Syksy on haasteellinen
Minulle syksy on valtavan haasteellinen. Vaikka olen marraskuun lapsi ja jotenkin sillä hetkellä nautin syksyn ilmasta ulkona, kun itse nautin sisällä, niin syksy ei ole minua varten mitenkään. Toki syksyllä saa ihania tunnelmakuvia ja useasti ruska on upea. Mutta muuta hyvää en tästä sateen kyllästämästä syksystä pidä.
Syksy on haasteellinen
Kun ne ensimmäiset todelliset syyssateet tulevat, niin minun mieli muuttuu, synkistyy. Kaipaan kesää ja lämpöä, auringon kutittelua. Ja jotenkin vaikuttaa sille, että katkeroidun hieman. En halua nousta ylös sängystä, vaan mieluiten nukkua syksyn ja talven yli. Olla kuin minua ei olisi. Mikään ei huvita ja vireystaso on nolla. Tosin jotenkin tänä syksynä olo on kuin kantaisi lyijysäkkiä harteillaan. Viime kevään erittäin huono alku ja sairastumiset yms. on vieneet voimat ja olisin tarvinnut pidempää lomaa. Nyt vain odotan, että pääsen takaisin omalle tilalle, jotta voin hukkua omaan maailmaani kunnolla.
Toki minua piristää myös ajatus muutamista kivoista asioista, joita on tässä syksyn ja talven aikana tulossa. Kekrijuhliin olen suunnannut katseeni, siitäkin huolimatta, että henget eivät oikein halua meitä sinne ja aina sattuu ja tapahtuu jotakin vähemmän kivaa, kun ollaan siellä. Mutta jos tänä vuonna mentäisiin vain oleskelemaan sinne. Katsomaan mitä ihmiset puuhaa ja touhuaa. Kyllä, kekri on sellainen tapahtuma, jossa haluaa olla mukana.
Onko tämä pelkkää valitusta?
Toivottavasti ei! Nyt ainakin yritän järjestää ompelupäivän itselleni johonkin kohtaan, jotta pääsen pakoon syksyä edes yhdeksi päiväksi. Ajan vaikka miesväen isoisälle kyläilemään, saisin olla ihan omassa rauhassa ja ommella rauhassa. Se tekisi kyllä niin hyvää. Neuleiden kanssakin edistytään pikku hiljaa ja koko ajan suunnittelen uutta työtä, jonka aloittaa. Niin paljon ihania neuleitä löytyy ympäri nettiä ja tietenkin omissa neulekirjoissa sekä neulelehdissä. Juuri tilasin yhden kirjan, jonka julkaisua olen odottanut pitkään. Joten varmasti pian tulee postausta minun käsityökirjoista.
Niin kuin olette huomanneet, niin blogikin on vähän ränsistynyt tässä, mutta lupaan sen olevan väliaikaista. Päästään jälleen hyvään rytmiin kun muutto omalle tilalle on saatu päätökseen ja kiertävänä ohjaajana olo päättyy. Tämä on nimittäin aika raskasta lopulta, kun sitä omaa työpistettä ei ole ja täytyy kuitenkin niitä oman työpisteen töitä koittaa tehdä, vaikka se on toisten nurkissa haasteellista. Mutta pian tämä loppuu! Toivottavasti.
Nyt loppui kitinä tältä päivältä!
Nautinnollista viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
Hävikkiviikko
Hävikkiviikko on tänä vuonna tämä ihana viikko (12.-18.9.2022) ja tietenkin haluan esitellä teille kaksi erilaista hävikki ideaa, joita meillä on tehty. Reseptit näihin löytyy myös linkeistä, jotka laitan tuonne alas teille kaikille näkyviin. Mitä ruokahävikki sitten oikein on? Yksinkertaisesti sitä ruokaa, jonka moni heittää roskiin syystä tai toisesta.
Hävikkiviikko
En ole aikoihin pyörinyt keittiössä, jotenkin kokkihommat on siirtyneet miehelle sekä pojalle. Tästä syystä blogissa näkyy enää harvoin ruokaa ja vielä vähemmän hävikkiruokavinkkejä. Ajattelinkin postata hävikkiviikon kunniaksi muutamia vinkkejä täältä blogin uumenista. Minulle ruokahävikki on tärkeä asia ja vielä tärkeämpää on se, että miten hyödynnän ne pikkuruiset jämät mitä kattilan pohjalle jää tai miten käytän esimerkiksi kukkakaalin lehdet tai porkkanan naatit.
On aivan käsittämätöntä se, että kotitaloudet heittää roskiin yli 100 miljoonaa kiloa hyvää syötävää ruokaa vuosittain. En voi käsittää tällaista määrää… Voitko sinä? Se on noin 20-25 kiloa /henkilö/vuosi. Aivan käsittämätön määrä. Näiden määrien vuoksi kysynkin nyt teiltä lukijani, miten sinä hyödynnät ruokahävikkiä (nyt puhutaan siis siitä meidän omasta hävikistä, ei kauppojen, eikä muiden ruokaketjun vaiheista) Vain meidän omat jämät on pääosassa tällä kertaa! Voit laittaa vinkkisi ruokahävikin vähentämiseksi kommenttikenttään ja osallistua keskusteluun.
Mehusta on moneksi
Niin kuin sanoin, kirjoitan kaksi erilaista vinkkiä miten vähentää omaa ruokahävikkiä hyödyntämällä omat jämät. Aloitan siitä, että meidän taloudesta löytyy mehupuristin. Tätä puristinta on tullut käytettyä paljonkin ja yksi herkkumehu on ollut raparperi-omenamehu. Mehun puristuksesta jää yli mäski sekä omenankuoret. Mutta niitä ei kannata heittää pois, ei todellakaan. Mäskistä voi leipoa niin ihanan makoisan leivän ja mäskiä voi hyödyntää myös herkullisen piirakan valmistamiseen. Tässä on jo kaksi ideaa pelkästään mäskistä. Mäskin voi upottaa myös muffineihin. Kuitumassa ei ole ravintoarvoiltaan enää mitenkään paras mahdollinen, mutta se antaa herkullisen maun niin leivälle kuin leivonnaisille.
Mäski -> Leivo leipää, piirakka tai muffineja
Kun mäski on hoidettu laitetaan omenankuoret kauniiseen riviin uunipellille ja kuivata omenankuoret uunissa, myös kuivuria voi hyvin käyttää. Näin saa makeat herkkupalat tai voit jauhaa kuivatut omenankuoret ja tehdä makusokeria vaikka mannapuurolle.
Omenankuoret -> Kuivatus -> syö sellaisenaan tai jauha makusokeriksi puurolle
Tuoremehu ei säily kovinkaan kauaa, joten jos sitä jää yli, sen voi keittää hillokkeeksi ja leipoa kaurapuuron jämästä näkkileipää ja laittaa hilloketta näkkärin päälle. Kaurapuuroakaan ei tarvita kuin vähän, joten jämät voi käyttää hyvin näkkäriin.
Mehu -> hilloke leivälle
Näin hävikki tulee omaan käyttöön, rahaa säästyy ja voi nauttia herkullisesta sapuskasta pidemmän aikaa. Minulle tämä on aina ollut sydämen asia, että pystyn hyödyntämään ne kaikkein pienimmätkin jämäset tavalla tai toisella.
Linkit:
Mitä kaapista löytyy ruokaa
Välillä on hyvä tehdä inventaario sinne omaan kaappiin ja katsoa mitä kaikkea hyvää on mahdollista valmistaa ainakin sen kerran viikossa. Meillä tarjoillaan kodin hävikkiruokaa sunnuntaisin. Ja se on hyvin monessa muodossa. Esimerkiksi aamu alkaa brunssilla. Kaikki viikon juustot ja muut on kaivettu pöydälle esille, myös hedelmät ja salaatit. Näistä saakin jo aivan ihanan brunssin.
Meidän sunnuntain menu on tässä:
- Juuressosekeitto
- porkkanan naattipesto
- kaurarieskat
- kunigatar viinerit
Linkki resepteihin: Mitä kaapista löytyy sunnuntai päivällinen
Ja tosiaan naatteja voi hyvin syödä. Nitraatit vähenee sitä mukaa mitä enemmän vihreän väristä kasvista käsittelee. Eli kun peset porkkanan naatit, niin niitä voi jo syödä. Ja porkkanan naateista tulee muuten herkullisia lettujakin, sisälle sienimuhennosta ja ei muuta kuin hampaat kiinni ja nauttimaan. Porkkanan naatit voi laittaa myös salaattiin. Tosin omaan makuun naatit ovat hiukan puisevia, joten itse mieluummin teen niistä jotakin muuta kuin syön sellaisenaan. Mutta jotkut tykkää paljonkin. Tämä hävikkiviikko menee töissä, mutta jos pääsen nuorten kanssa kyökkiin, niin silloin tietenkin otan puheeksi hävikkiviikon.
Hävikkiviikko nostaa ruoan arvostusta
Tai näin toivon, siksi on tärkeää, että jokainen pysähtyy viimeistään hävikkiviikolla tarkastelemaan omaa jätepolitiikkaansa. Tutustua erilaisiin ruokahävikkivinkkeihin ja jakaa itse omat vinkit muille. Minusta ihan parasta ruokahävikissä on se, että maku vaihtelee aina vaikka tekisi samaa ruokaa uudelleen. Se maku johtuu pitkälti siitä, että käyttää aina vain niitä ruoka-aineita mitä sattuu juuri sillä hetkellä olemaan siellä kaapissa odottamassa tekijäänsä. Kun alkaa katsella omia jämiään vähän sillä silmällä, niin nopeasti alkaa ajatella ruoasta ihan eri tavoin mitä ennen. Ihan väkisinkin. Itse aloin kauhistella aikanaan sitä raha määrää minkä heitämme roskiin ruoan muodossa. Mieskin innostui aiheesta juuri rahan kautta ensin. Nykyään ruokahävikki on meillä arkipäivää.
Toki tämä on omanlaisensa elämäntapa, mutta ihana elämäntapa. Rahaa säästyy, saa nautintoa myös siitä, että keksii uusia juttuja eilisestä ruoasta ja tietenkin se, että keksii ja kehittää omia uusia makuja ruokapöytään. Meille mikään pieni liru ei ole liian vähän. Kaikki säästetään ja käytetään johonkin muuhun, vaikka se kuulostaisi miten omituiselle tahansa. Kannattaa siis testata reseptit ja tehdä omaan makuun sopivia herkkuja.
Nähdään taas!
Lisää ruokahävikkivinkkejä löydät täältä!
Mukavaa iltaa kaikille!
Seuraa minua:


2









