Minulle syksy on yksi hankalimmista kausista, vaikka miten koitan ottaa sen rennosti ja etsiä hyviäkin puolia siitä, niin se on hankala kausi. Ei vain siksi, että minun on vaikea irrottautua kesästä ja siirtyä kylmään ja pimeään kauteen vaan myös pukeutuminen on hankalaa. Onhan minulla kaikenlaista ihanaa mitä laittaa päälle mutta silti ahdistaa kun pitää pukea sitä ja tätä ja vettäkin sataa niskaan…Kyllä te tiedätte… Mieluiten kirmailisin puoli alasti vilpoisissa mekoissa kuin laittaisin päälleni takkia ja paitaa. Mutta silti on yritettävä vain jotenkin luoda itselleen sellainen olo, että isollakin määrällä lumppua olisi hyvä olla.
Sellaisia oloja koitan luoda kengillä, lämpimillä villapaidoilla ja takeilla. Tämän syksyn juttuja on selkeästi minulla tweed, villa, oxford kengät ja villakangashameet- sekä mekot. Tosin näissä kuvissa ei niitä hamosia näy kun en töissä käytä kuin housuja. Minulla on myös kovaa vauhtia tullut takaisin myös suorat housut, jotka olivat monta vuotta poissa kaapista. Olen juuri napannut ilmaisosastoilta muutamia miesten suoria housuja, jotka olen tuunaamassa itselleni sopiviksi, myös varastosta olen kaivanut vanhat housuni esiin ja osa niistä on muuttumassa myös hiukan tähän aikaan sopivammaksi.

Olen ottanut avukseni myös erilaiset tunnelmakuvat, joissa pyrin taltioimaan tunnelmaa, väriä tai mitä milloinkin. Näitä kuvia olette saaneetkin katsella useasti täällä. Se on jokin verran helpottanut muutoinkin tätä syysahdistusta, mikä minulle tulee aina, joka syksy. Olen niin kesän lapsi ja varsinkin viime kesän ihanien ilmojen jälkeen on todella suuria vaikeuksia päästä tähän syksyn vaativaan moodiin. Toivon, että pian tässä alkaa ompelu innostusta pukkaamaan päälle, jotta saan noita ihm ekasoja pois pyörimästä ja pääsen uudelleen käsiksi Lumppis-projektiini. Lähes kaikki kyseisen projektin materiaalit on appiukon asunnossa odottamassa parempaa huomenta.
Minun vaatevarastokin on keventynyt huomattavasti, vaikka muutossa jäikin karvas maku suuhun, kun oli pakko luopua kengistä ja vaatteista, kun kaikki eivät mahtuneet tänne uuteen asuntoon, niin tuo tyhjennys on jatkunut…Olen tarkaan käynyt läpi jokaisen nurkan ja laatikon, kaikki ylimääräinen ja käyttämätön on lähtenyt pois, eikä enää edes tunnu kurjalle luopua tietyistä asioista. Mutta uusille ihanuuksille on luotava tilaa, eikös vain…

Yritän siis kovasti tuoda elämääni kaikkea ihanaa ja kokea syksy kauniina ja nautinnollisena asiana, vaikka se välillä tuntuu kovin vaikealle. Onneksi apuja löytyy esimerkiksi juuri kengistä ja niistä ihanista lämpimistä villasukista ja villapaidoista. Elän siinä toiveessa, että pian voin sanoa heipat syksylle, taistella talven läpi ja avata ikkunat ihanalle keväälle ja nauttia jälleen kesän upeasta tarjonnasta.

Tämä ei ole mikään yhteistyöpostaus! Postaus sisältää minun omia ajatuksia sekä mielipiteitä!

En juurikaan lue lehtiä, jos kyse ei ole alani lehdistä, mutta jos lehdessä tosiaan on jotakin todella kiinnostavaa, niin kyseinen lehti löytää tiensä kotiini ja silloin luetaan lehti kannesta kanteen. Sellainen lehti käveli vastaan tämän kuun alussa, lehti on Kotivinkki ja numero on omistettu kokonaan pikkurahalle. On minibudjettia ruokaan, matkailuun ja pukeutumiseen, on langanjämien hyötykäyttö vinkkiä yms. Kaikkea kivaa, juuri sellaista mistä itse tykkään ja tykkään lukea. Toki minunkin naamari sieltä löytyy mutta se ei ole tässä nyt se oleellinen asia, vaan siellä on monta hyvää resepti-ideaa, joita haluan kokeilla sekä tietenkin nuo neuleohjeet.
On aina niin kummallista nähdä oma naamari lehdessä, en varmaan koskaan totu siihen. Vierastan sitä kovasti paljon ja sekin on yksi syy miksi en näitä juttuja yleensä lue, joissa minä näyn. Tällä kertaa olen lukenut lehden kannesta kanteen ihan siitä syystä, että kyse on nuukailuaiheesta, aihe, joka on minulle kovin rakas.

Tällä hetkellä en ole juurikaan ommellut, en vaan ole jaksanut, työviikot ovat niin voimia vieviä. En tarkoita sitä, että itse työ vie voimat vaan se, että introverttinä tällainen työ vaatii pitkät toipumiset myös ja minulla ei ole ollut sellaiseen kovin isoja mahdollisuuksia nyt. Siksi onkin puikot tikuttaneet aika kovaan tahtiin kaikenlaista ja se kaikenlainen on nyt sitten myös kesken. Mielialan mukaan kun tässä neulonkin vielä. Myös vaatekaapin suunnitteluun olen käyttänyt ison määrän aikaa ja kaappi tuntuukin nyt aika valtavan tyhjälle kun iso määrä tavaraa on jälleen kulkeutunut pois.

Suunnitelmissa on auttanut paljon Olipa kerran -sarja sekä ihana the Pinup Companion- vloggaaja, vaikka tyylimme on täysin erilaiset, niin olen napannut monta ideaa häneltä, vintage- tyyli sopii todella hyvin myös minun romanttiseen, Mori girl, boheemiin tyyliin. Vai mitä mieltä olette?