Kyllä vain saa aikuinen niin paljon kärsiä siitä, että hänellä on lapsia. Kyllä vain, kokemuksen syvällä rintaäänellä tämän sanon kaikkien kuullen. Enkä halua kyllä vähään aikaan kuulla yhtään mitään tubtuksesta enkä mistään muustakaan mikä liittyy Pre Tubetour- risteilyyn… Härdelli on nimittäin kova katselemaan tubettajien touhuja ja tykkää todella monista tubetajista, hän sattui näkemään tämän risteilyn mainoksen heti kun  se tuli ekan kerran ulos ja isä tietenkin lähti heti hommaan mukaan. Eli yllätys oli minulle suuri kun tulin iltapäivällä kotiin töistä. Meille oli varattu tämä kyseinen reissu.
Kilttinä äitinä koitin kovasti olla messissä tämän homman kanssa vaikka kiinnostus oli nollan luokkaa. Pääasia oli, että poika oli aivan mukana ja isoveli jaksoi viedä jokaiseen tapahtumaan vaikka vanhemmat hiukan hidasteli. Risteilyllä sai tavata tubettajat ja heillä oli myös ohjelmaa mitä tapitettiin ja jännitettiin. Kaiken tämän lisäksi saimme rauhassa nauttia kaikenlaisista herkuista eri ravintoloissa. Harmillista oli se, että laiva oli niin täynnä, että saimme päivällisen vasta illallisella. Eli ruokailu oli vasta 21.00 Tavolatassa ja oli pakko käydä sitä ennen syömässä jotakin Fast Linessa. Mietittiinkin hiukan, että olisi ehkä viisainta jättää seuraavalla reissulla toinen ruokailu pois kokonaan ja syödä jossakin missä sattuu milloinkin olemaan tilaa. Näin pääsisi hyvin maistelemaan eri paikkojen ruokia hyvin.

Parasta tietenkin koko matkassa oli se, että olin juuri ennen saanut valmiiksi taas yhden lumppulaatikon. Lopuista puuvillapaitojen jämistä sain ommeltua todella hauskan tekstiilijäte neuleen, joka tietenkin oli pakko ottaa mukaan reissulle. Tämän paidan sain valmiiksi ennen kuin kuin tein tuon maailman rumimman peiton. Paksummat puuvillapaidat on siis nyt laitettu tähän paitaan ja kaikki muut palat on yhdistetty peittoon. Ihan parasta.
Paita on oversize, josta tykkään todella paljon. Yhdistin paidan pillifarkkuihin, sekä ylipolven saapaisiin. Olalle roikkumaan valitsin pienen olkalaukun. Kaikki edellä mainitut ovat kirppislöytöjä.
Muiden vaatteista en sano tässä kohtaa mitään mutta Härdelli valitsi itselleen todella hienot vaatteet. Minun tekstiilijäte farkut, isoveikan kauluspaita, ilmaisosatolta löytynyt liivi, kengät taas on korttelikirppikseltä ja fedora isoveljen vanha. Bandana huivit on ilmaisosastolta löytyneitä.

Nyt on tosiaan tehty isosti hommia, että saadaan tämä läjä projekti jälleen kunnolla vauhtiin. Kun olen valittanut siitä, että homma ei etene ja ei meinaa saada laatikoita tyhjäksi niin on ihan pakko myös todeta sellainen, että jälleen on yksi laatikko tyhjä. Olo on mitä mahtavin tämän vuoksi. Kyseinen laatikko sisälsi erilaisia paidan osia kuten hihoja, etu-tai takakappaleita ja oli muutamia hartiaosiakin. Loput mitä en enää käyttänyt laitoin koulun askartelukassiin. Täytyy sanoa, että nyt on aika kevyt olo kun taas yksi laatikko on poissa ja kaapissa keikkuu uusi sekametelisoppa tunika.

Tämän tunikan lopputulos oli aika kiva. Tässä on kaikki ne elementit joista pidän. On tilkkumaisuutta, yliampuvaa, pitsiä sekä tietenkin oversize kokoa. Tämän tyylinen tunika tai mekko on todella helppo toteuttaa. Rakenna helmaosa hihaosista niin, että hihan ranneosa tulee kiinnitetyksi yläosaan ja näin helma automaattisesti levenee, jos käyttää etu- tai takakappaleita niin leikkaa kappale hiukan viistoon, helmasta leveämpi mitä yläosasta. Kun helmaosa on ommeltu sen voi leikata muotoonsa halutessaan. Itse tykkään niin, jotkut jättää helman epätasaiseksi mutta minulle se on liikaa vaan haluan sen epäsymmetriseksi tarkoituksella ja sen lisäksi rakentaa helmaan frillan.
Mitään kaavaa siis ei tarvita vaan rakennetaan tunika kappaleiden mukaan.

Satuin siivouksen tiimellyksessä löytämään myös jotakin vanhaa lankaa, jossa on joukossa paljetteja. Lanka on kauan sitten ostettu tyttöä varten mutta en ole koskaan saanut aloitettua siitä mitään. Nyt tein vihdoin pipon. Lankaa on vielä paljon jäljellä, että jos tyttö vielä haluaa pipon niin teen hänelle myös samanlaisen. Ohjeita erilaisiin pipoihin löytyy täältä. Itse valitsin ihan peruspipon ohjeen.

Meidän pojan lempimuseo on luonnontieteellinen museo, jossa pitää päästä seikkailemaan aina kuin vain mahdollista mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että aikansa kutakin ja nyt keskitytään muihin menoihin. On todella mielenkiintoinen kohde ja todella suosittelen paikkaa ihan kaikille mutta meille riittää kyllä nyt. Tänä vuonna käyty jo pariin kertaan täällä. Vaikka miten olisi dinoja ja dinokierroksia niin jossakin kohtaa vaan tulee sellainen olo, että nyt riittää, halutaan jotain muuta. Härdelli ei ihan samaa mieltä ole mutta seikkailunhaluisena otti asian rauhallisesti, että tämä on nyt viimeinen kerta hetkeen kun mennään Luonnontieteelliseen museoon.
Kaikesta huolimatta oli mahtava päivä, joka vietettiin Härdellin kummin kanssa. Oikeastaan aika sama missä aikaa kuluttaa kunhan saa olla niiden tärkeiden aikuisten kanssa tekemässä jotakin lapsen ehdoilla. Jokainen reissu on aina onnistunut reissu kun antaa seikkailun viedä mennessään. Luonnontieteellisen museon käyntiin liittyy aina myös ruokailu ja tällä kertaa Härdelli halusi tiettyä ruokaa ja shän sopi meille oikein hyvin. Massut tuli täyteen ja dinojen metsästäjä/tutkija tuli ravittua niin päästään kuin vartalostaan.