Niin kuin eileisessä postauksessani kerroin, olen penkonut laatikoitani ja alkanut miettiä mitähän sitä tekisi. Saamaton fiilis on ollut mutta toki on jotain saanut aikaankin. Nimittäin, löysin kaksi ei niin kivaa paitaa laatikoistani. Neule oli aivan liian pieni vyötäröltä ja miesten flanellipaita taas liestynyt etukappaleestaan sen verran, ettei kannattanut alkaa korjata vaan muokata jotain uutta. Laatikosta löytyi myös pitsihameen helman osaa sen verran, että otin senkin mukaan tähän tuunaukseen. Näin niistä yhdessä tuli hauska tunika, jota on kiva käyttää töissä. Liestyneet kohdat flanellipaidassa ompelin kiinni parilla pistolla, laitoin päälle taskun sekä virkattuja pitsiosia. Täydestä menee kuin väärä raha…
Kuvaus paikaksi valikoitui tällä kertaa Itäkeskuksen uimaranta, samassa kohtaa eräs suloinen mummeli nautti meren tyrskyistä (niin kuin minäkin) ja katseli lempeästi hymyillen, kun me kuvattiin mun vaatteita. Sain kehuja suloisesta tunikastani ja oli innoissaan kun kuuli, että vaate on kierrätysmateriaaleista tehty. Ihana mummeli. Toivoteltiin hyvät päivänjatkot ja tultiin kotiin.

Inhoan olla kuvattavana ja se näkyy kuvissa. Nytkin kovin mutruinen ilme jokaisessa kuvassa. Toki pönötyskuvat eivät muutoinkaan ole meikäläistä varten vaan pitäisi hyöriä ja pyöriä mutta mies ei taas tykkää kuvata jos kaikki kuvat on sellaisia, että minä näyn monessa osassa.

Asuni koostui niin tuunatusta, itse tehdystä, kirppisvaatteista kuin joskus uutena ostetuista osista.

Lomailu on todella kivaa mutta tässä on yksi huono puoli, nimittäin se, että rytmi menee ihan sekaisin. Valvotaan pitkään ja nukutaan pitkään ja jää moni asia tekemättä sen vuoksi. Valittaa ei kuitenkaan kannata, sillä lepo on tullut enemmän kuin tarpeeseen. Mutta miksi meillä meni lomalla niin sekaisin rytmi? Koska nuorimmainen on ollut kipeänä jo jouluviikosta lähtien. Lääkärissä juostu ja vasta eilen sai antibiootin vihdoin kun alkoi olla niin huonossa kunnossa koko jätkä. Eli tavallaan loma ollut hyvää aikaa lötköttelylle mutta huono aika sille, että täällä on jouduttu pakosta makoilemaan. Mutta nyt mennään vain ylös päin, se on selvää.

Mitä ihmettä olen sitten tehnyt?

Olen käynyt läpi materiaalilaatikoita ja alkanut hiukan suunnitella mitä niistä tulisi, olen myös miettinyt tuleeko tälle vuodelle oma läjäprojekti ja miten laaja siitä tulisi, olisiko sillä jokin tietty teema. Viime vuonna kun tein mitä sattui.
Olen päässyt käymään kirppareilla pariin otteeseen. Heti joulun jälkeen käytiin tekemässä löytöjä ja viime viikolla täsmäostoksia, suunnitellut kevät asuja ja mitä haluaisin kevääksi ja kesäksi.
Olen myös neulonut paljon, todella paljon mutta vain yksi työ on valmiina. Sillä saralla onkin isot suunnitelmat mutta taitaa jäädä moni myöhempään ajankohtaan.

Tällä hetkellä suurin ongelma näissä hommissa on se, että halu tehdä on suurempi kuin se, että pääsisin aloittamaan jostakin edes. En siis pääse alkuun asioissa. Sama juttu on kuvaamisessa. Olisi viime vuotisia juttuja, jotka pitäisi kuvata mutta esimerkiksi olohuone on tällä hetkellä camping alue, joten siellä ei voi kuvata. Mutta eiköhän nuo minun olohuoneen ihanuudet saada pian kuvattua.

Märmätys loppukoon nyt ja koitetaan päästä arkeen kiinni.

Loistavia löytöjä, pukukoruja ja tunikoita. Kyllä kiitos.

Oli ihan pakko saada, kunnon kasari lappuhaalarit, isot ja valtavat. Näistä tulee kyllä lempparit. Koska housut oli rikki niin sain ne 4€ mikä on hyvä diili kun ei ole iso työ korjata niitä.

Tämä sukka ei ole edelleenkään valmis. Miten voikin olla niin raskas tikutettava? tarkoitus siis tehdä mahdollisimman pitkä sukka. Olen tosin jo kantapäässä. Hävikkiruokailu on jatkunut paistettujen nuudeleiden muodossa. Sinne saa kivasti upotettua paprikat, porkkanat, leikkeleet. suolatut pähkinät muuten antaa kivan säväyksen ruokaa.

Hauskat tossut on vilkkuneet jo Instassa, sain ne valmiiksi juuri jouluksi. Ihanan lämpöiset, ovat jalassa kaiken aikaa.