Ilma viilenee, kosteus kietoo ympärsitön sumuverhoon, ruska loistaa upeilla väreillään. Eläimet hiljenee, ei näy pikkuisia poikasia, hanhet matkaavat muualle. Maailma muuttuu ympärillä, haikea fiilis… Mutta mikä minua lämmittää näinä koleina ja pimeinä iltoina? Ihanan pehemä ja pörröinen villapaita. Aina oikeaa vain suoraan kohti leukaa, ainoa haaste paidassa on raglanhihat. Mutta kokonaan suorankin voi tehdä. Lankana ihana Gjestal Spire villalanka, näin se keskeneräisestä muuttui valmiiksi.
Tällä paidalla pidetään lämpö ja nautitaan syksyn vilpoisistakin päivistä. Ihana kietoutua paidan sisälle, istahtaa hyvän kirjan kanssa sohvan nurkkaan ja nautiskella lämmintä teetä, antaa kylmän viiman ja sateen piiskata rauhassa ikkunaan. Minulla on varmasti lämmin. Lupaan sen.

Jalkaan kannattaa sujauttaa nahkakengät, mahdollisimman pitkät saapikkaat, ne pitävät hyvin lämpöä, eikä kosteus löydä varpaisiin. Kirpputorit on täynnä ihania kenkiä, sellaisia joita ei muualla ole. Sellaiset ovat nämäkin kengät. Kierrätyskeskuksesta, Nihtisillan myymälästä adoptoitu meidän kotiin. Hyvä huolto ensin ja sitten mukaan kaikkeen kivaan. Tervetuloa syksy, olen valmis!

Luin juuri Helsingin uutisista, että kirppiksilläkin on kova kilpailu ja esimerkiksi Hesyn kirppis joudutaan sulkemaan Hakaniemessä. Meillä oli tapana käydä Hesyn kirpparilla kun se oli vielä Maunulassa mutta Hakaniemessä ei olla oltu koskaan. Niin harvoin tulee käytyä siellä päin ja jos mennään, niin kohteet on muualla. Harmillista, että kirppuja menee konkkaan vaikka yhä enemmän ihmiset ostaa kierrätettyä tavaraa. Toivottavasti saavat myytyä kaikki myynnissä olevat tavarat uusiin koteihin ennen kuin sulkevat ovensa.

Minulle kirpputorit on enemmän kuin ostopaikkoja, ne ovat aikamatka menneeseen, vanhat tavarat kertovat mielenkiintoisia tarinoita ihmisistä, muodista ja sisustuksesta. Niin monista asioista. Joskus on kiva käydä hengailemassa kirppareilla, napata ideoita omaan pukeutumiseen tai tuunaukseen. Kirpparit ovat aarreaittoja, joissa tekee yllättäviäkin löytöjä. Oma mielikuvitus alkaa sykkiä ja keksii mitä mielenkiintoisimpia tarinoita tavaran ympärillä.

Jokin aika sitten, vanha soppakulho lauleli minulle kun astuin sisälle Nihtisillan tavarataloon. Pikkuinen, suloinen soppakulho. Näin heti sen suloisen kulhon meillä pöydässä, tarjoilemassa herkullista aurinkokeittoa. Kattauksen ei tarvitse olla pari paria, vaan voi hyvin sekoittaa muita vanhoja astioita, näin saa suloisen boheemin kattauksen, tällä kertaa myös aika romanttisen.
Vuosien etsiskelyn jälkeen ei juuri tarvita kuin pieniä ostoksia, joita hyödyntää.

Nyt kun kirpuilla menee huonosti, niin voisimme kerätä voimamme ja kertoa blogeissamme niistä kirpputoreista, joissa käymme ja nostaa muutama tärkeä löytö esiin. Kertoa miksi valitsemme juuri kirpparit aarteiden löytämiselle!