Ikikukkakedon tuoksuissa: Muistopostaus rakkaasta Nupusta
4
Meidän rakas Nuppu on nyt ikikukkakedon tuoksuissa. Tiistaina 9.9.2025 me jouduimme tekemään vaikean päätöksen ja päästämään rakkaan tiibetinspanielimme Nupun ikiuneen. Tämä kirjoitus on kunnianosoitus 18 vuotta kestäneelle yhteiselle matkalle, ilolle ja rakkaudelle, joka ei koskaan katoa.
Ikikukkakedon tuoksuissa: Muistopostaus rakkaasta Nupusta
Nuppu, viralliselta nimeltään Saseran Ti Anjah, täytti sunnuntaina 7.9.25, 18 vuotta. Syntymäpäivän sijaan tämä päivä on nyt muistopäivä. Tiistaina 9.9.2025 meidän perhe teki sydäntä särkevän mutta lempeän päätöksen ja antoi Nupun nukahtaa ikiuneen. Hän nukkui rauhassa, turvassa ja rakastettuna.
Nuppu oli meille paljon enemmän kuin lemmikki. Hän oli perheenjäsen, ystävä ja lohduttaja, joka seurasi elämämme ilot ja surut häntä heiluen. Hän ehti nähdä lapset kasvamassa, monet muutot, retket ja hetket sohvannurkassa. Hän toi kotiin valoa ja naurua, ja hänen pienet tassunjälkensä ovat ikuisesti sydämissämme.
Haluan uskoa, että Nuppu on nyt onnellinen. Hän on löytänyt koirakaverinsa Bobin jostakin ikikukkakedolta, jossa aurinko paistaa aina lempeästi ja ruoho on vihreämpää kuin koskaan. Siellä he juoksevat yhdessä, nuuhkivat tuulta ja nauttivat jokaisesta hetkestä. Tämä ajatus tuo lohtua, rakkaus ei katoa, se vain muuttaa muotoaan.
Nuku hyvin, rakas Nuppu
Muistopostaus on myös kiitos kaikille, jotka ovat vuosien varrella jakaneet Nupun kanssa hetkiä ja kuvia, rapsuttaneet ja nauraneet hänen tempauksilleen. Meidän pieni tiibetinspanieli oli persoona, jonka tapaista ei tule toista. Hän oli sitkeä, viisas ja lempeä, todellinen vanhan ajan sielu, joka pysyi meidän rinnalla loppuun asti.
Nämä eivät ole hyvästit. Nuppu on yhä osa meidän arkea, jokaisessa muistossa ja valokuvassa, jokaisessa hetkessä kun kuulemme oven narahduksen ja melkein odotamme häntää heiluttavaa vastaanottoa. Ja jonain päivänä me varmasti näemme taas. Siihen asti me vaalimme muistoa, kerromme hänen tarinaansa ja annamme hänen opetuksensa, läsnäolon, ilon ja uskollisuuden, kulkea mukanamme.
- Postauksen kuvat: raakelisabella
- Instagram: @raakelisabella
Lepää rauhassa, rakas Nuppu. Kiitos, että olit meidän elämässä. Olet aina meidän pieni tiibetinspanieli, meidän Nuppu. Emme unohda sinua koskaan, juokse iloisesti ikiniityllä ja haistele kukkien makeaa tuoksua!
Seuraa minua:
Aamulenkillä kotikulmilla – Söpön kanssa Jätkäsaaren rannassa
Aamulenkillä kotikulmilla – Söpön kanssa Jätkäsaaren rannassa. Aamu Jätkäsaaressa alkoi muutama viikko sitten erityisen lempeästi. Aurinko kurkisti pilviverhon takaa ja meri näytti olevan yhtä rauhallinen kuin mieli. Meidän tiibetinspanieli Söpö herätteli minut lempeästi tassullaan, ihan kuin hän olisi tiennyt, että nyt on täydellinen hetki lähteä aamulenkille.
Aamulenkillä kotikulmilla – Söpön kanssa Jätkäsaaren rannassa.
Asumme aivan meren äärellä, ja yksi lempparireiteistämme kulkee Jätkäsaaren rantaa pitkin. Siinä on jotakin maagista – sekoitus merituulta, modernin kaupunginosan sykettä ja luonnon rauhaa. Kaupungin äänet hiljenevät ja meren liike ottaa vallan. Tällä kertaa pysähdyimme tutulle laiturille, siihen, missä voi istua hetkeksi alas ja katsella veden peilaamaa taivasta. Tänä aamuna pilvet väistyivät juuri sopivasti, jättäen sinisen aukon keskelle harmaata- kuin taivas olisi hymyillyt meille. Laitureilla on vielä hiljaista, ja vesi peilaa taivaan sinisenä hetkenä, jolloin pilvet tekevät taivaalle oman taideteoksensa.
Kiedoin päälleni lämpimän valkoisen takin ja vedin pipon korville. Söpö hypähti syliini rantapenkillä, ja siinä me istuimme hetken hiljaa. Hän katseli merta vakavana ja viisaana, kuten hänellä on tapana. Pienessä koirassa on yllättävän paljon elämänfilosofiaa, hän tietää, että juuri nämä pienet pysähdykset tekevät päivästä merkityksellisen.
Takin alle puin itse tehtyä. Poolopaita on tehty itse ja farkkuhaalarit on tuunattu vanhoista farkuista. Nämä päällä fiilis nousee korkealle.
Jätkäsaari – Helsingin Manhattan
Jätkäsaari on meille paljon enemmän kuin kaupunginosa – se on koti. On uskomatonta, kuinka läheltä voi löytyä näin kauniita näkymiä ja hiljaisia hetkiä. Täällä meri tuo jatkuvuutta ja muistuttaa, että elämä virtaa eteenpäin omalla painollaan. Jätkäsaaren rannassa on jotakin, mikä pysäyttää kiireen. Täällä arki ja lepo kulkevat käsi kädessä. Ja kun tällaisen hetken saa jakaa rakkaan karvakaverin kanssa, ei oikeastaan kaipaa mitään muuta.
Söpö on mitä parhain lenkkikaveri. Hän ei kiirehdi, vaan pysähtyy tutkimaan ja ihmettelemään. Hänen kanssaan opin pysähtymisen taidon joka aamu uudelleen. Ja juuri siksi nämä hetket tuntuvat niin merkityksellisiltä, ne ovat pieniä palasia suuresta onnesta. Tällaiset aamut ovat muistutus siitä, miksi rakastamme näitä kotikulmia ja miksi Söpö on elämäni paras lenkkikaveri.
Nautinnollista pääsiäistä kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: