Kiitos ei kirppisvaatteille, saa minun niskakarvat nousemaan pystyyn. Onko kyse sitten siitä, ettei olla vuosi kymmeniin käyty kirppareilla ja siitä syystä ei tiedetä millaisia paikkoja ne ovat ja mitä kaikkea niissä myydään. Useimmiten kirpparit mielletään köyhien jutuiksi ja siksi monet köyhät eivät halua kirppisvaatteita, vaan uusia. Joka taas minun silmiini on hyvin kyseenalaista.

Kiitos ei kirppisvaatteille, koin syömiä, ihmisten pissimiä, vuosikymmenniä vanhoj,a haisevia lumppuja, ei koskaan!

Onko se oikeasti näin? Oma kokemukseni on aivan toinen. Varsinkin Pääkaupunkiseudulla vaatteet kiertää valitettavan nopeasti. Tällä tarkoitan sitä, että ostetaan uutta, käytetään kerran ja laitetaan kirppikselle. Ei hyvä juttu, mutta näin saa hyväkuntoisia muotivaatteita halpaan hintaan ja kyllä vain köyhäkin saa olla sen verran pinnallinen, että voi pukea ja haluta muotivaatteita.

Kirppikset – Köyhyyden mittari

Tässä kun surfailin netin omituisessa maailmassa, törmäsin keskusteluun muodista ja köyhyydestä. Keskustelussa nousi esiin miten tärkeää halpavaatteet ovat köyhille varsinkin kun kirppiksiltä ei saa muuta kuin ryysyjä ja köyhä ei halua ryysyissä myöskään kulkea. Paljon erillaisia syitä löytyi sille miksi kirppari vaatteet saavat jäädä kirppareille ja miksi mieluiten hankkii halppisvaatteita.

Onhan se totta, että on paljon helpompaa mennä sinne kauppaan ja ostaa uusi vaate kuin kierrellä kirppareita monen monta ennen, kuin löytyy jotakin pientä kivaa. Pitää osata olla myös oikeaan aikaan kirpparilla, että voi napata parhaat päältä. Tavallaan kyllä ymmärrän kun entinen himoshoppaaja olen ollut, mutta tavallaan taas en. Paluuta entiseen shoppailuun ei ole. Tämä on paljon kiinnostavampaa puuhaa, etsiä ja löytää, tietää todella, että haluan tuon vaatteen, jos sen eteen on joutunut tekemään vähän töitä.

Onko kirpparit sitten tosiaan niitä paikkoja edelleen, joihin heitetään kaikki rytky? Millä tavoin voisi paremmin luoda kuvaa siitä, että kirpparit eivät enää ole pimeitä luolia, joissa itikat vilisee ja vaatteet ovat reikäisiä ja poissa muodista? Mikä on sitä muotia? Onko se sitä mitä meille muotiteollisuus syöttää vai onko se muoti sitä minkä jokianen luo itse? Itse kun paljon kiertelen eri paikoissa niin olen huomannut sen miten laidasta laitaan ihmisiä kirppareilla kulkee ja miten upeita löytöjä eri kirppis- aiheiset blogit esittelevät. Eikä kirppiksetkään ole enää kaikki pimeitä luolia vaan avaria myymälöitä, joissa tarkkaan mietitään miten vaatteet laitetaan esille.

Kiitos kyllä kirpputoreille!

Minulle kirpparit ovat siis muutakin kuin köyhien ihmisten kauppoja, ne ovat aarreaittoja. Mikään ei oikeasti ole niin hauskaa kuin ajella kesällä Helsinki – Turku väliä, ja matkalla poiketa makasiinikirppikselle tekemään ihania löytöjä. Makasiineissa harvemmin on vaatteita mutta löytää ihania huonekaluja ja astioita. Kannattaa siis aina poiketa sellaiseen jos jossakin tienviitta näkyy. Ihania.

Kirppisvaatteissa ei tarvitse näyttää Kassi-Almalle vaan voi pukeutua oman mielen mukaan ja juuri niin kivasti kuin itse tykkää, myös vaatteiden yhdistely tavallisten vaatteiden kanssa on hauskaa puuhaa. Koska olen farkkutyttö niin farkkuja löytyy kaapista moneen junaan, aika vähän olen niitä mistään enää hankkinut, edes kirppiksiltä.

Onko kirpputorit siis köyhyyden mittari?

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua: Instagram, Facebook

Vanhoista farkuista farkkumekko+virkattu pipo on yksi sellainen postaus, joka jäi vanhaan blogiin ja se on myös sellainen postaus, joka haluttiin tänne mukaan. Jo silloin kun tätä mekkoa tein, oli aika mummomekko fiilis tämän kanssa. Mutta sitten lopulta, kun vetasin mekon päälleni, se ei enää ollutkaan niin mummomekko mitä olin kuvitellut. Mekko ei myöskään vaikuttanut niin valtavan suurelle mitä se näytti henkarissa. Edelleen en tykkää mekosta yhtään kun se roikkuu henkarissa mutta kun laitan mekon päälleni, fiilis muuttuu saman tien…

Se onkin mielenkiintoista, miten jokin vaate voi muuttua ihan toiseksi kun laittaa vaatteen päälle henkarista. Siksi kannattaa sovittaa sellaistakin vaatetta, joka ei oikein henkarilla näytä miltään tai näyttää hassulle. Se hassuus voi muuttua upeudeksi päällä ja se voi myös muuttaa sun mielialaakin, varsinkin värit ovat sellaisia mutta myös ihan se itse vaate voi muuttaa fiilistä.

Mekko

Mekko on tehty vanhoista farkuista, farkkujen lahkeista. Halusin kerrankin hiukan siistimmän vaatteen, ettei kaikki näytä enemmän tilkkutöiltä. Valitsin samansävyisiä farkkuja, joista tarkkaan valitsin oikeat oikeaan kohtaan mekkoa. Kaavan nappasin Moda 5/2007 lehdestä. Kotelomekossa on olemassa vetoketju, mutta Modan kaavat ovat minulle aina väljiä, joten uskalsin jättää vetoketjun pois.

Farkut, joita mekkoon käytin on haettu Kierrätyskeskuksen ilmaisosasotolta ja virkatut osat olen purkanut tyynyliinasta. Tyynyliina taas saatiin taas entiseltä opiskelutoverilta ja osat jaettiin muiden halukkaiden kesken.

Pipo

Pipo on virkattu jämälangasta, Mun tekemä -blogin ohjeella. Jälleen tälläkin kerralla virkkuukoukku lenteli ja ärränpäitä sateli kun yritin ymmärtää helpon oloista ohjetta. Pipo sitten lopulta valmistui ja sitä onkin paljon pidetty. Sopii niin ihanasti tähän mekkoon tämä pipo. Nyt alkaa olla ne kelit, että on hyvä pitää lämpö lähellä ja pipo ei päästä lämpöä karkaamaan.

Koko asu

Koko asu on koottu yhteen ReFashion osista, sekä kirppislöydöistä. Takki on ostettu Kierrätyskeskuksesta kolmisen vuotta sitten ja saapikkaat ovat ilmaisosaston löytöjä. Minusta on mielenkiintoista aina nähdä miten halvalla voin pukeutua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ostan ihan mitä sattuu, vaan katson tarkkaan sen mitä hankin, mitä tarvitsen. Nämä sopivat kuitenkin hyvin yhteen ja näyttää kivalle. Vai mitä mieltä olette?

Vanhoista farkuista farkkumekko+virkattu pipo on siis uusinta postaus vanhasta postauksesta. Toki olisi fiksua ottaa ihan uudet kuvatkin, mutta kuvaaminen on tällä hetkellä erittäin hankalaa kun työt hiukan häiritsee harrastuksia…Vitsi oli! Mutta piakkoin päästään jälleen siihen tilanteeseen, että voimme kuvata uusia juttuja enemmän ja saan myös hävikkiruokaa esille blogiin. Sitäkin kun on kovasti pyydetty. Hiljaa hyvää tulee. Ja sanokaa vain, jos tällaisia ei enää haluta mukaan. Muutama kuitnekin tulee vielä, niitä pyydettyjä ja suosittuja postauksia.

Mukavaa päivää!

-Melissa-