Juhannusaaton illallisristeily Suvisaaristossa
4
Meillä ei suuremmin mitään juhannusaaton perinteitä ole ja koska me ei vappuna menty brunssiristeilylle, niin päätimme sitten, että nyt juhannuksena se tehdään. Tästä ei meidän perinnettä tule, vaan varmasti edelleen juhannusta vietämme vähän siellä ja täällä. Se taitaa tosin olla meidän perinne, ettei ole perinteitä. Ainut juhannusperinne mikä minulla on, on pukeutua mekkoon. Tosin viime vuonna olin kipeä, niin juhannusmekkoa ei päälläni nähty.
Juhannusaaton illallisristeily Suvisaaristossa
Itse tykkään näistä minikokoisista risteilyistä tuonne saaristoon, on kiva syödä ja nauttia perheen kesken hyvästä ruoasta ja toistemme seurasta. Tällä kertaa matkasimme bilelaiva Kingillä. Laiva oli täynnä porukkaa. Kaikki ruokapaikat olivat täynnä ja kansipaikat täyttyivät myös iloisista ihmisistä. Puheensorina täytti laivan ja ihmiset nauttivat herkuista. Menu oli tarkkaan harkittu ja vaihtoehdot olivat sellaisia, ettei minun tarvinnut jättää oikein mitään pois lautaselta. Vain makkarat sai jäädä muiden syötäviksi.
Juhannusristeily vei tosiaan meidät pidemmälle mitä vappuristeilyllä mennään, olemme siis laivassa pidempään. Merenkäynti oli tällä kertaa aika reilua, laiva heilui aika reippaasti ja isojen laivojen ohitukset toivat mukanaan vielä enemmän keinuntaa, mutta ei kuitenkaan niin pahasti, että se olisi häirinnyt. Matka taittui siis kaikesta huolimatta kevyesti keinuen. Ruoka maistui ja tunsin saavani voimani takaisin, vaikka en ihan vielä tunne olevani lomalla. Meren syleilyssä kuitenkin aloin vihdoin hiukan rentoutua.
Royal Line
Royal Linen erilaiset risteilyt tuovat kivaa kesäfiilistä. Me tosiaan ollaan perinteenä aina lähdetty vappuna brunssiristeilylle, mutta tänä vuonna meiltä meni vappu oikeastaan kokonaan ohi, kun emme tajunneet, että vappu on tulossa. Emme siis saaneet pöytää valitettavasti sitten enää niin lyhyellä varoitusajalla. Eli Royal Linen risteilyt ovat suosittuja.
Linkki yrityksen sivulle löytyy tästä linkistä.
Yksi risteily kiinnostaa minua ehkä kaikkein eniten, olen halunnut jo useamman vuoden kyseiselle risteilylle, nimittäin kieltolaki -risteilylle haluaisin. Mutta kun nämä risteilyt eivät ole kaikkein halvimmasta päästä, niin vielä saan odotella sitä herkkua. Ehkä joskus sitten. Nautin tästä juhannusristeilystä täysillä vaikka yhtään kokkoa emme nähneet metsäpalovaroituksen vuoksi. Ilta oli kuitenkin ihana ja oli kiva tulla kotiin vatsat täynnä.
LUE MYÖS:
Ihanaa keskikesän juhlaa!
Seuraa minua:
Auringonpistos ja lämpöuupumus
Miltä tuntuu auringonpistos ja lämpöuupumus? Voin sanoa, ettei kovin kivalle. Oltiin lauantaina nuorten kanssa retkellä Turussa ja sanoin jo heti kun päästiin junasta, että meikälle tulee auringonpistos, mutta että vielä lämpöhalvauskin. Selvisin lopulta hengissä, vaikka eilen ei siltä tuntunut ollenkaan.
Auringonpistos ja lämpöuupumus
Lauantai oli kaunis päivä, lämpöä Turussa oli 28 astetta ja ilma oli kostea ja painostava. Meillä oli kohteena Turun Luostarinmäen museo, joka tunnetaan myös nimellä käsityöäismuseo. Ainakin meidän ikäiset, jotka siellä koulun kanssa aikanaan kävi. Olenkin ollut siellä viimeksi 80 -luvun alussa, joten koko ulkomuseo on muuttunut kovin. Paljon uutta tietoakin tuli ja nuoret tykkäsi pyöriä siellä paljon. Ja sain jokaisen ostamaan piparminttua, sillä ne olivat oma lapsuuden herkku kun mentiin Luostarimäen museoon, niin niitä piti ostaa aina.
Tein vähän muistakin ostoksia kuin vain piparminttua, ostin pari iso korttia, korvikset sekä avaimenperän. Kun oltiin kierros tehty ja nuoret vielä tutustuneet taloihin omatoimisesti, oli aika lähteä syömään Kupittaan keitaalle. Kun vatsat oli täynnä lähdettiin tutustumaan Kupittaan puistoon. Lintuja ei ollut lammella, joten se oli nopeasti kierretty, liikennepuisto oli liian kallis nuorille, joten suuntasimme kohti Seikkistä. Mutta sielläkin vaijerilla toimiva liukusysteemi oli poissa, joten osa jäi pelaamaan korttia nurmikolle ja osa meni kastelemaan jalkansa puroon.
Sunnuntaina taistelua
Neljältä yöllä kaikki alkoi ja sain kihlautua vessan keraamisen pytyn kanssa. Ajattelin todella, etten selviä hengissä koettelemuksesta, sen verran kauheaa oli. Ei pysynyt edes nielty kuola sisällä. Oliko tässä liikaa infoa? Lopulta kun katsoo aikaa taaksepäin, olisi ehkä sittenkin pitänyt vain mennä tiputukseen, olisi ehkä nopeammin päässyt jaloilleen mitä pääsin. Lopulta olin seitsemän aikaan illalla niin väsynyt, että nukahdin syvään uneen ja heräsin kymmeneltä täysin terveenä, väsyneenä, mutta terveenä.
Mitä opin tästä reissusta?
Aina pitää varautua hatulla sekä vedellä, kotona voisi juoda vielä nesteytysjuomaa. Lähdin siis reissuun ilman vettä ja ilman pääsuojaa. Aurinkosuojan olin laittanut. En tiedä mitä oikein ajattelin, etten ottanut omaa vettä mukaan. Käsittämätöntä. Minulla oli kyllä juotavaa ostettuna, mutta en sitten juonut sitä kuin junassa. Toivottavasti opin tästä nyt, että tällaisena hetkenä on muistettava myös itsensä.
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: