Tässä muutamia kommentteja, joita olen saanut näiden vuosien aikana, kun olen blogannut tai esitellyt vaatteitani eri paikoissa. Minua ei se haittaa mitä muut kirjoittaa tai sanoo. Se kertoo enemmän kommentin antajasta kuin minusta. Joskus vain jään miettimään, onko tällä jokin tarkoitus, muukin kuin yrittää satuttaa toista. Kun tuollaisesta ei oikein osaa edes loukkaantua.
Olen ennenkin ottanut kantaa vähän samoihin asioihin, kuten onko vaatteilla ikärajaa? Nyt mietin, että saako ihminen pukeutua täällä niin kuin tahtoo? Vai pitäisikö jo lähes 50 vuotiaalla naisella olla jokin suodatin, mitä päälleen laittaa?
Kyllä minullakin on suodatin, en laita päälleni mitään sellaista mistä en tykkää, tällä hetkellä pyrin siihen, että kaikki vaatteeni on juuri niitä lempparivaatteita, joista tulee hyvälle mielelle kun ne pistää päälleen, ne antaa voimaa ja tuntee olonsa hyväksi, vaikka olisi mikä fiilis kun aamulla herää. Toivon, että jokaisella olisi niitä lemppareita kaappi täynnä ja joukossa ne voimavaatteet, jotka päällä tuntee olonsa voitokkaaksi, seksikkääksi ja onnelliseksi.
Jaksan jankata siitä, että pukeutumisen pitäisi olla hauskaa, kokeilevaa ja leikkimielistä. Ei sen pidä olla ryppyotsaisen vakavaa. Silloin siitä tulee pakkoa ja ei enää näytä kivalle kun on naama väärällään. Minusta on ihana katsella kadulla ihmisiä, heidän tyyliään. Mitä he edustaa ja miten tuovat omaa luonnettaan pukeutumisella esiin. Helsingissä on upeita pukeutujia, vaikka useasti saa kuulla päinvastaista. Omistuista!

Mutta vaikka en välitä tällaisista sanoista, niin se joskus jää mieleen ja sitä jää miettimään, mutta vielä sillä ei ole ollut mitään vaikutusta pukeutumiseeni tai mihinkään muuhunkaan. Iso syy siihen on se, että tämä miten elän on minulle the juttu ja nautin elämästäni juuri näin. On niin surullista, että jollain on iso ongelma toisen elämä ja pukeutuminen, että siitä pitää päästä ihan sanomaankin. Olisi hirmu tärkeää, että jokainen keskittyisi vain siihen omaan elämään, omaan hyvinvointiin, silloin voisi se oma elämä olla vähän parempi. Pahan mielen kylväminen ympärille, ei tuo hyvää edes hänelle itselleen. Olen läheltä nähnyt, ettei sellainen paranna omaa elämänlaatua, vaan tekee ihmisestä todella huonosti voivan.

Meillä ei ole täällä Helsingissä asuessa oikein ollut mitään joka vuotista tapaa, joka tehdään joka vuosi. Turussa asuessamme me aina metiin tivoliin kun vappupäivä koitti, joskus myös vappuaattona, mutta yleensä aina vappupäivänä. Se on yleensä perheiden päivä viettää tivolissa aikaa. Mutta täällä Helsingissä ei olla oikein löydetty sitä omaa juttua, mutta nyt se tuli vastaan ihan yllättäen.
Muutama päivä ennen vappua sanoin miehelleni, että kun meillä ei ole mitään ihmeellistä tekemistä, eikä meille tule kukaan brunssille, niin mitä jos me mennään syömään merelle. Laitoin linkin ja mieheni innostui asiasta. Varasimme siis pöydän ja oli kerrankin jotain mitä taas odottaa. Royal Line järjestää erilaisia saaristoristeilyjä ja suosittelen todella paljon hyppäämään mukaan. Minusta oli todella mahtavaa nauttia hyvästä ateriasta kiireettömästi, katsella maisemia ja kuunnella alueiden historiaa ja pakko on vielä erikseen sanoa, että laivan oma sienisalaatti on mieletöntä herkkua, nam. Pelkkä ajatuskin sienisalaatista saa kuolan valumaan..
Olen aika iloinen siitä, että vihdoin löysimme jotakin sellaista mikä sopii meidän porukalle todella hyvin, rentoa menoa, ruokaa ja juomaa. Härdelli nautti sapuskasta mutta ruokailun jälkeen mieluiten pelaili puhelimella kuin seuraili mitä merellä tapahtuu. Tilanne varmasti muuttuu kun ikää tulee lisää ja kun sisarukset ovat menossa mukana. Sovittiin jo, että kesällä testataan illallista isoveikan kanssa.
Tästä nyt hiukan joutuu pulittamaan mutta vatsan saa syödä täyteen ja tunnelma on aika mahtava. Hauskaa oli se, että Härdellin koulukaverikin oli brunssilla ja vilkuttelivat toisilleen eri puolille laivaa. Eli voi hyvin törmätä myös tuttuihin.

Mitä tulee vaatteisiini, niin ihan jokainen vaatekappale on ostettu kirppikseltä, lukuunottamatta alusvaatteita, sukkia ja huivia (olen tehnyt sen itse). Paljon olen lukenut siitä miten kirppisvaatteilla ei voi olla tyyllikäs ja minä sitten tietenkin monin sanakääntein puolustan kirppareita ja varsinkin sitä, että kirppiksiltä löytää hyvin niin merkkivaatteita kuin tyylikkäitä asuja. Jokaiseen makuun löytyy aina ja nyt on ilmestynyt enemmissä määrin myös plussa kokoja tankoihin. Hyvän näköisiä, muodikkaita isojen naisten vaatteita. Useasti ne vaan pakkaa menemään lopulta tuonne ilmaisosastolle. Mikä on surullista.