Läjäprojekti jatkuu ja tällä kertaa tehdään pikeepaidan jämästä babydoll ja tästä tulikin aika massiivinen, ihan vahingossa. Harvoin teen mitään mustavalkoista saati koko mustaa, mutta tämäkin päivä tuli eteen. Lähdetään liikkeelle…

Pikeepaidan jämästä babydoll

Minulla on useasti suunnattoman suuria vaikeuksia saada kirjoitettua mitään tänne. Aiheista ei ole pulaa mutta olen niin tajuttoman huono kirjoittamaan, että useimmiten jää juttu muutamaan riviin. Välillä kun tuntuu, että kuvat riittää kertomaan tunteista. Tämä kesä on ollut muutoinkin aika vuoristorataa ja tuntuu kuin kesä loppuisi ihan kesken, tarvitsisin enemmän aikaa työelämään palaamiseen. Eikä pidä käsittää väärin, että en haluaisi töihin vaan tarkoitan sitä, että kesä vaan tuntuu nyt jotenkin todella lyhyelle.

En ole saanut läjä projektia valmiiksi, vaikka niin suunnittelin…Teen tätä projektia vielä ensi jouluna näemmä. Ompelu on todella maistunut puulta, vaikka välillä onkin innostunut tekemään yhtä jos toista.
Olen silti onnellinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita haluan tehdä. Tästä syystä nautin jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen, sillä huomisesta ei koskaan tiedä. Haluan taltioida ihan kaiken, jotta voin palata muistelemaan jos elämä muuttuu niin paljon, että jäljellä ei ole muuta kuin muistot ja nuo valokuvat. Ammennan voimaa kaikesta siitä mitä teen ja mitä nään, koko maailma on avoinna ja ympärillä on vain mahdollisuuksia.

Tunnekuohuista tekemiseen

Eilen päätin ottaa kaikesta tunnekuohuista huolimatta niskasta kiinni ja sukelsin läjääni. Päällimmäisenä oli pikeepaita tuunauksesta yli jäänyttä materiaalia, kaapista nappasin puuvillakankaan palasen, jonka olen joskus äidiltäni saanut. Niistä sain tehtyä söpön babydoll paidan. Kangasta jäin nippa nappa sen verran yli, että Barbie vaate projektiin saa söpöä materiaalia. Kyllä, minulla alkaa sellainenkin projekti. Barbin vaatteet jaetaan meidän iltapäiväkerhoon, sekä muihin hyväntekeväisyysjärjestöihin, joissa jaetaan tavaroita heille, jotka tarvitsee.

Myöhemmin illalla, lähdettiin miehen kanssa kahden pikku pyörälenkille, tietenkin pitää kaikki mahdollinen käyttää hyödyksi ja kuvata uusin tuotos. Kohta huomaan, että kaikki muut tuotokset on jäänyt kuvaamatta…Lenkki oli lyhyt ja käytiin kaikkein mieluisimmissa paikoissa ajelemassa. On niin vaikea päästää kesästä irti.

Yksi helpoimpia tuunauksia on tehdä maksihameesta toppi. Toki miten se tehdään on sitten eri asia, onko se helppo vai ei. Mutta ajatuksena tehdä toppi hameesta on helppo. Vai miten sen nyt järkevästi ilmaisisi? Ymmärrätte varmaan mitä koitan sanoa?

Maksihameesta toppi -DIY

Tämä toppi on tehty maksihameesta, jonka löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kaavana käytin tuttuun tapaan Burda 5/13 lehden mekko kaavaa. Se vain on uskomattoman hyvä kaava ja helmaa voi muokata sen mukaan mikä itselle sopii. Siksi käytän tätä kaavaa paljon. Topista tuli juuri sellainen mitä halusinkin ja toppia voi pitää näin mitä kuvissa tai sitten laittaa trikoopaidan tuonne topin alle. Fiilis muuttuu heti.

Minulta löytyy tällä kaavalla tehtyjä vaatteita isot määrät. Ei vain muutama, vaan monta. Ja kaikki on erilaisia, joku asia on aina eri tavoin. Helma tai muu muoto on muutettu niin, etteivät ole toistensa kopioita kuitenkaan. Joku voisi ajatella, että mitä tuo Melissa oikein höpisee, sama kaava on sama kaava. Minä sanon: Ei ole aina lopputulos sama.

Nyt on ollut todella huono kesä, koleaa ja minä tietenkin aivan harmissani siitä. Alkaa pikku hiljaa ottamaan aivoon nämä kylmät kesäpäivät. Mieluiten kirmailisin ihanissa kukkamekoissa pitkin peltoja, kuin pukeutuisin housuihin ja neuleisiin. Haluan helteisiä päiviä, jolloin voisin syödä jäätelöä niin, että napa tärisee. Käydä uimassa ja vaan maata parvekkeella.

En ole kukka

Vaatteita myyntiin?