Yksi kesäkuun alun ilmaisista kohteista on Haagan upea Alppiruusupuisto. Se on upea juuri tuossa kesäkuussa. Nuorin pojista pitää aluetta viidakkona ja siellä hän jaksoi kirmailla paljon. Mielikuvitus on suuri voimavara.

Haagan upea Alppiruusupuisto

Kesän aikana olen huomannut miten monet postailevat kuvia Alppiruusupuistoista, oli ne sitten Helsingissä tai Turussa. Pakko oli myös itse päästä katsomaan tätä upeutta omin silmin. Haagan puisto on ilmainen ja täällä saa aikansa vierähtämään kyllä helposti. Tuoksu on huumaava ja alue on upea. Kyllä kannattaa käydä katsomassa ja kiertämässä Helsingissä erilaisia puistoja. En tosiaankaan uskonut, että puisto olisi näin upea ja, että kävijämäärä on niin suuri mitä se oli meidän käydessä tuolla. Suosittelen tosiaan käymistä Alppiruusupuistossa, jos tänne eksyy.

Pienelle pojalle puisto oli kokemus, hän oli viidakossa ja koitti etsiä apinoita. Apinoita ei löytynyt kuin hän itse mutta hauskaa oli kuitenkin. Lintuja pongattiin sademetsän pimeistä nurkista ja itikoita juostiin pakoon minkä ehdittiin. Väisteltiin ihmisiä ja kameroita. Tällä reissulla meillä ei ollut omia eväitä mukana ollenkaan, mutta pöytiä löytyy alueelta aika paljon, joten kannattaa nauttia kokemuksesta hiukan enemmän ja ottaa eväät mukaan. Muistathan laittaa roskat roskiin!

Asu, joka sopii alppiruusupuistoon

Päälläni oli vanhasta mekosta tehty uusi mekko, sekä kauan sitten ommeltu pitsineulejakku. Mekko on tuttu kaava Moda 3/06 ja pitsijakku Burda 3/12. Olen aika paljon käyttänyt tänä kesänä samoja kaavoja, en pelkästään sen vuoksi, että ovat lempi kaavoja vaan olen ollut laiska etsimään uusia kaavoja.

Värivalinta on ollut hiukan omituinen, sillä värit ovat hyvin hempeät ja romanttiset, mikä ei ole ihan omiani. Jakku on väristään huolimatta lempparini, jakun ensimatka kanssani oli Riiaan viisi vuotta sitten.

Tässä asussani olen kuin alppiruusu itse, hempeä, romanttinen ja näyttävä. Kengät on muuten hankittu aikanaan ihan uutena. Tuo aika oli vuonna 2007. Voin luvata, että kengät ovat vielä kymmenen vuoden päästäkin käytössäni. Kengät ovat aitoa nahkaa, enkä ole joutunut viemään niitä vielä kertaakaan suutariin.

Jääkausi keskellä kauppareissua, voiko se olla mahdollista? Kauppareissun ei tarvitse aina olla totista totta, ruokalistan tuijotusta ja kiukuttelua. Se voi olla hauska kokemus, jossa oppii myös menneestä ajasta jotakin pientä mukavaa.

Jääkausi keskellä kauppareissua

Eilen täällä Helsingissä oli kurja keli, ainakin tuossa aamupäivällä kun oli pakko lähteä kauppaan, joten haluttiin tuota kurjuutta hiukan karistaa harteilta ja tehdä reissulla myös pieni tutustuminen Pihlajamäen hiidenkirnuihin, jotka ovat Suomen vanhimmat. Tästä tulikin varsinainen seikkailu, sillä Pihlajamäki on meille täysin vierasta aluetta, yleensä vain läpikulkua harrastetaan ja tästä syystä emme heti löytäneet hiidenkirnuja ollenkaan vaan kierrettiin monen monituista paikkaa ensin. Nähtiin Pihlajamäki kyllä ihan uusin silmin tämän jälkeen.

Luontoa löytyy vaikka miten ja paljon, muutenkin todella mielenkiintoinen historia alueella ja nämä kaksi hiidenkirnua ovat myös aika mahtavan näköisiä. Nämä padat ovat nimeltään Aarnipata ja Rauninmalja ja ne ovat arviolta 100 000-vuotiaita, eli vanhimmat mitä Suomessa on. Nämä hiidenkirnut ovat siirtäneet myös teitä.

 

Hauska retro leikkipuistokin löydettiin matkalta

 

 

 

 

Koko lampi oli siitepölyn valtaama

 

Hiidenkirnut keskellä Helsinkiä

Härdelli oli aika vaikuttunut näkemästään ja kuulemastaan ja päivä vierähtikin jääkauden eläimiä tutkiessa ja muiden hiidenkirnujen googlailulla. Kaikenlaista mielenkiintoista löytyi ja pieni ihminen oli jälleen niin innoissaan maapallon ihmeellisyydestä ja sen monimuotoisuudesta. Ilta päättyi siihen, että retkeilimme olohuoneessa, vuodesohva auki ja ei kun nukkumaan. Sateisesta ja kurjasta päivästä tulikin lopulta mielenkiintoinen ja hyvä päivä.

Vuodesohva onkin ihan paras retkeilyyn olohuoneessa. Herkkuja esiin ja sänky leviäksi. Siinä voidaan tarinoida ja olla kuin oltaisiin notskin ympärillä. Voidaan tällä tavoin matkata ihan mihin tahansa mielikuvitus vain antaa mennä.

 

 

Mekko vanhasta t-paidasta ja rikkinäisestä hameesta

Minun päälläni oli jälleen tuunattua ja tällä kertaa hiukan enemmänkin, sillä myös sadetakki on tuunattu. Olen aikanani napannut ison määrän vaatteita lapsuudenystäväni lapsuuden kodista, kun hänen vanhemmat kuolivat ja tämä sadetkki oli yksi sellainen, jonka säästin. Takki on alunperin ollut täyspitkä mutta lyhensin helman, takki on iso minulle, mutta ei ole haitannut muuta kuin painonsa puolesta. Painaa meinaan aika paljon. Mekkoni on tehty läjä projektin jämistä, t-paidan yläosa ja hameen alaosa yhteen.

Mekko on hyvin helppo tahdä:

• Leikkaa vanhan t-paidan helma irti (mistä kohtaa haluat).
• Jos paita on ollut iso, ompele sivusaumoista vähän sisälle.
• Leikkaa hameen vyötärönauha irti
• Kiinnitä hame t-paitaan

Valmis!

 

 

 

Hiidenkirnut olivat siitepölyn valtaamat mutta aika vaikuttavia siitä huolimatta.