Jämä sormus ontelokuteesta

Kerroin eilen, kun virkkailin tytön suloiselle Nila kisulle kaksi koria sekä lelun ja projektista jäi jäljelle sellainen super pikkuruinen palanen jäljelle. Tästä palasesta sitten tuli sormus, hiukan erilainen sormus mutta todella suloinen. Nyt voi sanoa, että mitään, ei siis mitään jäänyt ontelokuteesta jäljelle. Projekti oli todella hauska ja nopea. Vain ruusuke on hiukan hankalampi tehdä. Muutoin helppo. Tämä zero waste -ajattelu käy ihan työstä tai sitten hullulla on halvat huvit. Valitse itse kumpaan kuulun!

Tarvikkeet:

• Sormen ympäri menevä pätkä ontelokudetta
• Bambulankaa
• Helmi
• 3mm virkkuukoukku
• Ompelulankaa+neula

Tee näin:

• Ompele ontelokudepätkän päät yhteen muutamalla tikillä, koita, että mahtuu sormeen.
• Virkkaa 5 ketjusilmukkaa ja yhdistä renkaaksi piilosilmukalla.
• Virkkaa kolmeketjusilmukkaa ja tee kolme pylvästä, yksi piilosilmukka. Tee näitä viisi kertaa. Niistä tulee kaikkiaan viisi terälehteä.
• Ompele kukka kiinni sormusosaan bambulangan päillä, näin saat samalla myös hyötykäytettyä bambulangan kokonaan.
• Kiinnitä lopuksi helmi keskelle kukkaa.

Ei siis mikään vaikea toteuttaa. Minusta oli tosi mielenkiintoista nähdä miten sain ihan koko ontelokudekerän käytettyä, eikä mitään mennyt roskiin. Ei myöskään koreista jäänyt mitään jäljelle, käytin tarkkaan ihan kaiken. Jämä sormus ontelokuteesta voi tehdä minkä värisenä tahansa. Minä kuitenkin käytin sitä mitä sattui olemaan jämälaatikossa.

Mies oli sitä mieltä, että olen menettänyt järkeni lopullisesti kun kaikesta jämästä on pakko saada tehtyä jotain edes. On ne jämät sitten roskia tai no, tämäkin on tavallaan roska kun sen useimmiten heittää roskiin kun ajattelee, ettei siitä mitään enää tule mutta tuli siitä ja toimiva sormus tulikin, vai mitä sanotte? Olen tosin mielelläni tällainen outo eukko, joka tuhtaa kummallisia juttuja, kylähulluksikin voi vaikka kutsua, se on mulle enemmän hyvä juttu kuin huono juttu.

Olen pieni ja pippurinen roskamaakari, en enää lumppumaakari. Uusi nimi ja uudet roskat…Se toimii kyllä mulla erittäin hyvin! Roskasta saa vaikka mitä kivaa, oikeasti.

Roskamaakari kyllä sopisi hyvin. Tykkään jotenkin tästä nimestä, vaikka se voi tarkoittaa vähän negatiivistakin asiaa mutta kun minä tiedän itse miten näen roskat, niin siksi nimitys jotenkin kutkuttaa. Kovasti kutkuttaakin. Jos vaikka koko blogin nimi muuttuisi: ”Roskamaakarin hullut sävelet” tai jotain vastaavaa. Silloin ainakin tietäisi, että täällä leikitään roskilla. Mitä tykkäsitte nimestä?

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Lue myös nämä: Tee se itse -tarjoilualusta, Roskasta ovikoriste, Pimp your shoes

Perheen uusin jäsen Nila saapui muutama viikko sitten tyttären kotiin ja nyt on se hetki kun esittelen teille tyttäreni karvaisen tyttären…Niin, minä olen karvaisen otuksen mummi. Nila on siis pikkuruinen tyttökissa ja äitinsä silmäterä. Nuppu ja Söpö eivät vielä päässeet tutustumaan Nilaan mutta pian sekin hetki koittaa. Nupun kanssa tuskin tulee ongelmia mutta Söpö saattaa vetää kunnon flipat. Se kun ei ole kovin sosiaalinen tapaus, eikä hyväksy mitään otusta elämäänsä, ei aina edes Nuppua.

On ihanaa, että perhe kasvaa, vaikkei kuitenkaan ihan perinteisellä tavalla. Ja kyllä, meillä ollaan kokonainen perhe elikoitten kanssa tai lauma. Miten ikinä milloinkin halutaan asia ilmaista. Minulle eläimetkin ovat osa laumaa tai ovat kiinteästi osa perhettä. Varsinkin koirat leimautuu todella voimakkaasti omistajiinsa, että niille uuteen perheeseen joutuminen on erittäin vaikeaa. Eläin ei ole meillä myöskään lelu, vaan elävä olento, johon sitoudutaan sen koko elämän ajaksi.

Perheen uusin jäsen Nila

Nila on valtavan pieni, höpisee paljon mutta hiljaa. Energiaa riitttää ja nauttii olla huomion keskipisteenä. Yhtä hulinaa oli kun käytiin katsomassa uutta tulokasta. Nila sai meiltä lahjaksi kaksi isoa koria, toinen leluja varten ja toinen hoitotarvikkeita varten. Leluja toimme myös muutamia. Nila Tykkää makoilla myös korissa lelujen keskellä, vaikka ei siellä tykkää nukkua. Nukkuu mieluiten tyttöni vieressä. Pikku kaveri jaksoi leikkiä monta tuntia kun siellä käytiin moikkaamassa ja oli heti mukana menossa, eikä arkaillut ollenkaan. Tuli heti tutustumaan.

Virkatut korit

Mitään sen kummempaa ohjetta näihin ei ole. Aloitin taikasilmukalla, sillä sen sai mahdollisimman tiiviiksi keskeltä, eikä jäänyt reikää. Toinen kori on 30cm ja toinen 20cm. Korit on virkattu kiinteillä silmukoilla 6mm koukulla. Tytär valitsi Lilli ontelokuteen, jota löytää Lankamaailmasta. Ei ollut yhtään raskasta virkata näitä ja tuli aika tuhti siitä huolimatta.

Halusin kokeilla myös miten saan käytettyä ihan koko kerän ja siitähän tuli näppärästi nuo kaksi koria sekä lelu, mutta jäljelle jäi pienen pieni palanen ja se mitä siitä vielä tein, kerron huomenna…Kyllä, tää zero waste on minulle tutkimusmatka ja tutustumista myös minuun itseeni…

Ihanaa alkanutta viikkoa!

-Melissa-

Lue myös nämä : Sometauko, Nuppu ja Söpö