Mekko farkuista – Kävelyllä Hietalahden telakalla, mielenkiintoinen matka oman pään sisälle sekä tutustumista Hietalahden telakan alueelle. Täällä en aikaisemmin ole ihan näin ollut.

Hietalahden telakka ollaan yhdistämässä Helsingin rantareittiin, oli tietenkin ihan pakko päästä näkemään miltä telakka -alueella mahdollisesti nyt näyttää ja kivaltahan siellä alkaa näyttämään kun ravintoloita nousee moniin paikkoihin. Monta sellaista paikkaa joka kiinnostaa meitäkin. Rantatiesuunnitelmaa kun katsoo, niin kyllä tästäkin paikasta on tulossa aika hieno ja todella varteenotettava hengailu paikka. Jossakin kohtaa Helsinki tosiaan haluaa onnistua.

Mekko farkuista – Kävelyllä Hietalahden telakalla

Farkku varasto alkaa olla tehty kokonaan loppuun mutta onneksi jotain saan vielä tehtyä näistä farkuista. Välillä kun teen kovin rönsyileviä vaatteita, niin haluan jotakin hiukan klassisempaa ja niin tälläkin kertaa Burda 2/17 -lehdestä löytyi aivan ihastuttava mekko, jota oli ihan pakko testata mutta eipä se omalta tunnu kun sen päälleen laittaa. Kiva mekko tosin, tykkään paljon mutta jotakin siitä puuttuu sellaista, että voi sanoa, että on minun tyyliseni. Mekko on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista, myös vetoketju on säästetty toisesta mekosta joskus.

Tämä mekko on ihana kaikin mahdollisin tavoin. Rento, hivenen safarimainen, ei haittaa vaikka lihoo. On aika mahtavaa nähdä miten moneen muotoon voi vanhat farkut muovautua. Ja vielä mahtavampaa on se, että vanhat farkut saavat lisäaikaa ja minähän käytän mekkoa mielelläni.

 

 

 

 

Muuttuva Hietalahti

On hyvä, että tällaisia alueita aletaan kunnostamaan ja ottamaan hyötykäyttöön. On todella mielenkiinstoista nähdä miltä alue näytti ennen, miltä nyt ja millainen se on tulevaisuudessa. Todella mielenkiintoista. Itse pidän paljon tämän tyyppisistä uudistamisista eri kaupungeissa, viihdyn todella hyvin varsinkin meren äärellä ja jos kaupungissa on hyvin hyödynnetty satama-alueet niin minähän olen sitten siellä tukevasti kuin puupölkky.

Käymme hyvin vähän keskustassa enää nykyään ja se pitäisi kyllä muuttaa, nimittäin Helsinki on todella kaunis, upeita rakennuksia ja kiinnostavia paikkoja löytyy joka puolelta. Joku päivä voisi mennä ihan vaan kävelemään ympäri ämpäri kameran kanssa, ei mitään muuta. Ja yksi asia mihin haluaisin osallistua on kummituskävelyt.

Onhan tämäkin nyt tavallaan ilmainen retkivinkki, sillä kyllä tuli sellainen olo, että on ulkomailla kun tallusteli pitkin poikin tuolla rannassa. Ja kun kameralla räpsittiin kuvia isot määrät niin tuli turisti olo. Tämä onkin aika kivaa puuhaa oikeasti. Lapsikin saa osallistua kuvaamiseen ja näkee myös mielenkiintoisia asioita omilla silmillään ja haluaa tietää enemmän mitä tuolla on. Seikkailu siis hänellekin.

 

 

 

Mekko: Itse tehty vanhoista farkuista Neuletakki: Saatu, pienennetty Laukku: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto

 

 

 

Takki: ilmainen Housut: itse tehdyt (isoveljelle joskus kauan sitten)

 

 

 

 

 

 

 

 

Helsinki ei ole vain kaupunki, se on seikkailu. Joka osa kaupungista on erilainen. Ihan keskusta on sykkivä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ympärillä olevat alueet taas hiukan hiljaisempia, mielenkiintoisia. Ja kun mennään pidemmälle löytyykin valtava määrä luontoa, paikkoja joissa ulkoilla, seikkailla. Nähdä maailmaa vähän eri vinkkelistä. Siksi rakastan Helsinkiä, se on niin monimuotoinen ja aina on uutta katseltavaa ja ihmeteltävää.

 

 

 

 

Pojan uusien housujen nimi on Kesätoopen farkkupökät-DIY. Poikani lempi farkut sattuu jostain syystä olemaan minun tekemäni vanhojen farkkujen paloista tehdyt uudet farkut. Niistä onkin muutamia kuvia postattu tänne blogiinkin ja tietenkin kun kesä tulla taapersi Suomeen, niin Härdelli pyysi jos saisi saman tyyppiset pöksyt myös kesähousuiksi ja tietenkin se onnistui, olenhan minä kiltti äiti. Ei muuta kuin hommiin siis!

Kesätoopen farkkupökät -DIY

Kaivelin kaikki farkkujen palaset esiin ja aloin suunnitella. Päädyin toisenlaiseen ajatukseen mitä oli pitkissä farkuissa ja valitsin vain kolmen eri farkun yläosaa, joista tein pojalle uudet shortsit. Ja näistähän poika sitten tykkää ja paljon. Minusta on ihana nähdä miten lapsi innostuu äidin kädenjäljestä näin paljon, että pyytää lisää ja lisää. Elän toiveissa, että tämä into ei koskaan häviä.

Nyt en enää toivo muuta kuin lämpöä tänne Suomeen. Kaipaan lämpöä ja aurinkoa, sitä tarvitaan, että jaksaa koko pitkän talven taas. Ei ole meinaan synkän, sateisen ja kolean kesän jälkeen mitenkään mieltäylentävää hypätä työelämään taas. Siksipä toivoisin, että tuo ihana luontoäiti antaisi meille mirhaansa ja hemmottelisi edes hiukan.

 

Kaavaksi käy mikä tahansa shortsikaava, joka tarkoitettu joustamattomille kankaille. Tosin tässä ei paljon tarvita kaavaa muuta kuin hiukan apuna vain.

 

 

Miten tehdä tällaiset housut?

Hyvä kysymys, voit tehdä kahdella eri tavalla, joko niin kuin minä: poika sovitti farkkujen yläosia ja ne jotka sopi päälle valittiin. Availin hiukan lahkeita, jotta saan yhdisteltyä osia niihin ja näin syntyi shortsit.

Tai voit ommella rakun paloja yhteen, käyttää valmista kaavaa ja saada aikaan samantapaiset farkut kuin nämä. Ihan yhtä hyvä tapa tehdä.

Myös paita on minun käsialaa mutta alunperin tehty isoveljelle. Siniset kangastossut on ostettu Tammiston Kontista.

 

 

 

 

Varmasti ymmärrätte miksi tämä paikka on yksi suosikki paikkamme Helsingissä. Mieheni kanssa tykätään tosin enemmän olla viereisellä pikku laiturilla mutta tämä on turvallisempi lapsen ja koirien kanssa kuin pikku laituri.