Pitäisikö mun pukeutua iän mukaan? (En aio.)
10
Pitäisikö mun pukeutua iän mukaan? (En aio.) Joskus sitä miettii, kuka nämä pukeutumissäännöt oikein on laatinut. Että tietyn iän jälkeen pitäisi käyttää hillittyjä värejä, siirtyä neutraaleihin bleisereihin ja piilottaa printit ja pitsit vaatekaapin perälle. Että boheemi tyyli olisi nuorten juttu, ja että ilo näkyisi enää sisustuksessa, ei enää vaatteissa. No, minä en ole koskaan ollut sääntöjen ystävä. Etenkään sellaisten, jotka yrittävät rajata itseilmaisua.
Pitäisikö mun pukeutua iän mukaan? (En aio.)
VillaNanna ei ole muotiblogi – Se on elämää, jossa saa pukeutua iloon.
Rakastan virkkausta, boheemeja kimonoita, isoja korviksia ja printtivaatteita, joita joku voisi pitää ”rohkeina”. Rakastan kerroksia, kierrätettyjä aarteita, väljyyttä, väljyyden vastakohtaa, ja ennen kaikkea – sitä tunnetta, kun vaate tuntuu omalta. Ja tiedätkö mitä? Ikä on tuonut siihen vain lisää varmuutta.
En pukeudu kapinoidakseni. Pukeudun, koska vaatteet ovat minun tapani olla olemassa. Ne kertoo tarinoita: missä olen ollut, mihin menossa ja miltä minusta tuntuu juuri nyt. Vaate ei ole pelkkä kangas, se on tunne. Se on muisto, tunnelma, näkymä hetkeen.
”Tyyli ei kuulu yhdelle ikäryhmälle – se kuuluu jokaiselle ihmiselle”
Joskus joku vihjaa, että ehkä pitäisi “jo” pukeutua aikuisemmin. Mutta mitä se edes tarkoittaa? Olen aikuinen. Ja juuri siksi pukeudun niin kuin haluan. Olen ollut nuori, nyt olen keski-ikäinen – ja jokaisessa iässä oma tyylini on elänyt mukana. Mutta en ole koskaan kokenut tarvetta piilottaa sitä, kuka olen.
Pukeutuminen on minulle ilo, eikä ilo ole ikäkysymys. Ilo kuuluu kaikille, eikä sen tarvitse näyttää hillityltä, harmaalta tai sovinnaiselta.
Elämän mukaan, ei iän mukaan
Olen oppinut vuosien varrella, että suurin tyylirohkeus ei ole paljasta pintaa tai trendikkyyttä – vaan uskallusta olla oma itsensä. Ja joskus se tarkoittaa virkatun oloasun käyttämistä lähikauppaan tai pitsihameen yhdistämistä lenkkareihin. Joskus se tarkoittaa sitä, että laitan värikkään huivin tukkaan, vaikka tiedän sen saavan päät kääntymään. Mutta sehän on vain hyvä asia!
Vuosien myötä vartalo on muuttunut, elämä on muuttunut – mutta en minä ole kadonnut. Päinvastoin. Nyt minä näen itseni selvemmin. Ja haluan pukeutua sen mukaan. Haluan pukeutua niin, että näytän ulospäin siltä kuin sisällä tuntuu: vähän hullunkuriselta, vähän romanttiselta, ja aika onnelliselta.
Miltä ikä näyttää sinulla?
Tämä postaus ei ole vastaus, vaan kysymys. Miltä sinun ikäsi näyttää? Miten se tuntuu? Miten pukeudut siihen? Ja ennen kaikkea – miten haluaisit pukeutua, jos kukaan ei kommentoisi tai odottaisi mitään?
Jos vaate tuntuu oikealta, se on oikea. Ei ole ikärajaa ilolle, väreille tai pehmoisille neuleille. Ei ole ”sitten kun” tai ”enää ei”. On vain nyt. Ja juuri nyt minä puen päälleni elämää – sitä oikeaa, elettyä, ihanaa elämää.
Pitäisikö mun pukeutua iän mukaan? (En aio.)
Kerro mulle, jos olet saanut joskus kuulla, että ”tuon ikäisen ei ehkä enää pitäisi…” – ja miten siihen vastasit. Vai vastasitko? Jätä kommentti, ja jaetaan yhdessä ajatuksia siitä, miten pukeutua rohkeasti ja rennosti, juuri niin kuin haluaa.
Rentoa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Ai että. Saat mut leijumaan. Sinun vaate filosofiasi. Nautin kuvista joita laitat. Jo vuosi palannut tänne. Joka kerta on kuin tulisi ihmemaahan. Miten joku voi olla noin persoona tässä harmaassa maassa.
Ollut rankat vuodet en ole jaksanut pukeutua niinkuin sielu tahtoo. Pienin askelin taas kohti omaa juttua.
Ihana kommentti, kiitos <3 Voimia sinulle ja se oma pukeutuminen on se juttu, jolla myös voi muokata sitä omaa oloaan. Puhutaan silloin dopamiinipukeutumisesta. Olen siitä kirjoittamassa postausta piakkoin.
Tämä, tästä aiheesta ei voi puhua liikaa! 👏🏻 Vaatteiden pitää tuoda iloa ja onnea elämään, eikä ikääntymistä tarvitse hävetä tai peitellä. Harmittaa, että moni antaa muiden mielipiteen vaikuttaa siihen miten pukeutuu ja alkaa pukeutua tätimäisesti jo kolmekymppisenä. Ihmisten ei tarvitse olla näkymättömiä, vaikka ikää tulee ja vartalo muuttuu. Se on ihan normaalia, kaikille tulee ikää lisää ja todennäköisesti vartalokin muuttuu vuosien mittaan. Tyyli on elämänpituinen matka. 😊💕
https://www.moonshapedlittlebox.fi/
Olen minä saanut kommenttia, ettei tänä päivänä enää tuollaisia puhuta missään, mutta sitten kuitenkin puhutaan ja toimittajatkin näitä laittavat esille, joskus haastattelevat stylisteja asiasta. Mä en yhtään tykkää moisesta ja tappelen sitä vastaan kovin.
Pitää saada pukeutua just niin kuin haluaa. Mä tykkään väreistä,ja jos nuorempana suurin osa vaatteista oli mustia,niin nyt niissä on väriä.
Se on juurikin näin, jokaisella on oma tyylinsä ja se on hyvä vain.
Oot todellakin pukeutumisen esikuva! Säännöttömyys on ihanaa 🙂 ja sun tyylissä parasta on se, ettei ole yhtä tyyliä tai yhtä muottia. Oot ihanan monipuolinen pukeutuja! 🙂
Aurinkoista pääsiäistä!
https://www.sangynalla.fi
Kiitos ihanasta kommentista <3 ILU <3
Eihän ikä olekaan mikään muu kun numero. Jokaisella on oikeus pukeutua juuri niin kuin hän itse haluaa. Itsekin olen huomannut äskettäin, että pukeuduin töihin samoihin housuihin kuin eräs 17-vuotiaan poika omassa luokassani. Elämme onneksi sellaista aikaa, jolloin kukaan ei edes huomannut mitään omituista.
Hauska. Multa on monet nuoret ottaneet ideoita, kun ovat nähneet mun vaatteita.