Tyylien sekamelska
Viime viikon tyylien sekamelska rakentui itse tehtyihin sekä kirppareilta ostettuihin vaatteisiin. Kaivoin esille myös koronavaatteitani, joita ostin silloin kun korona sulki kaikki kirppikset jolloin sain kauhean kohtauksen ja ostelin uusia vaatteita esimerkiksi Prismasta. Onneksi sellainen mielenhäiriö kesti vain hetken, mutta niitä vaatteita nyt on ja niitä pitää käyttää.
Tyylien sekamelska
Vaatekaappipäiväkirja on ollut todella hyvä idea päivittää tänne blogiin, se pistää tosiaan miettimään ja hyödyntämään jo olemassa olevia vaatteita ja näin muokkaa ostokäyttäytymistä (paitsi, että nyt on kyllä käsistä vähän lähtenyt tämä ostelu tämän kesän osalta). Olen kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että shoppailu on ollut helpompaa kun kaikki kirpparit on tässä lähellä. Nostetaan kuitenkin muutama asu esille ja katsotaan tarkemmin asua.
Puhvihihainen mekko
Fibre Moodin Dina mekko on ihanan rento, tämän version olen tehnyt trikoosta ja mekko on todella helppo heittää vain päälleen kun menee mihin ikinä haluaa mennä. On siis näyttävä hihoineen päivineen. Dina mekon kaavalla olen tehnyt toisenkin mekon, sekä monen monta puseroa. Laukku sekä kengät on ostettu Kierrätyskeskuksesta vuosia sitten.
Lakanapaita
Tein vuosi sitten itselleni lakanasta mekon ja siitä jäi vähän materiaalia yli, niin ompelin samaan hengenvetoon itselleni suloisen kesäpaidan Fibre moodin kaavalla. Paita saa aina kehuja kun on päälläni. Jalassa on housut, jotka olen siis ostanut Prismasta aikanaan, jalassa taas on kengät, jotka ostin laivalta kun menimme maarianhaminaan. Banaanikassi on saatu.
Trikoojumpsuit
Tämä jumpsuit on ommeltu vuonna 2007, jos muistan oikein ja kaavana on ollut La Mia Boutiquen kaava. Toki nyt aloin miettiä, että olisiko sittenkin ollut Burdan kaava? Noh, jos joskus tulee vastaan, niin laitan sen tähän. Jalassa Dr.Martensin sandaalit ja Neuletakki, jonka olen ostanut Kaliforniasta.
Vaatteet on mun aatteet
Vaatteilla ja tyyleillä leikkiminen on mun juttu ja se on myös ihana harrastus. On totta, että minulla menee paljon aikaa vaatteiden luomiseen ja erilaisten tiettyjen asioiden etsimiseen kirppareilta, mutta siinä se juttu juuri piilee. Näin pääsen luomaan jotakin vain itselleni.
Hulmuavat helmat
Tämä ihana mekko on ollut yksi kesän suosikkimekkojani jo vuosia. Mekko sopii kaikenikäisille ja kokoisille. Mekko on myös erikoisempi helmansa vuoksi. Mekko sai paljon huomiota Tallinnassa perjantaina. Burdan kaava ei petä koskaan.
Ylijäämäprojektin paita
Tämä paita ei ole vielä ollut esillä blogissani, mutta nyt se saa ensiesittelyn. Paita kuuluu siis ylijäämäprojektiin ja on tehty Fibre Moodin kaavalla (Dina -mekon). Materiaali on paksuhkoa ja joustavaa pitsiä. Aika painava lopputulos. Itse en erityisemmin pidä paidasta, mutta kokeilen sitä vielä syksyvaatteiden kanssa. Ehkä kerrospukeutuminen antaa sille enemmän särmää mitä nyt. Paidan kanssa puin pellavahousut, jotka olen tänä kesänä ostanut UFFista sekä kangastossut, jotka on ostettu vuosia sitten laivalta.
Pellavaa ja koronaa
Tässä asussa korostuu pellavahousut ja valkoinen paita. Hyvin erikoinen väriyhdistelmä minulle ja tämä olikin todella vaikea pukea päälle. Tässä menen siis yli mukavuusrajan. En juuri siis käytä tällaista yhdistelmää ja tunsinkin itseni aika mummoksi. Asun kanssa valitsin virkatun laukun, jonka olen tehnyt itse. Jalassa sandaalit, jotka on ostettu korona aikaan Prismasta, samoin paita. Housut on tänä kesänä ostettu UFFista.
Mikä oli sun lemppari?
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Musta trikoomekko
Tämä musta trikoomekko on kulkenut mukanani jo pidemmän aikaa. Ompelin mekkoni vuonna 2013, jolloin tämän tyyppiset trikoomekot oli hitti ja niitä näkyi katukuvassa valtavasti. Kaavaa ei ole mekkoon ja ohjeet ovat kadonneet johonkin netin uumeniin. Olen tosin kyllä tällaiset ohjeet aikanaan tehnyt, kuvien kera, että miten olen mekon tehnyt. Mutta eipä ole löytynyt enää niitä.
Musta trikoomekko
Voin koittaa muistella miten olen aikanaan tehnyt tämän mekon. Olen siis käyttänyt apuna hametta sekä toppia leikkuussa. Olen siis taitellut trikookankaan langansuunnassa puoliksi ja asetellut topin sekä hameen kankaalle (myös puoliksi). Tällä tavoin olen saanut muodon mekolle. Olen huomioinut topin vyötärön kohdan, johon olen ”yhdistänyt” hameen vyötärön. Jos kukaan nyt ymmärsi tästä mitään. Näiden osien lisäksi olen leikannut huolittelukaitaleet kädenteihin sekä pääntielle. Huolittelukaitaleet ovat noin 4cm leveitä suikaleita.
Leikkuun jälkeen olen ommellut ensin oikean olan ja kiinnittänyt pääntien -sekä oikean kädentien huolittelukaitaleet. Tämän jälkeen olen ommellut vasemman olan kiinni. Vasemman kädentien huolittelukaitale ommellaan sen jälkeen. Ja kun huolittelukaitaleet on tehty, onkin helppo ommella sivusaumat sekä päärmätä helma. Mekon tekoon ei mene siis kauheasti aikaa edes. Taisi mennä kaikkinensa kaksi tuntia itsellä. Minulle kun leikkuu on aina se haasteellisin, kun en siitä hommasta yhtään tykkää.

Yhdistin mekkoon Farkkutakin, jonka olen tehnyt vanhoista farkuista, jotka eivät enää mahtuneet päälleni ja jalkaan laitoin Vansin lenkkarit. Kaulassa minulla on helmet, jotka on löytyneet aikanaan Kontista.
Maksimekko joka tilanteeseen
Tällainen yksinkertainen trikoinen maksimekko on helppo kesävaate. Sen voi pukea lähes mihin tahansa ja yhdistellä melkein mihin tahansa. Sen voi pukea ihan sellaisenaan tai yhdistää collegepaitaan, neuleeseen tai laittaa erilaisia asusteita mekon kanssa. Mistä ikinä itse pitää. Tämä kyseinen mekko on ollut vuosia kovassa käytössä mutta jossakin vaiheessa olen vain unohtanut koko mekon. Nyt löysin mekkoni uudelleen ja koska kyseessä on joustava materiaali, niin mekkohan toimii edelleen erittäin hyvin. Ei ole siis vielä liian pieni minulle.
Minusta on ollut muutenkin aika ihanaa, kun tämä vaatekaappipäiväkirja on jotenkin mahdollistanut sen, että sukeltaa kaappiinsa useammin mitä ennen olen tehnyt. Vaikka shoppailua omassa kaapissa olen harrastanut jo vuosia, niin jotenkin tämän päiväkirjan avaamisen jälkeen olen tosiaan päässyt sinne kaappini syvään päätyyn. Olen myös tajunnut kunnolla sen, miksi en hirmuisen useasti luovu vaatteistani, vaan pyrin säästämään tietyt vaatteet vuosikymmeniäkin. Tämä mekko on hyvä esimerkki sellaisesta.

Olen yhdistänyt mekkoon kauluspaidan, jonka olen ostanut Beyond retron garage salesta, pään suojasin itse virkatulla bandanalla ja jalkaan sujahti Dr. Martensit. Korvissa roikkuu korvikset, jotka on tehty Barbien kengistä. Olen ostanut ne vuonna 2018 kierrätystapahtumasta Tampereelta, jossa olin itse esittelemässä töitäni.
Vaatekaappipäiväkirja jatkaa päivityksiä
En aina tule mainostamaan jotakin asiaa vaatekaappipäiväkirjana, mutta kyllä se näkyy niin, että kyseessä on aina vaate, jolla on tarina. Niin kuin on tällä mekolla. Mekko on nähnyt paljon ja sillä on tarinoita kerrottavana. Ei tietenkään jokaisen vaatteen tarvitse olla vanhoja, vaan voivat olla uudempiakin. Mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat jo valmiina kaapissa, joita ei ole nyt hankittu tai tehty. Vuosi ainakin pitää olla välissä, ennen kuin voin laittaa ne päiväkirjan väliin. Tai näin olen asian miettinyt.
Ja ehkä voisi tuoda myös hiukan sitä prosessia esille, joka liittyy asun rakentamiseen. Yleensä valitsen sen mitä sattuu kaapista osumaan käteen, mutta en aina. Joskus prosessi on pitkä ja saatan aloittaa prosessin jo edellisenä päivänä. Varsinkin jos ollaan menossa jonnekin reissuun. Minulta on pyydetty myös vinkkejä miten yhdistellä jokin tietty vaate. Jotain sellaisia onkin ollut tuolla Instagramissa varsinkin. Tämän päiväkirjan kanssa minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, miten mitäkin toteutan. Vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Musta trikoomekko on siis sellainen, joka olisi hyvä olla siellä omassa kaapissa.

Mekon voi laittaa myös ihan näin ja kainaloon neuletakki, jonka olen ostanut Fidasta. Päähän itse tehty hellehattu suojaamaan päätä ja erikoisempi laukku heilumaan käteen. Laukku on hankittu Kierrätyskeskuksesta, kuten myös sandaalit.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Artikkelissa mainittuja asioita:


0












