Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
4
Ihanan pehmeä ja lämmin asu on parasta talvella, mutta mikä on sen ekologinen puoli? Miten hyvin huolehdin siitä, että päälläni on ekologisesti tuotettu vaate? Vai enkö ajattele sitä ollenkaan kun teen vaatteita? Miksi ylipäänsä lähdin tekemään itselleni vaatetta fleecestä joka on polyesteri fleecestä? Ja miltä minusta tuntuu kun puhun ekologisuudesta mutta päälläni on tällainen kamaluus?
Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
Talvi on sellaista aikaa, että kylmyys tarttuu joka puolelta ja on hankala huolehtia siitä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä. Tästä syystä pyrin pitämään mieluiten aina villaa päälläni. Olen niin vilukissa, että villa on ainoa asia mikä minut todella pitää lämpimänä. Viime viikonloppuna alkoi sataa lunta oikein kunnolla, mutta asteita ei ollut pakkasen puolella paljoa, joten pärjäsin hienosti myös tässä asussa. Koska minulla on projektina ommella kaapin perukoiden syömiä kankaita ja tilkkuja, niin tietenkin ompelen itselleni, enkä laita muiden ongelmaksi tätä, eli en lahjoita fleeceä pois.
Päivän asuni:
- Pusakka: Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehti
- Housut: Kotiliesi käsityö 4/2020
- Poolopaita: Itse tehty
- Pipo:Ostettu Krakovasta
- Kengät: ZDAR merkkiset huopikkaat, ostettu UFF Jumbo
Olen jotenkin tosi innoissani noista kengistä. Kun ne satuin löytämään UFFista, niin en oikein välittänyt niistä, ne olivat hyvin erikoiset, joten tietenkin oli ne napattava kokoelmiini. Mutta kun laitoin ne jalkaani, niin yllätyin miten lämpimät ja mukavat kyseiset kengät ovatkaan. En ole ennen näin lämpimiä huopikkaita käyttänytkään ja huopikkaita jalassani on ollut ennenkin.
Lämmin asu on talvella tärkeä ja sitä kautta myös materiaalit, joista valmistetaan nämä lämpimät vaatteet. Toki tämä asu nyt tuottaa itselleni hiukan pähkäilyjä ja saa nähdä mikä on lopullinen koti tälle asulle. Toistaiseksi en kuitenkaan asua minnekkään lahjoita.
Miksi fleece on onglema?
Polyesteri fleece on suuri mikromuovin lähde ja yhdestä kilosta fleeceä irtoaa jo teelusikallinen mikromuovia. Se on paljon. Mitä siis ajattelen siitä, että olen tehnyt itselleni fleece asun, joka on valmistettu kokonaan polyesteristä, miten selitän tämän itselleni? En selitä mitään, tiedän miten hankala materiaali on kyseessä ja miten paljon se aiheuttaa ongelmia. Fleece ei ole materiaali, jota ostan ihan juuri ekologisten ongelmien vuoksi mutta myös siksi, ettei polyesteri-fleece tunnu käteen mukavalle. Se on pehmeää mutta nihkeää, tunnen miten se rätisee sormissa, vaikka sitä ei kuule. Hyvin muovinen tunne käsissä.
Miksi sitten olen ommellut asun? Koska en halua laittaa ongelmaa eteen päin ja koska meillä on hyvä vedenpuhdistamo, joka saa kerättyä noin 99% mikromuovista. Haaste on kuitenkin se, että mitä tuolle kerätylle mikromuoville pitäisi tehdä. Mutta fleecen ongelma ei poistu sille, että vedenpuhdistamo saa kerättyä mikromuovia. Mutta mitä sitten polyesterin tilalle? Se onkin hivenen hankalampi kysymys, jota en nyt lähde edes miettimään tähän aikaan aamusta.
Kyllä, fleecessä elää iso kysymysmerkki ja mitäs nyt kun minulla on tämä asu, niin tuleeko sitä käytettyä? Käyttämätön vaate kun ei ole ekologinen laisinkaan. Tämä onkin sellainen kysymys, johon en tällä hetkellä osaa antaa minkäänlaista vastausta. Tarkoitus olisi käyttää asua, mutta käyttö voikin ottaa niin pahasti luonnon päälle, että saatan sitten kuitenkin lahjoittaa asun ja laittaa toisen harteille sen ekologisen ajattelun, joka taas ei ole hyvä juttu. Näiden sekavien ajatusten kanssa siirryn nyt viikonloppuun!
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
Käytät liian lyhyitä hameita
Käytät liian lyhyitä hameita minulle sanottiin. Tai, että mekkoni ovat tunikoita ei mekkoja.
Tällaiseen ilmiöön olen törmännyt nyt lähiaikoina. Ja varsinkin nyt kun olen täyttänyt maagisen 50 rajan, olen alkanut kuulla enemmän tätä, että minun ikäisen pitäisi pukeutua pidempään hameeseen ja mekkoon tai laittaa alle housut. Mutta miksi? Miksi minun pitäisi alkaa nyt tietyn ikäisenä verhoamaan itseäni, jos pidän myös lyhyistä hameista?
Käytät liian lyhyitä hameita
Miksi ihmiset jaksaa puuttua toisen pukeutumiseen, jos se ei ole omaa tyyliä, niin sitten tekee ja ostaa sellaista mikä itseään miellyttää, ei kaikkien tarvitse pukeutua samoin. Minulla on syyni, miksi en halua laittaa hametta housujen kanssa. Yksi syy on se, että koska olen lyhyt, näytän vielä lyhyemmältä hame-housuyhdistelmällä ja haluan näyttää pitkät sääreni enkä piiloittaa niitä. Ja kyllä, ei Aira Samulinkaan heittänyt minihameita nurkkaan tietyn ikäisenä, vaan pukeutui niin kuin halusi.
Se on hirmu tärkeää, että jokainen voi pukea päälleen sellaiset vaatteet, joissa viihtyy ja missä vaatteissa on hyvä olla. Vaatteilla ei ole ikärajaa ja varsinkin kun on tämän ikäinen kuin minä, niin ei enää voisi vähempää kiinnostaa mitä muut sanoo pukeutumisesta. Sovitaanko siis niin, että mennään ulos niissä vaatteissa, jotka ovat ne oman tyylin vaatteita?
Lappuhame ja puhvihihat
Minun söpö päivän asuni on yhdistelmä omaa kädentaitoa sekä kirpputorin nurkan löytöä. Lappuhameen löysin juuri tarahapäiviltä ja oli itsestään selvää, että tämä hamonen lähti mukaani. Ompelin eläinkuosisesta trikoosta puhvihihaisen poolopaidan ja nämä kaksi vaatetta sopii näppärästi toisiinsa. Jalkaan värilliset sukkikset ja maiharit. Minulla oli myös teddytakki, jota en nyt halunnut kuvata. Lappuhame on minimittainen, joten sääreni näkyy kauas ja tosiaan mieluiten värilliset sukkikset hameen kanssa.
Asusta tuli söpön tyttömäinen ja niin minun tyylinen asu. Hameen kanssa olen jo käyttänyt muunlaisiakin vaatteita, mutta tämä asu on minun suosikkini, koska ne vain toimii hyvin yhteen. Lappuhameet -ja housut sekä kaikke henkseliversiot ovat minun lemppareita, olen aina tykännyt sellaisista ja aina sellaisia on löytynyt kaapistani. Enkä tule lopettamaan niiden käyttöä, vaikka tulisin minkä ikäiseksi. Käytän halutessani niin miniä, midiä tai maksia.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: