Auringonpistos ja lämpöuupumus
Miltä tuntuu auringonpistos ja lämpöuupumus? Voin sanoa, ettei kovin kivalle. Oltiin lauantaina nuorten kanssa retkellä Turussa ja sanoin jo heti kun päästiin junasta, että meikälle tulee auringonpistos, mutta että vielä lämpöhalvauskin. Selvisin lopulta hengissä, vaikka eilen ei siltä tuntunut ollenkaan.
Auringonpistos ja lämpöuupumus
Lauantai oli kaunis päivä, lämpöä Turussa oli 28 astetta ja ilma oli kostea ja painostava. Meillä oli kohteena Turun Luostarinmäen museo, joka tunnetaan myös nimellä käsityöäismuseo. Ainakin meidän ikäiset, jotka siellä koulun kanssa aikanaan kävi. Olenkin ollut siellä viimeksi 80 -luvun alussa, joten koko ulkomuseo on muuttunut kovin. Paljon uutta tietoakin tuli ja nuoret tykkäsi pyöriä siellä paljon. Ja sain jokaisen ostamaan piparminttua, sillä ne olivat oma lapsuuden herkku kun mentiin Luostarimäen museoon, niin niitä piti ostaa aina.
Tein vähän muistakin ostoksia kuin vain piparminttua, ostin pari iso korttia, korvikset sekä avaimenperän. Kun oltiin kierros tehty ja nuoret vielä tutustuneet taloihin omatoimisesti, oli aika lähteä syömään Kupittaan keitaalle. Kun vatsat oli täynnä lähdettiin tutustumaan Kupittaan puistoon. Lintuja ei ollut lammella, joten se oli nopeasti kierretty, liikennepuisto oli liian kallis nuorille, joten suuntasimme kohti Seikkistä. Mutta sielläkin vaijerilla toimiva liukusysteemi oli poissa, joten osa jäi pelaamaan korttia nurmikolle ja osa meni kastelemaan jalkansa puroon.
Sunnuntaina taistelua
Neljältä yöllä kaikki alkoi ja sain kihlautua vessan keraamisen pytyn kanssa. Ajattelin todella, etten selviä hengissä koettelemuksesta, sen verran kauheaa oli. Ei pysynyt edes nielty kuola sisällä. Oliko tässä liikaa infoa? Lopulta kun katsoo aikaa taaksepäin, olisi ehkä sittenkin pitänyt vain mennä tiputukseen, olisi ehkä nopeammin päässyt jaloilleen mitä pääsin. Lopulta olin seitsemän aikaan illalla niin väsynyt, että nukahdin syvään uneen ja heräsin kymmeneltä täysin terveenä, väsyneenä, mutta terveenä.
Mitä opin tästä reissusta?
Aina pitää varautua hatulla sekä vedellä, kotona voisi juoda vielä nesteytysjuomaa. Lähdin siis reissuun ilman vettä ja ilman pääsuojaa. Aurinkosuojan olin laittanut. En tiedä mitä oikein ajattelin, etten ottanut omaa vettä mukaan. Käsittämätöntä. Minulla oli kyllä juotavaa ostettuna, mutta en sitten juonut sitä kuin junassa. Toivottavasti opin tästä nyt, että tällaisena hetkenä on muistettava myös itsensä.
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


10









No täällä päin Siperia (tai siis Portugali ja Malta omassa tapauksessani) on opettanut oikeisiin tapoihin. En lähde ulos keskellä päivää ilman vettä, aurinkosuojaa ja mahdollisesti päähinettä, jos tiedän, että viihdytään ulkona paljon. Lämpöhalvaus iskee välillä nopeamminkin kuin auringonpistos.
En minäkään, mutta näköjään näin nyt kävi, en tajua tätä vieläkään.
Huhhuh, onneksi selvisit säikähdyksellä! Lämpöhalvaus ja auringonpistos ovat aivan hirveitä, tämä postaus on hyvä muistutus kaikille huolehtia nesteytyksestä, suolojen saannista ja auringolta suojautumisesta. 😊👍🏻 Miulla lapsena tuli auringonpistos ja sen jälkeen nämä tulevat selkärangasta, se olo oli jotain ihan hirveää ja oltiin vielä reissun päällä ystäväperheen kanssa. Jäi traumat.
Ne on aivan kauheita, ajattelin, etten selviä niistä ollenkaan.
Huh, onneksi selvisit koettelemuksesta! Nyt vanhemmiten olen itsekin pääasiassa oppinut pitämään päässä lakkia ja huolehtimaan riittävästi juomisesta. Pitkillä patikoilla veden mukana kantaminen on joskus ollut haastavaa, niin veden vähyyden toden totta huomaa!
Näin itsellänikin on, että kaikki varotoimet on huomioitu, mutta jotenkin nyt vain ei pää toiminut.
Helle on kyllä kova juttu. Ja juominen on hyvä osata. En sitä oikein osaa minäkään, vaan ilman valvontaa voin olla juomatta koko päivän. Onneksi selvisit tilanteesta yhtä kokemusta rikkaampana ja toivottavasti oppinsa saaneena. Uupumus hiipii yllättäen.
Turussa vietin tämän viikonlopun kisailijan huotojoukoissa. Enää ei ollut helle. Satoi ja oli kylmä tuuli.
Joo, ei tahdo itsekkään oikein muistaa tuota juomista helteellä. Nyt pyrkii joka kerta kyllä ottamaan pullon mukaan.
Auringonpistos ei ole kiva. Mulla on ollut se kerran. Muutenkaan paha olo ei ole kivaa. Aikoinaan nuorempana mulla oli migreeniä ja nyt mulla on joskus paha olo ja päätä särkee, kun niska ja hartiat on jumissa.
Helteellä en liiku kauheasti ulkona jos ei ole pakko. Ulkonakin istun mieluiten varjossa ja käytän lierihattua ja aurinkolaseja. Vettä en ihan aina muista juoda tarpeeksi, helteellä kuitenkin vähän enemmän kuin tavallisesti. Itse ole mieluiten viileämpien kelien kannalla ja tavallisen suomalaisen leppeän kesäsään kuin yli 25 asteen helteiden, saati sitten 30 asteen tai yli.Kreikassakin on nyt ollut yli 40 astetta hellettä, mutta niin ne suomalaiset vaan matkailee ulkomaille kesäisin tai ainakin jotkut.
Joo, ei ole tosiaan mikään kiva juttu tuo auringonpistos. Oli aivan kammottava päivä tuo seuraava päivä, oli olo, ettei selviä ollenkaan tilanteesta.