Alunperin minun ei pitänyt tänä vuonna pitää mitään projektia mutta tarkemmin kun aloin miettiä, niin olisi syytä astua askeleen eteen päin näissä hommissani. Aloitin Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteen vuonna 2013 ja silloin lähdin liikkeelle siitä, että lopetan kaupoissa kiertelyn ja lopetan älyttömän shoppailun, eka vuosi mentiin sillä tavoin ja seuraavana vuonna alkoi pelkkä tuunaus ja vanhojen korjaus. Viime vuonna en osallistunut enää ollenkaan ja asiat muuttui muutoinkin aika valtavasti. Koskaan en täällä kuitenkaan ole noita asioita jakanut ja se onkin yksi asia miksi haluan pyörtää päätökseni olla osallistumatta mihinkään ja tehdä asiat ihan eri tavoin kuin silloin 2013.

” Käsityblogit -ryhmässä myös nyt kiivaasti suunnitellaan omaa vuoden kestävää projektia, johon olen osallistumassa. Julkaisen siitä tiedot kunhan on päätetty mitä vuosiprojekti pitää sisällään.”

Minun lupaus tänä vuonna on se, että en osta vaatteita edes kirppareilta. Pyrin myös tekemään tarkempaa kirjaa tästä hommasta. Mutta siitä huolimatta, että en osta kirpparilta juttuja (paitsi jos on ihan pakko), ompelen siitä mitä minulla kotona on. En hae materiaalia ilmaisosastolta kuin äärimmäisessä hädässä, jos on tarvetta. Nämä raportoin aina tänne. Yritän tosin tässäkin hommassa kaivaa omia kaappeja ihan ensin. Pakko saada nämä kaapit tyhjäksi.
Raportointi olisi jokaisen projektin kohdalla jokaisen kuukauden viimeinen päivä. Ja minun on pakko pysyä tässä projektissa koko vuosi. Samalla avaan muutoinkin ajatuksiani meidän ekologisesta elämästä ja vaatteista ylipäänsä. Avaan teille koko vaatekaappini, näyttää sen ilot ja surut.
Tämän lisäksi tulen keskittymään myös Zero Waste -ajatteluun kunnolla. Vaikka tähän asti olen tehnyt paljon tuolla ajatuksella vaatteita sekä myös ruokaa, niin nyt olen päättänyt kirjoittaa aiheesta enemmän, mennä syvemmälle aiheeseen. Huh, monta projektia samaan aikaan…
Sain juuri ison määrän tavaraa äidiltäni ja keräsin uuden projektin, jossa on erinäisiä materiaaleja niin äidiltäni kuin sellaisesta materiaalista, jolle ei ole ollut paikkaa ja ovat jääneet pyörimään hallin lattialle. Tähän kuuluu niin tilkut, kaverilta saadut vaatteet sekä äitini rättikassi.

Vuoden 2019 projektit:

Takki: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto Saapikkaat: Kierrätyskeskus Puuvillapaita: Kierrätyskeskus Farkkuhame: Itse tehty kassi: Tyttären vanha lapaset: Itse tehdyt

Joulupäivä vietettiin Tallinnan vanhaa kaupunkia kierrellen. Tämä on toinen kerta kun olen talvella Tallinnassa mutta ennen en ole jouluna täällä ollut. Hieman jännitti, että onko mikään auki mutta se huoli katosi aika pian. Kun tuli liian kylmä, poikettiin tutustumaan kidutusvälineiden historiaan ja syömään lämmintä ruokaa. Kierreltiin ja tutustuttiin kaikessa rauhassa, luovien muiden turistien joukossa. Tavattiin suomalaisia, joiden kanssa nautimme glögiä joulutorin sykkeessä ja ihmeteltiin turistirysäystä eri näköalapaikoilla. Jotenkin kaikki meni kohdalleen vaikka pelko olikin kova, ettei ole mitään mihin menee lämmittelemään.
Pojat halusivat kierrellä ja katsella paikkkoja mutta kun seisotaan pitkään paikallaan, niin kylmettyy ja silloin suunnattiin lähimmästä ovesta aina sisään. Kerran se oli museo, toisena kertana ravitnola ja kolmantena kahvila. Emme suunnitelleet mitään vaan ihan fiiliksen mukaan mentiin. Koska olin kipeä niin myös minun tahtiini kuljettiin. Särkylääkenapit naamariin ja menoksi. Kestin hyvin reissun mutta laivalla sitten menin peiton alle nukkumaan heti. Miesväki lähti seikkailemaan laivalle ja minä nukuin.

Perheen vauva ja äidin halaus

Suosittelen kyllä Tallinnaa lämpimästi joulun viettoon ja joululounas on ihana syödä Domberg ravintolassa. Siellä nautimme todella herkullista tomaattikeittoa ja minulla oli maittava sienikeitto. Hetkeksi katosi flunssa kun herkutteli kunnon keitoilla. Domberg ravintola löytyy osoitteesta Piiskopi 1. Ravintola on hyvin pieni ja nytkin aivan täynnä paikallisia syömässä. Ei taida olla siis ihan turistirysä kyseessä tai sitten osuimme hyvänä päivänä sinne.

Kesäinen Tallinna on ihan erilainen kuin talvinen Tallinna mutta yksi asia on sama, turistit. Jostakin uutisesta luin tuossa ennen joulua, että Viro huhuilee suomalaisia turisteja takaisin. Suomalaiset ovat kuulemma kadonneet, se ei näkynyt kyllä nyt jouluna Tallinnassa. Joka puolella oli suomalaisia, toki myös aasialaisia turisteja oli myös paljon. Alkoholiturismi varmasti vetää vielä halvemman viinana perässä muualle mutta meitä tavallisia turisteja, jotka halusimme nauttia ihan Tallinnasta itsestään oli valtavasti pyörimässä alueella.
Taidan pikku hiljaa alkaa lämmetä Tallinnalle, ei se siltikään ole minun suosikki siltikään vaikka siellä tuntuu aina olevan nähtävää ja koettavaa. Haluaisin myös kiertää Viroa ja nähdä enemmän mitä se kätkee sisälleen. Myös tallinnan ympäristöä muutenkin haluan nähdä enemmän, en vain tuota vanhaa kaupunkia, vaikka onkin 

Mieheni osti Tallinnan joulutorilta minulle lahjaksi pipon ja kaulurin. Kauluria käytti päivän aikana molemmat pojat vuorotellen. Itse lykkäsin pipon syvälle päähäni. Mieheni sai myös pipon.Vanhin poika osti itselleen lahjaksi lampaanvillaiset kotitossut ja Härdelli valitsi itselleen sormikkaat. Tämä olikin sellainen reissu, että jokainen sai ostaa oman joululahjansa tai toiselle lahjan. Emme ostaneet montaa lahjaa ennen reissua, koska tiesimme, että niitä ”lahjoja” tulee hankittua tältä reissulta.
Piponi sopi erittäin hyvin asuunikin, joka oli suunniteltu sopivaksi Kontista löytyneen takin kanssa pidettäväksi. 
Päälläni oli ilmaisosastolta löytynyt villahame, jonka alla minulla oli paksut sukkahousut, suosittelen sukkahousuja, joissa on fleecen tyyppinen pehmeä vuori. On muuten super lämpimät, paljon lämpimmät kuin villaiset sukkikset, ei mene tuulikaan läpi. En muista mistä olen nämä ostanut mutta löytyi ihan tavallisesta vaateliikkeestä aikanaan. Villahameen kanssa yhdistin itse neulotun kaarrokeneuleen, alla ihan trikoinen poolo…Rakastan pooloja, ne on niin monikäyttöisiä. Kaarrokeneule on Novita 6/2002 lehden ohjeella neulottu ja ollut jonkin aikaa kaapissa käyttämättömänä. Nyt muuton aikana keräsin kaikki neuleet, joista osa itse tehdyistä lähti kiertoon ja osa jäi kotiin vielä. Tämä oli yksi säästyneistä ja käyttöä löytyi heti. Takin päällä oli vielä Novita lehden syksy 2013 mallilla neulottu pelleriini. Olen aikanaan tehnyt itselleni harmaan ja tytölleni tämän luonnon valkoisen. Tyttöni antoi tämän nyt takaisin ja sehän sopii hyvin minulle, sillä se sopii monen vaatteen kanssa.

Pojilla oli päällään myöskin kirppisvaatetta päällään. Härdellin takki sekä toppahousut ovat kirppikseltä, Isoveikan skonssit ovat Flea Marketista ostettu (olivat käyttämättömät) ja takki on mieheni vanha takki. Poika tykkää näistä vanhanaikaisista vaatteista ja saa ne toimimaan aika hyvinkin päällään. 

Kahvila Rukis oli aivan ihana paikka.