Tammikuun Suuri Käsityö-lehti
2
Kun tammikuun Suuri käsityö -lehti ilmestyi kauppoihin, oli meikäläisen ihan pakko ostaa se, en yleensä osta tätä kyseistä lehteä, sillä sen kaavat ovat minulle sopimattomia, mutta ihastuin muutamiin malleihin ja pakkohan se oli sitten lehti ostaa vain todetakseen jälleen kerran, että pieleen meni. Tästä syystä muuten ostan kirppareilta vanhoja lehtiä, sillä niitä kaavoja ei juuri tarvitse lähteä muuttelemaan mitenkään.
Tammikuun Suuri Käsityö -lehti
Piirsin mittojen mukaan mekon kaavan, leikkasin tyytväisenä kankaan ja ompelin sen. Valmiina mekko näytti valtavan suurelle ja kun sovitin sitä, niin hukuin siihen. Ei auttanut muu kuin purkaa mekko ja lakaa pienentämään sitä. Myös etukappaleen kietaisuosa ei minun päälläni valitettavasti toimi ollenkaan. Johtuuko sitten rinnoista vai mistä, mene ja tiedä mutta molemmat puolet valahtaa rintojen alle hetkessä ja sitten eteen tulee ei niin nätit laskokset. Pinennyskään ei juuri auttanut minua vaan mekko on edelleen aika valtavan suuri minulle. Se ei nyt kuitenkaan haittaa niin paljon mitä alunperin.
Ongelma minulla on se, että olen tosi pikkuinen, mutta lantiota ja rintavarustusta löytyy, näin on välillä erittäin vaikea saada mitään nätisti istuvaa vaatetta. Yleensä siis nuo valmiskaavat ovat minulle aika tarkkaan isoja mutta jos teen pienemmällä koolla, niin sitten saattaa rinnat pursua ja lantio ei mahdu sisälle. Tästä syystä mieluiten käytän Burdan kaavoja kun sopivat parhaiten minun mallisille ihmisille.
Aurinko paistaa ja lämpö hivelee
Olen ollut niin iloinen, kun aurinko paistaa ja lämpöä ollaan saatu. Valitettavasti kasvojen ihoa häiritsee jokin, kun minulle on ilmestynyt punaisia näppyjä poskille sekä leikaan, kutina hiukan helpottuu kun ottaa allergialääkkeen. On taas vaikea sanoa mistä tämäkin nyt johtuu. Allergia on kuitenkin kova, harvoin kuitenkaan enää aikuisiällä olen reagoinut ihollani. Vain nenä ja silmät vuotaa normaalisti. Se on nytkin mutta sen lisäksi nuo kesvojen iho on kammottava.
Käsivarsiin on ilmestynyt jälleen pisamat, myös kasvoissa näkyy pisamia, vaikka niitä on nyt tuon ihottuman takia vaikea erottaa. Vielä pisamat eivät ole vallanneet rinnuksia ja selkää, mutta varmasti sekin pian tapahtuu. Yleensä tässä vaiheessa on jo joka paikka täynnä pisamia. Odotan niitä jo kovasti tulevaksi. Tällä hetkellä meikkaamiset on jääneet, en yleensä kesällä juuri meikkaa, hiukan silmiä tuon näkyväksi mutta muuten on vain aurinkorasva. Koska minä olen punapää ja ihoni on valkoinen, enkä rusketu ollenkaan on iho pidettävä hyvin suojassa. Sen lisäksi, että en rusketu, niin vitiligo on osa elämääni. Näiden syiden vuoksi olen riskiryhmää ja haluan pitää huolta siitä, että ihooni ei tule punerrusta. Eli suojaa suojaa…
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Pojan rikkinäinen sänky
Keväällä pojan rikkinäinen sänky laitettiin palasiksi. Lähes kaikki osat ollaan nyt saatu hyödynnettyä johonkin ja voin kuulkaa sanoa, että olen todella tyytyväinen. Yksi juttu valmiistuu vielä, joten se esitellään erikseen sitten kun se joskus on valmis. Siihen käytetään myös sängystä jääneitä jämiä tai jos se ei onnistu, niin meillä on varastossa vino pino muuta puutavaraa.
Pojan rikkinäinen sänky
Pojalla on siis ollut kaksi kapeaa sänkyä vierekkäin ja toinen niistä sanoi sopimuksensa irti, joten koska sen vieminen oikeaan osoitteeseen Sorttiin olisi ollut aivan älytön projekti, niin päätimme laittaa sängyn palasiksi ja tehdä omaan käyttöön niistä jotakin. Heti kun saatiin revittyä sänky palasiksi saatiin kaksi asiaa heti käyttöön. Eli sängyn jousiosat. Yksi laitettiin puoliksi ja toinen puoli upotettiin aitaan ja toinen nousi paviljongin katolle lampuksi. Homma ei ole ihan vielä ohi, sillä lopputulos ei ole ihan vielä täysin valmis, ainakaan lampun suhteen.
Sängyn runko taas muokkautui yhdessä vanhojen ikkunoiden kanssa viljelylaatikoksi kasvimaalle. Sinne laitettiin eilen kasvamaan persiljaa, kukkakaalia sekä salaattia. Katsotaan sitten mitä sieltä tulee, tuleeko yhtään mitään. Kukkiakin laitettiin kasvamaan sinne tänne, että ne pitäisi hiukan ei toivottuja ötököitä poissa. Vielä kesäkurpitsat on laittamatta, mutta ne laitetaan tuossa kesäkuun alussa sitten. Nyt kasvimaa on pitkälti sellainen mitä sen pitääkin olla. Perunaa tulee ja muita yrttejä. Toivottavasti onnistuu, viime vuonna sato meni kaikkien muiden osalta pipariksi paitsi perunoiden, tillin, raparperin ja mustaherukan. Jos ennen kuvat kiinnostaa, niin Instagramissa löytyy video: Linkki.
Vanhoista ikkunoista
Ikkunoita meillä on vielä jäljellä ja osasta saadaan rakennettua jotakin, jota olen suunnitellut jo pidempään, ensin pitää vain selvittää minne kyseinen asia mahtuu. Menee tällä haavaa etupihalle, jonne pitää muutenkin hankkia jotakin koristelemaan julkisivua. Meille etupiha on lähinnä ollut vain pyörien pitopaikka. Etupiha kun ei meillä ole mikään iso. Eikä sitä saa mitenkään laitettua kivaksi siitä syystä. Taitaa olla muuten ainut piha, jossa ei ole kunnollista etupihaa tässä yhtiössä.
En kuitenkaan valita siitä. Meillä on kyllä niin ihana oma pieni paikka tuossa takapihalla, se on oikea nähtävyys, aina joku onnistuu tulemaan kurkkimaan sitä. Kerrankin istuin ihan rauhassa pihalla kun joku tyyppi tuli ihan melekin portista sisälle katsomaan millainen piha meillä on. Ei vissiin huomannut meikäläistä heti siinä katsoin tyyppiä silmät suurina, että anteeksi nyt mutta tämä on privaatti. Onneksi nykyään tuo meidän aita edes vähän blokkaa näkyvyyttä, niin ihan kaikki ei tunge iholle.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua: