Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi
0
Uffin tasarahapäivät ovat käynnissä, joten minun Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi. Ei suuresti, mutta pienesti kuitenkin. Vain muutama pieni ostos, joita kaappini vielä tarvitsee. Toki tällä hetkellä tarkoituksenani on vain tehdä ja tuunata vaatteita ja unohdan kokonaan hetkeksi kaikki second hand kaupat. Mutta nyt kävi kuitenkin näin.
Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi
Minun listalla on muutama vaate, joita etsin ja normaalisti, jos ei niitä löydy, en osta mitään. Mutta nyt on ollut hiukan höllempi mieli monin tavoin ja ensimmäiset merkit höllentämisestä koin tässä muuton tiimellyksessä viime kuussa. Tein pari isompaa kierrosta ja ostin aika monta kivaa juttua Fredan liikkeistä. Nyt kävin Ison omenan UFFissa sekä Fredalla, tietenkin ja molemmista UFFeista ostin muutaman jutun, joita en voinut tosiaan jättää ostamatta.
Molemmilla kerroilla mietin tarkkaan mitä kaappiini haluan ja mitä en. Haluan pysyä omalle tyylilleni uskollisena ihan loppuun asti. Siksi, vaikka ostan harkitsen tarkaan tarvitsenko ja tuleeko sitä käytettyä. Tässä on nyt sellaisia vaatteita, joita odotan kovasti käyttöön. Housuja pitää hiukan fiksata, mutta muita ei tarvitse.
Kaappiin löysi tiensä:
- 2xtrikoomekko, Ivana Helsinki
- Farkkumekko, Voglia
- Juhlahame
- Tuulipusakka, Adidas
- Reisitaskufarkut, GrannGården
En ole minimalisti, vaan maksimalisti
Pitkään on ollut vallalla ajatus, että minimalismi on oikea ratkaisu kaikkeen. Itse allekirjoitan joitain kohtia siitä, mutta en kaikkea. Itse olen maksimalisti, joka ei kykene minimalismiin. Olen sitä joskus yrittänyt, mutta silloin minulle iskee aina tyhjän kaapin syndrooma, aina. Vaikka olisi miten harkitusti rakennettu vaatekaappi. Kun kaappi on täynnä lempivaatteita ja voin pukea oman fiiliksen mukaan, niin tyhjän kaapin syndroomaa ei tule. Nytkin muutossa, olin jättänyt harkitusti itselleni vaatteita käyttöön kun kaikki muut pakattiin, niin itkin monet aamut kun valmiiksi valitut eivät toimineet.
Toisin sanoen, ei ole väärin olla maksimalisti. Ehkä asia muuttuu sen mukaan kun vanhenen, mutta tällä hetkellä nautin ihan jokaisesta vaatteesta, joita minulla on. Toki tässä sängyn vieressä on kaksi isoa Ikean kassia, jotka ovat menossa kirppikselle myyntiin, koska en enää rakasta niitä samalla tavoin kuin ennen. Useimmiten silloin tuunaan ne, mutta tosiasiassa nyt materiaaliakin on niin paljon, että mieluiten annan vaatteille mahdollisuuden löytää uusi rakastava koti.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Tyyliä vuonna 2015
Minun tyyliä vuonna 2015 on jatkoa tyyliä menneiltä vuosilta -sarjan tiimoilta. Tuona vuonna valmistuin nuoriso-ja vapaa-ajanohjaajaksi ja tuunaus vimmani kasvoi yli äyräiden. Tyyli oli mitä sattuu ja olin hyvin kokeilunhaluinen monin tavoin. Yhdistin kaikkea kaikkeen ja osa on minulla edelleen menossa mukana, osa on jäänyt kokonaan unholaan ja osa on tallessa varastossa.
Huomioi, että myös kuvat ovat menneistä ajoilta ja eivät ole ihan nykyisten vaatimusten mukaisia.
Tyyliä vuonna 2015
Olin kova testailemaan ja kokeilemaan kaikenlaista. Yhdistelin mielelläni paitoja ja hameita toisiinsa luodakseni mekkoja. Tein paljon myös maksimekoista haalareita yms. Mielikuvitus oli kovassa koetuksessa kun kehittelin erilaisia juttuja. Kaikki eivät menneet ihan putkeen, mutta koska materiaali oli pääasiassa ilmaista, en miettinyt asiaa sen kummemmin, vaan tuunasin uudelleen. Mielenkiintoista aikaa monin tavoin. Kuvasin lähinnä tasokuvia, en niinkään päällä mitään. Nykyään haluan esitellä ehdottomasti kaiken myös päälläni, en vain tasona.
Keräsin tätä postausta varten muutamia minulle sellaisia tyylejä, joista pidin ja joita käytin koko ajan. Tuona aikana lähes kaikki vaatteet olivat itse tehtyjä, tuunattuja tai jotain hyvin vanhoja. En ostanut uutena mitään. Minulla oli monta vuotta niin, etten ostanut mitään uutena, kaikki käytettynä. Vain alushousut ja sukat ostin. Korona muutti sen hetkeksi.
Tyllihameen pystyi toteuttamaan pitsiverhoista, alushame on lakana.
Tuunasin itse tehdyn mekon helman hiukan kevyemmäksi itselleni.
Haalarin toteutin mekosta, jonka olin tehnyt itse jo muutama vuosi aikaisemmin.
Neuleet ja liivit oli mun juttu. Itse tehtynä tietenkin.
Ilmaisosaston housut muuttuivat käsissäni haalariksi.
Vanha paita ja tilkku yhdistettiin haalariksi.
Viskoosi sopii haalariksi todella hyvin.
Tein haalareita myös kankaista, joita olin ostanut vuosia aikaisemmin.
Vanhoista farkuista sai myös suloisia haalareita.
Söpöilyä monessa muodossa
Söpöys oli se minun the juttu. Pitsit tuli kuin iskusta, vaikka olin vannonut, etten hurahda koskaan pitsiin. Pitsi on tullut jäädäkseen oli ne sitten missä muodossa tahansa. Vannoutuneena mekkotyttönä, alkoi kuitenkin kaapista löytymään jos jonkinmoisia haalareita ja sillä tiellä olen edelleen. Nimittäin haalareita on ja tulee lisää tasaiseen tahtiin.
Mitkä oli in?
- viskoosi
- söpöt ja tyttömäiset kuosit
- pitsit eri muodoissaan
- runsaus
- värikkyys
Kaapista löytyi jo tuolloin työvaatteet, klassinen sekä runsas bohotyyli. Mori girl aika oli vasta tuloillaan, mutta jo vähän kolkutteli ja tiiraili ikkunasta sisälle. Vielä ei kuitenkaan sille ollut sijaa elämässä. Vähitellen kuitenkin alkoi muodostua se tyyli, joka minulla on nykyäänkin. Eli kaikki käy tyyli. Tuo aika oli jotenkin niin ihanaa, kokeilevaa ja hakevaa. Suloisen raikasta. Lemppareitani ehdottomasti oli kaikki ihanat haalarit, pitsihameet ja erilaiset hauskat korjailut vaatteisiin, että sain niistä uudestaan käyttökelpoisia.
Maksimekosta tulikin suloinen mekko.
Yhdistin rikkinäiset vaatteet toisiinsa ja hyödynsin reikää paidassa kuvion tekemiseen ja näin sain söpön paidan.
Itse tein pöksyni.
Miesten kauluspaidoista ja t-paidoista sai ihan uusia vaatteita.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: