Kesän viimeiset säteet
14
Viime viikolla oli aivan mahtavat kelit, todelliset kesän viimeiset säteet. Syksy tekee tuloaan kovaa vauhtia tai oikeastaan se on jo täällä. Haikeana sitä katselee kesää ja kesän mahtavia hetkiä. Katselee ympärileen ja näkee tulevan kauniin ruskan, joka ympäröi meidän hiljaa syleilyynsä. Syksy on jotenkin hyvin haikeaa aikaa, se ihana kesä päättyy ja pian on vuosi ohi. Mitä tästä vuodesta jäi käteen? Mistä sitä oikein alkaisi kestomaan? Ehkä se jätetään vielä hautumaan ja avataan vuoden kimurantit tapahtumat vasta joulukuun lopussa.
Itselläni on todella suuria vaikeuksia päästää kesästä irti, vaikka jokainen vuodenaika tuo omat ihanat puolensa tullessaan, niin kesää aina kaipaan. Aurinkoa ja lämpöä. Silti yritän aina etsiä niitä parhaita puolia jokaisesta vuodenajasta, kuten nyt syksystä, ihana ruska ja paksut neuleet. Kylmä sade ropisee ikkunaa vasten ja itse käpertyy sohvan nurkkaan lämmin kaakao kädessä ja hyvä leffa pyörii koneella. Syyssateella on ihan hyvä nauttia olostaan sisätiloissa ja antaa haaveiden lennättää.
Kesän viimeiset säteet
Kesän viimeinen mekko kootaan luonnon kauniista väreistä, kerätään läjään erilaisia kesäisiä jakkuja, verhoja ja muuta materiaalia, jotka sopivat yhteen. Samaan kasaan laitellaan myös pitsejä ja pitsisiä pöytäliinoja. Kaikkea mahdollista.
Tarvikkeet:
- 3xpuuvillajakku
- liian pieni hame
- 2xpaita
- keittiön kappa ja 2xsalusiini
Kaava löytyi tietenkin yhdestä lempilehdestäni Burda 5/2010. Tässä kyseisessä lehdessä on monen monta ihanaa mekkokaavaa. Välillä tuntuu sille, että näissä vanhoissa lehdissä on parempia kaavoja kuin uusimmissa. Sitä aina välillä ihmettelen, että miksi kummassa aina ostelen uusia lehtiä. Joka tapauksessa, tuon lehden kaavaa hyödynsin vain yläosan verran, sillä alaosaan en käyttänyt mitään kaavaa, vaan annoin vaatteiden omien muotojen muokata helmaosaa. Pyrin yhdistämään kankaita niin, että saisin vanhahtavan fiiliksen mekkoon. Halusin myös saada ison virkatun pöytäliinan osan kiinnitettyä helmaosaan. Joten helmasta oli tehtävä mahdollisimman pitkä.
Näistä materiaaleista jäi vielä jäljelle leikkuujätettä ja vaatteen osia sen verran, että yhdistelemällä sain lopulta tuosta kasasta kaksi mekkoa, boleron sekä topin. Voitteko uskoa? Lupaan kuulkaas esitellä ne ihan pian teille, että mitä kaikkea tuosta kasasta oikeasti sai.
Ihanaa ja aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Voiko aikuinen pukeutua hassusti
Välillä törmää keskusteuihin, joissa puhutaan aikuisten lapsellisista pukeutumistyyleistä ja mietitään, että voiko aikuinen pukeutua hassusti? Onko ok laittaa jalkaan hullunkuriset leggarit ja jokin hupsu paita päälle, vai onko tällaiset hassutukset vain lapsia varten? Mitä mieltä sinä olet? Itse kerron mielipiteeni tämän artikkelin edetessä.
Kun on vapaapäivä, eikä ole niin väliä sillä miltä näyttää, niin voin laittaa päälleni ihan mitä tahansa mieleen juolahtaa. Vaatteet on minulle leikkikalu, jolla kerron kuka olen, mikä on minun fiilis milloinkin ja välillä haluan korostaa myös leikkimielisyyttäni. Vaatteilla voi siis tuoda itsestään esille mitä ikinä tahtoo. Hassut ja vähän läpselliset vaatteet kertoo minusta sen, että minulta löytyy huumoria tarvittaessa. Aina en ole jäykkä aikuinen. Tosin kun olen rento ja haluan mennä nauttimaan rennosti asioista, voin heittää päälleni jotakin hupsua.
Voiko aikuinen pukeutua hassusti
Minulla oli aika kun halusin kaikenlaisia hassuja leggareita töihin, olinhan ekaluokkalaisten kanssa ja lapset niin tykkäsi näistä hupsuista vaatteista, nykyään käytän näitä vähemmän ja alkaahan nämä leggarit olla jo aika loppuun käytettyjäkin. Mutta edelleen saatan vetaista päälleni värikkäät hassukuosiset leggarit jalkaan ja lähteä vaikka ilmaisosastolle.
Asuni:
- leggarit: Itse tehdyt
- neule: Ilmaisosasto
- vyölaukku: Itse tehty
- kangaskassi: Itse tehty
- farkkutakki: Zirppari
- lenkkarit: Pojan vanhat
Leggarini ovat ne, jotka huomataan kun kuljen kadulla. Pelinappulat vilisee ihmisten silmissä ja näitä käännytään katsomaan. Onko ne katseet sitten mitä tahansa, niin tykkään välillä olla rennosti ja tuoda ympärilleni myös vähän iloa. Onhan nämä nyt sen verran hauskat jalassa. On hassuja kuvioita ja kirkkaat värit, jotka loistaa kauas.
Myös nämä leggarit olen tehnyt vanhoja leggareita apuna käyttäen, joten mitään kaavaa ei siis ole. Ostoskassiin olen sangat ottanut rikkinäisestä laukusta ja vyölaukku on taas on ommeltu Suuri käsityö -lehden 3/2018 kaavalla. Harimittaa, ettei Zirppari-kirppistä enää ole, siellä oli aina myynnissä niin hauskoja juttuja. Mutta näillä mennään tällä kertaa.
Olen aina sanonut siitä, ettei pukeutumisen pidä olla vakavaa, vaan saa hassutella ja saa testailla ja kokeilla kaikenlaista. Ei tarvitse olla samaa sävyä kenkää ja laukkua tai hattu ja hanskat samaa paria. Välillä voi leikkiä väreillä ja kuoseilla oikein kunnolla. Hassutella ja hupsutella.
Mitä ilmaisosato tarjoili tällä kertaa?
Ilmaisosatolta ei aina löydy oikein mitään, mutta tällä kertaa kuitenkin löytyi jotakin pientä, joista saan jotakin hassua aikaiseksi. Jonkun neuloma liivi ja jonkun neuloma muhkea huivi saivat toisensa ja vielä pitäisi ommella koristeita liiviin. Tästä tuli siis jälleen tuommoinen hassu ja hupsunkainen asu, kun yhdistin nuo kaksi asiaa toisiinsa. Ja tietenkin kaksi kansiota, joissa ohjeita. Toisesta on jo napattu tiettyjä ohjeita suunnittelukansioon. Näillä mennään tämä vuosi siis.
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: