Joka kerta kun käymme Krakovassa, käymme myös Auschwitzissa tai Plaszowissa. Tällä kertaa oli vanhemman pojan vuoro tutustua tähän yhteen maailman suurimpaan entiseen teolliseen tuhoamislaitokseen.

Auschwitz nousee eteemme: sen tuoma suru on käsin kosketeltavaa, vieläkin. Joka kerta kun kävelen Auschwitzin portista sisään, niskakarvat nousevat pystyyn, ja minun on todella vaikeaa kätkeä kyyneleitä. Miten moni elämä täällä onkaan päättynyt ja aivan turhaan!

*****

Tälläkin päiväretkellä (vierastan sanaa tässä yhteydessä) korostui se, miten iso helpotus oli, kun olimme ostaneet valmiiksi Get your guiden kautta koko paketin. Meidät haettiin aikaisin aamulla asunnolta ja vietiin kohteeseen. Meidän ei siis tarvinnut osata tehdä muuta kuin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Meidän puolesta hoidettiin kaikki muu. Niin kuin jo aikaisemmassa postauksessa kerroin, niin tästä saa kyllä maksaa enemmän mitä omatoiminen reissaaminen tulisi maksamaan. Mutta koska olin liikkeellä poikani kanssa kahden, niin tämä oli paras juttu.

Meidän opas oli loistava. Hänen otteensa oli mukaansatempaava ja hän piti porukasta hyvää huolta. Tosin tähän tarvittiin myös poikani apua, kun minä jäin muutamassa kohdassa aika pahasti jälkeen jäätyäni katselemaan minulle tärkeitä, henkilökohtaisia asioita. Poikani oli hyvin kiinnostunut kaikesta näkemästään ja kuulemastaan, ja juttelimmekin oppaan kanssa pitkään kierroksen jo päätyttyä. Suosittelen todella tätä tapaa, jos haluaa opastuksen museoon!

*****

Meidän reissu taittui rivakasti tila-autolla. Mukana oli kolme muutakin henkilöä sekä opas. Toinen auto haki lisää ihmisiä muualta. Meidän ryhmässä oli noin 15 henkilöä kaikkiaan. Poikaani jännitti kovasti ja hän höpötti koko ajomatkan ajan. Mutta kun päästiin pääleirille, niin hän hiljeni täysin. Uusi asia, jonka kohtasin leirillä, oli turvatarkastus. Tätä ei ole ollut aiemmilla käynneilläni. Mielestäni tämä lisäys on oikein hyvä asia. Reput yms. jätettiin autoon odottamaan, sillä alueella on tarkat määräykset siitä, mitä saa mukaansa ottaa.

Valokuvia saa ottaa, paitsi paikoissa, jotka on erikseen kielletty ilmoituksella kohteen sisäänkäynnillä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi huoneet, joissa on ihmisten jäännöksiä, kuten hiuksia, sekä parakki 11, joka on vankila vankilan sisällä. Kyseisessä parakissa tehtiin ensimmäinen kaasutustesti venäläisillä vangeilla (tämä koe meni pahasti pieleen). Toivon kaikilta siellä käyviltä kunnioitusta uhreja kohtaan. Esimerkiksi oppaamme joutui puuttumaan joidenkin turistien touhuihin moneen kertaan. Oma ryhmämme osasi sentään käyttäytyä…

Alue on museo, mutta ennen kaikkea se on hautausmaa. Olkaa siis sen mukaan kuin se olisi oman läheisenne hauta, kiitos!

*****

Pojalle vierailu oli silmiä avaava kokemus hieman samaan tapaan kuin se oli ollut minulle vajaa kymmenen vuotta aiemmin. Poika puhui tunteistaan avoimesti leirillä. Hän oli kiinnostunut siitä, mitä kaikkea siellä oli tapahtunut. Enää tämä osa historiaa ei ole hänelle vain kirjoista luettua, elokuvista katsottua ja dokkareista opittua, vaan se on todellista kaikkine kauhuineen ja repivine suruineen. Koko reissu avasi hänen silmänsä näkemään sen, miten maailmassa tämä kaikki on todellisuutta edelleen ja miten kansakunnat antaa kaiken sen tapahtua. Puhuimme Jugoslaviasta, Ruandasta, Isiksestä: Mitään ei olla opittu ja siksi kansakunnat toistavat samoja virheitä!

