Hae
VillaNanna

Kirpparit – intohimoni

Minua harmittaa, harmittaa niin vietävästi…Nyt kun tuo uusi aktiivimalli on tuonon someen jälleen köyhyyskeskustelut. Itsessään minua ei harmita köyhyyskeskustelut mutta toki siinäkin välillä mennään ojasta allikkoon. Varsinkin silloin kun on henkilöitä, jotka ovat hyötyneet esimerkiksi työharjoitteluista ja nollasoppareista ja ovat näitä puolustamassa. Ihmiset ajattelevat ihan liikaa asioita itsensä kautta, eikä näe kokonaiskuvaa. Aktiivimalliin en ota tässä kantaa mutta siihen otan, että miksi minua nämä keskustelut sitten aina harmittaa…

Aina keskusteluihin tulee mukaan se, että köyhä ei voi syödä hyvää ruokaa, on vaatteet hankittava kirppiksiltä yms. Se tosiaan harmittaa, että edelleen kuvitellaan, että kunnon ruokaa ei voida syödä tai että kirpparit on paikkoja missä on myynnissä jotakin yököttävää. Olen monet kerrat kirjoittanut samasta asiasta, kirpparit eivät enää nykyään ole köyhyyden mittari vaan kirppareilla käy monenlaista tallaajaa. Kirpparit ovat täynnä myös merkkivaatteita ja sellaisia vaatteita, joita et enää löydä kaupoista. Voit luoda erilaisia tyylejä itsellesi pelkästään kirpparivaatteita ostamalla. Toki myös erilaisia syitä löytyy taustalta miksi ostaa kirppisvaatteita. Oli se sitten raha tai kierrätys tai mikä muu tahansa.
Minulle se on aika iso paketti: Raha, kierrätys, ekologisuus, tyyli, löytämisen riemu, aarteenmetsästys. Samaa ei ole kun menee tavalliseen rättikauppaan. On totta, että kirppiksillä myydään myös aivan käsittämätöntä kuraa ja lumppua, mutta onneksi voimme aina kävellä niiden ohi kuten uusien tavaroiden kaupoissakin.
Kävin joululomalla kiertämässä parit kirppikset, kävin Nihtisillassa, itiksessä Kiertiksessä sekä Kontissa ja tietenkin tuossa meidän Fidassa tuli käytyä. Se tavaran nopea kierto saa hukkomaan henkeä. Juuri kauppoihin tulleet vaatteet sekä joululahjat olivat jo myynnissä monessa paikkaa. ihmisiä valtavasti ostoksilla ja kaikenlaista ihmistä oli liikkeellä. Ja hienoa oli nähdä se, että ne kaikki uutuudet ja lahjat olivat siellä myynnissä, ei roskiksessa. Ainut ei hyvä juttu oli se, että löysin aivan ihanat lappuhaalarit mutta ne oli rikki. Haluan normaalisti ostaa ehjät ja rikkinäiset sitten ilmaisoastolta. Kontissa vaan ei tällaista upeutta ole. Ostin ne kuitenkin ihan siitä syystä kun minun oli saatava ne, olinhan niitä pitkään etsinyt ja osaan korjata moiset rikkinäiset kohdat.

Onko nämä ihmiset käyneet kirppareilla aikoihin? Käyvät niin vähän etteivät tiedä mitä siellä nykyään on ja miten nopeasti tavara kiertää? Miksi vanhanaikanen ajatus kirpputoreista elää edelleen? Miksi miksi? Samoja kysymyksiä pyöritän mielessäni koko ajan.

Jos kirppistelyt, tuunaukset, hävikkiruoka sekä ilmaiset menoideat kiinnostaa, niin klikkaa itsesi lukijaksi, niin saat heti lukea mitä täällä tapahtuu. 
Blogiani voi seurata eri somekanavissa, kuten:
Muualla:
Kerään erilaisia ideoita kotiin, pukeutumiseen sekä tuunauksiin, jaan myös omia idoitani
Enemmän henkilökohtaisempia juttuja esillä, enemmän myös kirppisjuttuja mitä täällä

Nähdään jossakin somekanavista!

Mukavaa päivää kaikille!
-Melissa-

Vanhasta patjasta ja farkuista istuintyynyt lattialle

Härdellillä on jatkettava sänky, joka on ollut jo pitkään täysimittainen ja aikaisemmasta koosta meillä jäi vaahtomuovipatja käyttämättömäksi ja koska tilaa on rajallisesti niin leikkasin patjan neljään kivan kokoiseen palaan. Palat ovat olleet muutaman vuoden kellarisissa. Kun etsin vanhaa hääpukuani niin löysin myös leikatut patjan osat ja toin ne ylös, sillä tarvetta on kevyeille, siirrettäville pikkuisille istuinalustoille olohuoneessa. Näihin uppoaa kivasti myös kaikki farkkujämät mitä jää aina erilaisista tuunauksista. 
Näistä on ollut paljon iloa ja hyötyä ja blogissakin muutamaan otteeseen nähty mutta esitelty näitä ei ole vielä kertaakaan. Näiden tarkoitus on olla pehmusteina, jos leikitään olohuoneessa tai pelataan joko konsolilla tai olohuoneen pöydällä. Nämä on helppo ottaa esiin ja helppo liikutella. Ovat ihanan kevyet.
Kun Härdelli vihdoin sängystä ylös ja oli ensimmäinen kuumeeton päivä, niin hän haki tyynyt ja leikki olkkarissa joululahjallaan, vihdoinkin. On ihana nähdä kun lapsi vihdoin parantuu ja nousee sängystä ylös. Silloin järjestetään lettukestit pienen pojan kunniaksi. Vaikka poika ei jaksanutkaan syödä kuin puolikkaan letun niin hän piristyi silmin nähden ja se on todella ihanaa. 
Omat kotivaatteeni on itse tehtyä, tuunattua ja kirppislöytö. Neulepaita löytyi meidän lähi Fidasta ja on aivan ihanan lämmin. Tossut on joululahjani itselleni, vanhasta huovutetusta villapaidasta ommellut ihanuudet ja leggarit onkin olleet esillä blogissa pariin otteeseen.
Meikäläinen muuti joulun aikaan päätti, että haluan itselleni extra pitkät villasukat ja aloin tietenkin tikuttamaan niitä kovaan tahtiin. Homma ei muuten ole yhtään helppo kun neuloo erittäin ohuilla puikoilla erittäin ohutta lankaa, pelkkää suoraa oikeaa, ilman mitään kuvioita niin tuntuu niin hitaalle ja tylsälle hommalle. Kaksi viikkoa ja yksi sukka valmis. Nyt pitäisi mielenkiintoa sukkaa kohaa löytää sen verran, että saan sen toisenkin sukan valmiiksi. Ei ole riittäyt se, että tulossa on super söpöt sukat, joita en jaksa odottaa siihen pisteeseen, että saan kuvattua ne kaikkien nähtäville. Piää keksiä jokin muu inspis siihen. Meinaan tuo on todella pitkäveteistä neulomista…

Ihanaa tiistaita kaikille!
-Melissa-