Tilkkutyyny farkusta
Farkkujämä projekti on jälleen täällä. VÄhän on ollut hankaluuksia ompeluajan saannin kanssa, mutta nyt valmistui tilkkutyyny farkusta, eikä mikä tahansa tilkkutyyny, vaan sekametelisoppatyyny. Tämä on sellainen tilkkutyö tapa, josta tykkään. Se ei ole niin vakava, vaan voi yhdistää kaiken fiiliksen mukaan. Parasta oli, että sain käytettyä myös taskupussit. Tarkoitus oli, tehdä taskupusseista kokonaan oma tyyny, mutta moni taskupussi ei sitten lopulta soveltunut hommaan ja ne meni sitten tyynyn sisälle. Sisältä löytyy myös vanhan tyynyn sisus, sekä ompelujätettä sekaisin. Näin sain ihanan muhkean mutta pehmeän tyynyn.
Tämä tyyny sopii hyvin pihalle, sillä kaikki muukin pihalla olevasta on farkkua. Olen aika tyytyväinen nyt pihan ulkonäköön, muutamia juttuja on vielä tulossa mutta hiljaa hyvää tulee. Näin uskon ainakin. Suunnitelmia on niin istutusten kuin muutenkin kalusteiden suhteen, mitään isompaa ei ole enää tulossa, johtuen ihan siitä, että tilaa ei tuossa pihassa juurikaan ole mutta jotakin pientä tullaan vielä tekemään kesän aikana. Hiukan jännittää jo miltä piha lopulta näyttää. Portti tulee myös, mutta ei vielä kun ei löydy oikeanlaista porttia. Ehkä sitten ensi vuonna…
Tilkkutyyny farkusta
Tosiaan olen aika innoissani tästä tavasta yhdistellä tilkkuja toisiinsa, ei tarvitse miettiä ollenkaan miten paljon jää taas yli kun laittaa kaikki palaset sellaisenaan yhteen vain. Sen jälkeen sitten ihmettelee, että tulipa erikoisen näköinen lopputulos jälleen kerran. Tyyny on todellinen jämä tyyny ja olen todella tyytyväinen siihen miten sen sain kasattua ja kursittua. pohjana on käytetty jälleen äitini vanhaa kangasta, jota on nähty monessa työssä jo. Kuten tuossa aikaisemmassa tyynyssä. Voi olla, että yhdistän loput tilkut vielä yhteen samalla ajatuksella kankaaksi ja teen jotakin mitä siitä ikinä sitten tuleekaan. Vielä on pikkuinen paperikassillinen jämiä. Mutta saapi nähdä.
Uskoisin, että pihan tyynyt on nyt tällä erää tehty ja enempää farkkujuttuja ei pihalle tule, tai ehkä on parempi olla lupaamatta mitään, kun minusta ei koskaan tiedä. Farkku kun on kuitenkin minun lempi materiaali ja voisin vuorata sillä koko kodin.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Huipulla tuulee
Vuosaaren huipulla tuulee mutta sinne on joka vuosi pakko päästä, pakko nähdä miten alue alkaa laahentua ja toinen osa muodostua. Vuosaaren huippu on meidän yksi lempparipaikoista ja tänä vuonna oli esiteltävä kyseinen paikka pojan tyttöystävälle. Suosittelen kiipeämään tänne silloin kun aurinko ei paahda täydeltä taivaalta ja ei ole kovin kuuma. Ylhäällä tuulee kovasti, joten kovin tuulinen sää ei myöskään miellytä meikäläistä.
Olen kirjoittanut tästä paikasta niin paljon, että nyt en enää kerro paikasta enempää. Silti suosittelen ihan kaikille tätä ihanaa paikkaa, tulkaa tänne retkelle kun tulette Helsinkiin. Tämä on yksi sellainen retkeilyalue, jossa kannattaa käydä. Ota eväät mukaan, muista kuitenkin, että täällä ei ole roskista, joten roskat mukaan!
Huipulla tuulee
Meidän perhe kiipeää joka vuosi katsemaan maisemia ja katselemaan mitä viereisen kaatopaikan tilalle on nousemassa. Nyt maisemointi on kovassa tahdissa, joten ehkä jo ensi vuonna kaatopaikan kohdalla on jotakin jännittävää. Maa-aineksen puhdistamiseen on mennyt monta vuotta ja nyt itseäni jännittää, että millaiseksi tuo alue muodostuu. Mahdottomasti seikkailua ainakin tulee olemaan. Todella jännittävää.
Tutkittiin aluetta vähän enemmän tällä kertaa, sillä pojan tyttöystävä oli kovin kiinnostunut alueesta ja sen synnystä. Alueella oli valtavasti ihamisiä, joka häiritsi ainakin minua, yleensä siellä ei näin paljon väkeä ole ollut. Saa olla aika rauhassa. Ehkä tämä korona aika on saanut ihmiset sitten liikkeelle isommilla joukoilla. On tietenkin mukavaa, että ihmiset alkavat löytämään liikkumisen ja seikkailun ilon mutta täytyy myösntää, että oli vähän harmillinen fiilis, kun huipulla oli 30-40 ihmistä kuvaamassa näkymiä, eikä itse sitten viihtynyt siellä sen enmpää. Otettiin vain vesi huikat ja hetki levättiin ja lähdettiin kiertämään aluetta lisää.
Kannattaa muuten käydä katsomassa noita vanhoja postauksia myöskin. Muutamassa on myös hauskat tuunausvinkit mukana.
Muut aiheen postaukset:
Se on vähän niin, että sydämen kyllyydestä suu puhuu, vai miten se menikään? Tämä paikka on yksi niistä monista Helsingin helmistä, joissa vieraillaan joka kesä ja tämä on paikka, johon ei millään tavoin kyllästy, sillä tosiaan tuon toisen osan rakentaminen kiinnostaa ja alueen monimuotoisuuden näkeminen vetää aina aika hiljaiseksi.
Leggarit tilkuista
Olen aikanaan ommellut secondskinistä ja trikoosta itselleni leggarit ja niiden jämistä oli helppo ommella sitten tilkkuleggarit. Näitä tällaisia on tullut tehtyä enemmänkin tässä ajan saatossa. Leggarit muuttuvat niin kivasti eri näköiseksi kun yhdistelee eri kuoseja ja paloja toisiinsa. Näitä leggareita tykkään käyttää juuri retkeillessä, olin sitten liikkeellä kävellen tai pyörällä. Nämä sopii siihen hommaan todella hyvin.
Tilkkuleggarit on helppo tehdä, voit suoraan kaavaan alkaa suunnitella ja piirtämään osia, jotka leikkaat pois. Näin saat juuri sellaiset leikkaukset kuin itse haluat. Kannattaa myös kokeilla ja yhdistää eri materiaaleja ja kuoseja toisiinsa, tulee aika mageita juttuja niin.
Ihanaa päivää kaikille!


8