Auschwitz

Kärsimyksen historian kirja avattiin toisen maailman sodan aikana. Sen näyttämö rakennettiin Oświęcimin kaupunkiin. Paikan komentaja Rudolf Höss asui perheineen leirillä nauttien olostaan samaan aikaan, kun vieressä oli pelkkää kuolemaa ja tuhoa. Hänet teloitettiin hirttämällä pääleirillä vuonna 1947. Pääleirin rakentaminen aloitettiin vuonna 1940 ja sen rakentamisessa käytettiin venäläisiä sotavankeja. Laajennusten jälkeen Auschwitz käsitti kaikkiaan kolme leiriä:  KL Auschwitz I, pääleiri KL Auschwitz II, joka oli samalla varsinainen tuhoamisleiri, sekä Auschwitz III eli Monowitz. Tämä viimeisin mainittu rakennettiin IG Farbenin nitriilikumitehtaan viereen. Kaikkineen Auschwitzin leirikompleksissa tuhotiin vähintään 1,1-1,5 miljoonaa ihmistä. Iso osa tuhotuista oli juutalaisia (noin 90% uhreista). Muita merkittäviä etnisiä ryhmittymiä olivat romanit, venäläiset sekä puolalaiset muslimivähemmistöineen.

Kysymys 1: Milloin Rudolf Höss irtisanottiin komentajan virasta ja kuka tuli hänen tilalleen? (Älä Googlaa)

Auschwitz – Birkenau (KL Auschwitz II)

Vuonna 1942 tämä ehkä kaikkein tunnetuin paikka tässä kärsimyksen historiassa aloitti toimintansa. Uutteralla ja määrätietoisella yrittämisellä natsit olivat vihdoin päässeet tavoitteeseensa, jonka oli määrä muuttaa sodan kulku: he saivat viimein tuhottua mahdollisimman monta ihmistä kerralla. Auschwitzista tuli teollisen tuhoamisen symboli. Paikka on valtava, minusta se tuntuu suorastaan äärettömältä. Se nielaisee uumeniinsa ja tuntuu kuin kulkisi ajassa taakse päin. Birkenau nousee eteen kuin nälkäinen suu, joka ahmii jokaisen junan, joka tulee sinne sisään. Siellä voi edelleen aistia sen, kuinka se on kuin maanpäällinen helvetti hajuineen ja löyhkineen. Siellä ei itse asiassa edelleenkään kuule linnua laulua. Mielessään voi tuntea, kuinka mätänevien ja poltettavien ruumiiden löyhkä sekoittuu toisiinsa ja polttaa sieraimia. Pelkkä hajun ajatteleminen kuvottaa. Joitakin se saattoi jopa humalluttaa.

Täällä pääsi natsilääkärit temmeltämään mielin määrin. Tunnetuin näistä lääkäreistä oli Josef Mengele, ”kuoleman tohtori”, joka teki lapsilla mitä kammottavimpia kokeita. Mengelen erityisen mielenkiinnon kohteena olivat identtiset kaksoset. Täällä pääsivät myös monet psykopaatit toteuttamaan itseään mielin määrin.

Ihmisiä kuljetettiin karjavaunuilla ja useasti suoraan kaasukammioon. Leirillä oli tarkka jako siitä, ketkä säilytetään työvoimana ja ketkä tuhotaan heti. Lapset ja vanhukset kuuluivat suoraan tähän tuhottavien ryhmään. Tuhoaminen saavutti huippunsa vuonna 1944, kun leirille kuljetettiin Unkarin juutalaisia ja heidät tapettiin heti. Arvion mukaan kahden kuukauden aikana leirille massakuljetettiin 438 000 ihmistä ja heistä 85 % tuhottiin heti heidän sinne saavuttuaan. Tavoitteena oli saada viime hetken strateginen etu, jolla sodan kulku käännettäisiin natsien hyväksi. Vielä aivan viimeisinä sodan hetkinä natsien jo antautuessa junat saattoivat olla matkalla tuhoamisleireille. Tässä piileekin koko jutun ironia: keskittämällä resurssit siivilien tuhoamisen sijaan itse sotimiseen, olisivat natsit saattaneet voittaa.

Kysymys 2: Miksi parakkien sängyt olivat vinoja? (älä Googleta)

*****

Usein kuulee sanottavan, miksei kukaan taistellut vastaan. Kyllä vain taisteli! Auschwitzissa oli kapinoita ja yksi suuri sankari oli puolalainen Witold Pilecki (kuvassa yllä), joka soluttautui Auschwitziin. Hän karkasi sieltä vieden koko maailmalle tiedon siitä, mitä leirillä tapahtui. Sodan jälkeen Puolan kommunistihallinto pidätti hänet ja teloitti vakoojana. Tämän miehen, joka taisteli uskomattomalla tavalla Puolan ja ihmiskunan puolesta, olisi kuulunut saada sankarin vastaanotto.

Lähde: Memorial and museum Auschwitz

Vastaukset:

1. Rudolf Höss irtisanottiin 1943 ja tilalle uudeksi leirin johtajaksi nimettiin  Arthur Liebehenschel.
2. Parakkien vuoteet olivat vinoja sen vuoksi, että ihmisiä saatiin ladottua niihin enemmän mitä suoriin vuoteisiin.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Tiesitkö, että Krakovan vanhan kaupungin alla on salainen, keskiaikainen kaupunki? Krakovan maanalainen museo avaa meille jokaiselle upean sukelluksen aikaan, jolloin Krakova oli tärkeä kaupankäynnin keskus. Tiet Krakovassa oli rakennettu helppokulkuisiksi, eikä niissä tarvinnut pelätä maantienrosvoja, kuten pikkuteillä metsissä. Maanalaisessa museossa selviää se, miten ja miksi Krakovasta tuli merkittävä kauppapaikka, miten siellä elettiin keskiajalla ja mitkä olivat sen ajan ihmisten haasteet ja huvit.

Matkamme ensimmäisenä päivänä tutustuimme Krakovan joulutoriin, joka oli hieno. Viime vuoden Tallinnan joulutori oli ihan kiva, mutta tämä Krakovan vastaava oli kokemus isolla K:lla. Olimme varanneet Get your guiden kautta kierroksen Krakovan maanalaisessa museossa. Maanalainen museo oli tyttäreni suositus. Hän nimittäin on itse käynyt aikanaan lapsosena luokkansa kanssa siellä. Nyt vihdoin mekin pääsimme sinne asti!

*****

Meillä on tapana pyrkiä matkustamaan matkakohteeseen aamulla ja palaamaan Suomeen illalla. Näin meillä on mahdollisimman paljon aikaa keskittyä paikkaan, jossa olemme. Tällä kertaa teimme yöpymisasiat hieman eri tavalla, sillä me vuokrattiin asunto, mutta siitä kerron enemmän toisessa postauksessa. Meidän yöpymispaikat on aina Kazimierzissa, entisessä juutalaisessa kaupunginosassa. Se on tunnelmaltaan niin erilainen, kuin mitä tuo vanha kaupunki on, vaikka Kazimierz nykyään katsotaan siihen kuuluvaksi.

*****

Get your guide

Suosittelen hankkimaan valmiiksi Get your guiden kautta opastettuja kierroksia. Opastetun kierroksen jälkeen voi vielä itse kierrellä ja katsella paikkoja, jos siihen ei sisälly autokuljetuksia. Se on myös turvallinen tapa ostaa palvelu. Toki se on hintava, mutta meille se osottautui helpoksi ratkaisuksi, sillä maksoimme kierrokset etukäteen kotoa käsin. Ei tarvinnut matkalla sitten enää miettiä ja laskea rahojaan. Silti jäi paljon aikaa tehdä oman mielen mukaan erilaisia museokierroksia ja tutustua kaupungin nähtävyyksiin.

Krakovan maanalainen museo

Museon sisäänkäynti ja lipunmyynti on Rynek Glownyssä sijaitsevan Cloth Hallin toisella reunalla. Kohta ei ollut ihan helppo löytää, mutta oli silti näkyvästi esillä, vaikka me ei siis paikkaa ihan heti löydetty. Opas oli ryhmää vastassa ja ohjasi meidät oikeaan paikkaan. Opas puhui sujuvaa englantia, joten tuo meidän Härdellikin ymmärsi mistä puhutaan. Loput sitten kyseli meiltä, jos ei ihan tiennyt kaikkia sanoja. Siellä vierähtää kyllä nopeasti tunti jos toinenkin ja kaikenlaista pääsee myös kokeilemaan. Härdelli kiinnostui todella paljon painoyksiköistä, jotka Krakovassa oli ihan toisenlaiset kuin muualla Euroopassa siihen aikaan. Pääsi myös itse kokeilemaan miten lukuja muutettiin. Oli kyllä hyvin monimutkaista. Videot kannattaa katsoa tarkkaan, sillä ne ovat mielenkiintoisia. Täytyy kyllä sanoa, että saatiin enemmän irti oppaan kanssa tästä hommasta, kuin että olisimme lähteneet yksin kiertämään.

Krakovan joulutori

Krakovan joulutori oli kyllä upea monin tavoin. Enemmän olisin kyllä toivonut käsitöitä myytävän, sillä jonkin verran oli ihan kiinakrääsää, mutta toki myös paljon muutakin. Ruokaa oli keitoista erilaisiin lihaisiin vaihtoehtoihin. Eli ei ole pakko syödä ravintolassa, vaan voi nauttia erilaisista herkuista ihan torilla. Me ei juurikaan välitetä syödä torin ympärillä olevissa ravintoloissa, vaan mieluiten ihan Kazimierzissa, sillä siellä on mielestäni Krakovan parhaat raflat. Vaikka ihan sitä perus käsityötä oli todella vähän, niin silti sitä kyllä oli. Paljon koruja, turkiksia ja muita vastaavia. Hyvin vähän neuleita kuitenkaan, vaikka puolalainen käsityö on kaunista. Tätä soisin olevan enemmän esillä torilla. Tulopäivänä emme kuitenkaan syöneet Krakovan joulutorilla, vaan Kazimierzissa Plac Nowylla. Siellä pojat saivat ekaa kertaa syödä zapiekankia, joka on puolalainen herkku ja parhaathan saa Plac Nowylta.

Näin alkoi meidän reissu Krakovaan!

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi