Marraskuu on minun kuukauteni, olen syntynyt marraskuussa, synkimpänä kautena…Ehkä siksi olen aina niin synkkä, siksi olen niin kovin kuumaverinen ja temperamenttinen. Mene ja tiedä, marraskuu on kuitenkin sellainen kuukausi, joka on hyvin rakas vaikka en kylmää siedä ja mielestäni tämä kyseinen kuukausi on todella koko vuoden kurjin monin tavoin. Tässä kuussa on myös todella vaikeaa löytää mitään positiivista, tämä kuukausi kahlataan läpi kuin mentäisiin suoraan suonsilmään.

Mutta, jotta tämän synkän jakson jaksaa on ihan pakko kaivaa niitä postiivisia asioita ihan mistä tahansa. Tänään ensimmäisenä päivänä minä ihastelen sukkiani, jotka olen tehnyt lankajämistä. Lankaa on turhaa kysellä, sillä yhtään vyötettä ei ole tallella, enkä ole vielä löytänyt instasta tai täältä blogista mitään tietoa langasta…Jos jostain vielä löydän, lisään langan tiedot tänne tietenkin.
Lanka on myös ihanan lämpimän väristä, hyvin syksyistä. Lämmittää siis monin tavoin käyttäjäänsä. Sukat ovat ohuet, jotta sopivat hyvin kenkiin, siitä huolimatta ovat todella lämpimät.
Tällaiset värikkäät sukat on hyvä yhdistää tummaan asuun väripilkuksi. Mekko on tummanharmaa trikoomekko, jonka olen löytänyt Kierrätyskeskuksesta, neuletakki taas on löytynyt korttelikirppikseltä muutama syksy sitten. Nuo korttelikirppikset ovat muuten ihan mahtavaa ajanvietettä kesäisin ja syksyisin. Niitä on mahtava kiertää. Asuni hinta ei päätä huimaa, 6€, tosin kuvissa ei ole kenkiä eikä takkia ja huivia, jotka ovat myös Kierrätyskeskuksesta löytyneet. Asu on aivan täydellinen meikäläiselle.

Sukat on tehty ihan Novitan perussukkaohjeella oman maun mukaan. Nyppyreuna varressa ja olen neulonut sukan varren muotoonsa, näin näyttää parhaalta jalassa kun on muotoon neulottu.Tällätavoin värjätyllä langalla saa ihan perussukastakin näyttävän sukan. Muuta ei oikeastaan tarvita.
Kuvissä näkyvät korvikset ovat myös minun tekemäni. Olenkin ne joskus aikaa sitten täällä esitellytkin, ne löytyy täältä. Korumateriaaleja löytyy myös Kierrätyskeskuksesta. Tällä hetkellä tulee tehtyä koruja lähinnä vain nuorisotiloilla nuorten kanssa, ei juuri kotona enää. Oli tuollainen vaihe tosin kun tein koruja paljon.

 

Yleensä pukeudun töihin hyvin konservatiivisesti ja ei niin huomiotaherättävästi. Eli lähinnä treenikuteisiin ja muihin vastaaviin, joskus farkkuihin, mutta harvoin niihin. Leggareilla on helppo olla ja touhuta nuorten kanssa. Joskus tosin kaipaan omaa tyyliäni niin paljon, että heitän päälleni jotakin erikoisempaa, se on yleensä tämä neulepaita tai sitten joku tunikoistani, joka on tehty myös palasista. Välillä kun tuntuu sille, että se oma minä eksyy jonnekkin jos ei saa voimaa niistä omista vaatteista.

Jokin aika sitten linkkailin facessa eri ryhmiin yhtä postausta, jossa kerroin mitä kaikkea voi tehdä vanhoista vaatteista talveksi ja yhdessä keskustelussa sitten kysyttiin, että mitä teen näille erilaisille jämille mitä tuunauksesta jää. Olin hieman yllättynyt kysymyksestä, sillä postauksessa oli muutama vinkki myös sellaisiin ideoihin. Jämistä voi siis tehdä lähes mitä tahansa. Tämä kuvan paita on yksi sellainen esimerkki mitä jämästä voi tehdä. Jämät voi ommella yhteen kankaaksi ja yhdistää miksi haluaa, leggarit, mekko, paita…Mitä tahansa, jos ei ole tarpeeksi materiaalia niin voidaan tehdä vaikka pipoja, tuubihuiveja, lapasia…Mielikuvitus on rajana.

Koska itse rakastan ylisuuria vaatteita, niin on aika itsestään selvää, että niitä tulee tehtyä aika paljonkin, ne ovat todella hyviä varsinkin juuri tällaisena aikana kun alkaa viime puskea, niihin on kiva kietoutua. Ihanaan lämpöiseen syleilyyn. Töissä on tällaisella rento olla kun mistään ei kiristä eikä irvistä. Kunnon lötköpötkö paita. Kuvassa olevat bootsit on ostettu opiskeluaikana Sörkän Uffista. Ovat yhdet lempparit.