Keskeneräisyys kasvattaa kärsivällisyyttä
Keskeneräisyys kasvattaa kärsivällisyyttä ja välillä myös särkee selän. Kun viikonloppu ja syysloma ovat kuluneet neuloen, ommellen ja korjaten, alkaa keho muistuttaa liikkeen tarpeesta. Mutta ehkä juuri se on opetus: miksi me jahtaamme valmista, kun elämä itsessään on jatkuvasti kesken?
Keskeneräisyys kasvattaa kärsivällisyyttä
Viikonloppu ja kaksi syyslomapäivää ovat kuluneet kotona keskeneräisiä töitä viimeistellen. Neuleita, joita ei koskaan ehtinyt päätellä. Ompelutöitä, jotka odottivat hiljaista hetkeä. Korjausompelua, joka venyi viikosta toiseen. Kolme päivää olen ollut käsitöiden maailmassa ja tänään, viimeisenä lomapäivänä, selkä ilmoittaa, että nyt riittää istuminen.
Silti tekemisen tunne on palkitseva. Kun neuloo tai ompelee, näkee työnsä etenemisen. Jokainen silmukka, jokainen sauma, on pieni päätös jatkaa tehdä loppuun se, minkä on joskus aloittanut. Keskeneräisyys on inhimillistä, mutta sen loppuun saattaminen on harvinaisen tyydyttävää.
Samaan aikaan huomaan, että mitä enemmän yritän saada kaiken valmiiksi, sitä enemmän näen uutta korjattavaa. Päättelen yhden langan, ja toisaalla odottaa uusi projekti. Ehkä keskeneräisyys ei ole ongelma, vaan elämän rytmi. Ehkä täydellisyys onkin pysähtymistä, ja keskeneräisyys liikettä.
Kuvan tarina
Tämä kuva on napattu hetkestä, jolloin olin täysin uppoutunut tekemiseen, neula ja kädet liikkuivat rytmissä, ja maailma ympärillä hiljeni. Silloin ei mieti, miltä näyttää, eikä sitä, pitäisikö tästä julkaista jotain. Mutta ehkä juuri siksi se kuva kertoo enemmän kuin yksikään viimeistelty otos: todellinen luovuus on sotkuista, keskittynyttä ja rehellistä.
Tänään aion tehdä vielä muutaman ompelutyön, mutta en koko päivää. Selkä on jäykkä kuin liian tiukasti pingotettu villapaita, ja on pakko liikkua. Ehkä täydellisin päätös tälle syyslomalle onkin nousta ylös ja antaa työn odottaa. Keskeneräisyys ei katoa, se odottaa kärsivällisesti.
Keskeneräisyys kasvattaa kärsivällisyyttä, mutta vain, jos muistamme myös liikkua eteenpäin. Valmis on yliarvostettu sana.Keskeneräisyydessä on elämää, liikettä ja rehellisyyttä, jota täydellisyys ei tunne.Tänään en suorita enkä viimeistele kaikkea, tänään riittää, että olen tehnyt käsilläni ja pysähtynytsen äärelle hetkekeksi.
Nähdään taas perjantaina!
Mukavaa alkanutta viikkoa
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0





