Miksi Korkeasaareen illalla? Yksi syy on se, että se on halvempaa, toinen iso syy miksi viettää ilta Korkeasaaressa on se, että eläimet liikkuu silloin. Varsinkin jos on ollut kuuma päivä, elikot pötköttelevät piilossa ja tulevat esiin vasta illalla kun alkaa olla vilpoista. Tässä kaksi meille tärkeää syytä, lisäksi illalla on miellyttävä muutoinkin liikkua Korkeasaaressa.

Meidän reissu hoidettiin niin, että minä ja mieheni, Härdelli sekä Härdellin kaveri mentiin Korkeasaareen viettämään mukavaa iltaa ja Banaanimies toimi kuskina. Tämä toimi oikein hyvin. Pojat olivatkin jo toukokuussa olleet Korkeasaaressa aamupäivästä ja kiertäneet silloin koko saaren. Nyt keskityimme vain niihin suosikkeihin, jotka pojat ja tetenkin minä halusimme nähdä. Myös herkuttelu kuului illan juttuihin, niin kuin aina.

Korkeasaari

Korkeasaari on muutakin kuin elikoitten pällistyspaikka. Täällä tehdään sitä kunnollista suojelutyötä, taistelua salametsästäjiä vastaan ja eläinten sukuputtoon kuolemista vastaan. Tänne on pelastettu monista huonoista oloista eläimiä, joita ei voida palauttaa luontoon. Täällä myös syntyy poikasia, joita tullaan palauttamaan luontoon ja näin pääsevät osaltaan kasvattamaan luonnonvaraista populaatiota.

Onko eläimillä liian pienet tilat? Ei, eläimet voivat liikkua häkistä häkkiin ja sisätiloihin, piiloon. Niillä on paljon kasveja ja muuta vastaavaa. Kaikkea tätä ei ulkomailla aina olekkaan tarjolla. Vaan useasti kasvien luomat suojat on poistettu. Mistä tietää, että eläimet voivat hyvin? Niitä poikasia syntyy ja ne poikaset kasvaa ja ne voidaan palauttaa luontoon. Tähän työhön panostetaan paljon. Täällä yksi esimerkki miten Korkeasaari toimii kulissien takana.

Asuni

Ja tietenkin asukin pitää esitellä, varsinkin jos se on itse tehty. Housut nimittäin on minun tekemäni, sain ne valmiiksi hiukan ennen reissua ja pakkohan ne oli laittaa jalkaan. Tykkään tällaisissa paikoissa liikkua mieluummin housut jalassa kuin hame päällä. Syytä siihen en tiedä mutta miellyttävämpi fiilis tulee kun on pöksyt jalassa. Vartalolaukku sekä kamerakassi on myös minun tekemiä. Paita on iankaikkisen vanha ja vielä mukana menossa. Mitä rennompi fiilis sen paremmin jaksaa sitten mennä ja kiertää. Silmiäni suojelin jälleen Fidasta ostetuilla Polaroid aurinkolaseilla. Ovat olleet super ostos kyllä. Jalassa on Vansin lenkkarit, jotka olen ostanut töihin ihan uutena. Kirppareilta ei löytynyt sopivia, joten oli ostettava uutena. Täydellinen asu, täydelliseen iltaan!

Ilta Korkeasaaressa oli todella ihana ja jäi hienoja muistoja tästä. Viimeksi kun kävin tuolla portilla, niin käytiin viemässä pulu, joka oli törmännyt autoon. Valitettavasti tämä pikkuinen pulu ei kuitenkaan selvinnyt, vaan oli loukkaantunut liian pahasti ja se jouduttiin lopettamaan. Teemme jatkossa aina samaa. Valitettavasti auto, johon lintu törmäsi jatkoi matkaansa, eikä jäänyt katsomaan miten linnulle kävi.

Mukavaa päivää kaikille!

-Melissa-

Tämä on se juttu, kun kaikki menee päin honkia, tämä on Kivinokka -retken surullinen loppu tarina. Mutta kaikki ei aina voi olla iloa ja naurua, joskus käy niin, ettei ole otollinen aika retkeilyyn. Ja nyt olisi pitänyt kuunnella koko perhettä, myös itseään tässä asiassa. Kuunnella sydämen ääntä niin sanotusti.

Pitää toivoa, että meidän porukka oppi tästä reissusta nyt jotain ja seuraava reissu olisi hiukan erilainen. Tai paljon erilaisempi, en halua noita pitkä piikkisiä otuksia meidän elämään ollenkaan. Ne eivät ole minun kavereita.

Retken kohde: Kivinokka

Helsinki on täynnä ihania retkikohteita ja Kivinokka on ehdottomasti yksi käymisen arvoinen paikka. Sieltä löytyy niin luontopulkua kuin uimarantaa. Kivinokka sijaitsee Herttoniemessä ja on helsinkiläisille tuttu kohde. Nähtävää on todella paljon. Löytyy luontopolku, lintulava, on venekerhoa, uimarantaa, mökkiä, viljelypalstat, kesäteatteria ja kartanoa. Kaikkea kivaa siis löytyy.

Tykkäsin kovasti tuosta alueesta, siellä oli hyvin kaikki mitä tarvitsee ihanan kesäpäivän viettoon. Pidin myös mökeistä, olivat niin suloisen kivoja siellä. Se nyt jäi kaivertamaan, että kartanon alue jäi näkemättä kokonaan ja iso osa alueesta muutoinkin. Mutta onneksi aina voi palata takaisin.

Mitä tapahtui?

Oltiin aika tulisilla hiilillä jo kun lähdettiin, kiukuttelua oli vähän jokaisella, Härdellillä oli huono olo, oli juuri edellisenä päivänä tullut kaverinsa mökiltä ja hyttyset olivat käyttäneet poikaa ravintolanaan. Olo ei ollut siis kovin mukava. Varsinkaan kun Härdellin iho reagoi voimakkaasti myös hyttysiin. Riidellen päästiin sitten kuitenkin lintulavalle, jossa hetki huilattiin ja katseltiin maisemia. Riitelykin väheni, luonto tekee tehtävänsä.

Levon jälkeen jatkettiin matkaa viljelypalstojen läpi uimarannalle, jossa sitten tuli loppu. Meidän piti nauttia eväistä ja käydä uimassa, hengailla hetkinen ja jatkaa sen jälkeen alueen tutkimista, mutta ei siinä sitten känyt niin… Härdellin jalka oli turvonnut ja alkoi muuttua mustaksi, itku ei ollut kaukana. En saanut häntä millään innostumaan uimisesta, joka olisi voinut rauhoittaa jalkaa. Kipu oli kova. Astuminen vaikeaa ja kenkää ja sukkaa oli vaikea saada ujutettua jalasta pois. Ei auttanut muu kuin jakaa eväät, laittaa kylmäkalle jalalle helpottamaan oloa.

Eväiden jälkeen odoteltiin hiukan vielä, että turvotus ja kipu hellittää sen verran, että voidaan pikku hiljaa talsia autolle päin. Hitaasti mutta varmasti lähestyimme menopeliä ja lopulta pääsimme kotiin ja Härdelli nukkumaan. Samperin hyttyset!

Asuni

Aina esittelen myös asuni, jos sitä kuvataan koskaan. Tällä kertaa päälläni on shortsit, jotka olen alunperin tehnyt farkuiksi mutta en sitten koskaan käyttänyt niitä, joten pätkäsin ne ja nyt niitä tulee käytettyä. Paita on ilmaisosastolta löytynyt muutama vuosi sitten ja paitaa käytän paljon, oli sitten kesä tai talvi.

Hattu on ostettu myös muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksesta, se on itse tehty ja aivan ihana kesähattu. Tykkään paljon. Olen aivan hattuhullu ja hattuja onkin kertynyt aika paljon vuosien saatossa. Nyt meinaan esitellä niitä enemmänkin teille. Jalassa minulla on poikani lahjaksi ostamat Adidaksen lenkkarit. Nekin on kovassa käytössä, varsinkin töissä.

Aurinkolasit ovat Polaroidit, joista on tullut tämän kesän pelastus, silmäni eivät kestä ollenkaan valoa ja välillä nuo keltalinssiset silmälasini eivät ole riittävä auringonvaloa vastaan mutta polaroidin ovatkin olleet iso apu ja siksi pidän niitä koko ajan päässäni. Lasit olen ostanut Tapiolan Fidasta, josta tykkään muutoinkin paljon.

Tämä Kivinokka -retken surullinen loppu -postaus ei ollut kovin mukava, mutta kun elämme allergia-ja astmaperheenä, niin näitä tapahtuu useasti. Aina suunnitelmat eivät mene niin kuin suunnitellaan ja joskus tullaan retkiltä itkien kotiin. Tämä oli sellainen retki tällä kertaa. Seuraava retki onkin jo onnistunut retki.

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-