En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että kun syksy tulee, pimeys valtaa maamme ja pitkä talvi koettelee niin meidän ruumista kuin mieltä, niin pukeudutaan mustaan ja harmaaseen. Hyvin vähän näkee lämpimiä värejä, jotka suoraan herättelee meidän mieltä. Värit tuntuu unohtuvan tässä kohtaa kun juuri nyt aletaan tarvitsemaan värejä, jotta jaksamme pitkän kylmän, synkän talven. Itse en pärjää talvea ilman punaista ja oranssia, joihin voin kääriytyä tai sukeltaa. Myös keltainen on sellainen väri, jonka tukea tarvitsen erittäin paljon talven aikana.
Värit antavat paljon voimaa ja kannattaa tarkkaan valita värit mielialaojen mukaan. Klik klik…Kannattaa tutustua värien maailmaan! En osaisi elää ilman värejä, tuskin jaksaisin päivääkään ilman, että väsyisin ja masentuisin.

Aloitinkin syksyni värikkäästi ja ompelin kaikenlaisista jämistä itselleni pikkuruisen mekon. Läjä projektin lumppulaatikosta löytyi pitkähihainen trikoopaita, joka ei istunut helmasta ollenkaan päälleni ja lumppulaatikossa oli lähinnä viime kerralla esitellyn mekon jämiä. Ei auttanut muu kuin laittaa kaikki kirjavat kankaan palaset samaan työhön ja lopputulos onkin riemunkirjava. Halusin myös hiukan sellaista Marimekko ajatusta ja siksi ompelin parit taskut valkoiseen osaan. Olen tässä myös uskollinen itselleni ja mekon helma on epäsymmetrinen. En myöskään miettinyt sopiiko värit ja kuosit toisiinsa vaan laitoin kaikki samaan rykelmään, halusin rikkoa täysin sellaista sävysävyyn ajattelua sekä halusin nähdä toimiiko kaikki yhdessä vaikka ovat niin erilaisia. Toki siinä vaiheessa voikin tulla tenkkapoo kun alkaa stailata mekkoa. Minulle oli hyvin selvää, että mekon kanssa haluan maiharini mutta muu tuli vasta pienen makustelun jälkeen. Lopputulos seuraa tarkasti omaa tyyliäni ja olen tyytyväinen lopputulokseen.
Yhdistin tämän ripsulahempsula- mekon pitkävartisiin maihareihin, jotka löysin viime viikolla Kierrätyskeskuksesta ( Itiksestä ) Olen tällaisia etsinyt pitkään ja olinkin super iloinen, kun vihdoin löysin sopivat. Voitte uskoa, että en miettinyt kahta kertaa kun kannoin ne kassalle.

Muistatteko kun kävimme kuvaamassa mieheni kanssa kesällä Haagan Alppiruusupuistossa? Ette, noh nyt käytiin jälleen kuvaamassa ja katsomassa myrskyn jälkiä. Niin, sen kamalan myrskyn muutama viikko sitten. Aika paljon puita kaatunut ja raivausta ei vielä ainakaan paljoa oltu tehty. Ihmisiä kyllä liikkui siellä edelleen paljon vaikka kukat ovat kuihtuneet jo aikaa sitten. Keli oli niin kylmä, että valitettavasti en takentunut kuvaamaan mekkoa ilman takkia kovinkaan hyvin.

 

Kesäinen jämämekko on tosiaan jämämekko. Se on rakennettu erilaisista jämäpaloista, joista ei yksinään enää saa mitään. Nämä ovat huikeita Zero Waste -ompelun tuloksia, mitään ei heitetä roskiin. Kaikki yritetään saada sopimaan jotenkin omaan arkeen.

Kesäinen jämämekko

Alkaa tuo syksy kolkutella kulman takana ja pikku hiljaa pitää laitella kesän suloisuuksia kaapin perälle ja ottaa ihanat lämpimät syysasut esiin. Viime kevään aikana tyylini muokkautui enemmän rönsyilevään ja romanttisempaan suuntaan. Mori girl- tyyli ihastutti kovasti ja sopi hyvin myös boheemin tyylin rinnalle. Lisää on tulossa myös syksyn ja talven asuihin samaa sekoitusta. Työvaatteet ovat varmasti jälleen enemmän esillä mitä muut arkivaatteet mutta koitetaan pärjätä.

Jämämekon voi toteuttaa kahdella tavalla, joko niin, että rakentaa kaavan avulla eri palaset toisiinsa, tai sitten ompelee palat yhteen ja rakentaa kankaan ja leikkaa kaavan vasta sitten. Kumpikin tapa on ihan yhtä hyvä tässä. Mekko on todella kesäinen ja ajattelinkin, että kesä voisi jatkua jos teen kesälle sopivan mekon.

 

 

 

 

En halua vielä syksyä

Minulla ei vielä ole tullut sitä syys fiilistä vaan koitan epätoivoisesti pitää kiinni kesästä, jota ei oikein koskaan tullut. En ole päässyt mukaan tähän vuodenaikaan ja tuntuu, että kaikki harmittaa eikä mitään haluaisi tehdä. Kaikki ärsyttää. Johtuu pitkälti siitä, että kesä ei ollut minulle riittävä. Ei lämpöä eikä tarpeeksi aurinkoa. Minä kun herään eloon vasta kun mittari näyttää +30 astetta. Mutta koitetaan kahlata tämä syksy ja talvi läpi ja katsotaan mitä kevät ja kesä meille taas antaa.

Esittelen siis viimeisen kesäasuni, joka on toteutettu vanhoista pitsimekoista, frillamekoista ja muista jämistä mitä on sattunut läjä projektin tiimoilta löytymään. Mekosta puuttuu vielä alushame, joka valmistuu ehkä ensi kesäksi. Mekko on A-linjainen ja helppo toteuttaa ilman kaavaakin omaa toppia apuna käyttäen. Muistaa vain jälleen lisäillä saumanvaroja reilusti…Helpompi ottaa pois kuin laittaa lisää. Anna mielikuvituksen lentää. Itse tykkään kovasti tästä ajatuksesta ja toteutuksesta. Eri materiaaleja kun käyttää, niin mekosta tulee erilainen.

Lempi tossut