Kahden paidan kietoutuminen yhteen mekoksi
8
Kahden paidan kietoutuminen yhteen ei ollut ihan sanottu juttu. Näitä pikeepaitoja meikäläisellä on vinot pinot ja yhden söpön mekon olen näistä jo tehnytkin, joten nyt piti ajatella asioita vähän toiselta kantilta ja se kantti löytyi taskuista. Kotoinen hellemekko valmistui siis kahdesta pikeepaidasta ja sain vielä taskutkin aikaiseksi.
Kahden paidan kietoutuminen yhteen mekoksi
Näiden paitojen väri harmitti aika valtavasti, mutta en sitten kuitenkaan lähtenyt värjäyshommiin. Ajattelin, että antaa olla, kyllä tätä mekkoa tulee käytettyä siitä huolimatta, vaikka sitten vain pihalla. Mekko on hyvin helppo tehdä, jos ei halua taskuja, niiden kanssa voikin aivot vähän nyrjähtää, mutta lopputulos on kiva. Taskut on tarpeelliset useasti.
Mutta jos taskuja ei halua, niin tekee mekon vaikka seuraavasti:
Tarvikkeet:
- Kaksi t-paitaa (pikeetä)
- Sakset ja ompelukone
Tee näin:
- Leikkaa toisen paidan helma irti kainaloiden alapuolelta heti.
- Purkaa tai leikkaa toisesta paidasta päärme.
- Ompele helma kappale toisen paidan helmaan kiinni.
- Näin sait mekon.
Näin helppo on siis tehdä kahdesta paidasta mekko, mutta jos haluaa jotakin muuta lisäksi, niin sitten tarvitaan hiukan taitoja. Taskut on helppo ujuttaa saumaan mutta jos haluaa muokata yläosaa ihan toiseksi alkuperäisestä, niin siihen voi käyttää myös kaavaa halutessaan. Mekkoja voi tehdä siis monenlaisia niin monta kuin on paitojakin. Minulta löytyy näitä paitoja vielä pari ja pitää miettiä mitä niistä tekisi. Myös paitojen yläosat pitäisi hyödyntää jotenkin, jos niitä jää jäljelle.
Onko tuunaus jutut pelkkää roskaa?
Olen muutamia kertoja saanut lukea tuunauksista sellaisia ajatuksia, että ne ovat roskaa ja ei ole ekologista hajottaa hienot vaatteet ja tehdä niistä roskaa. Mutta mitä sitten, jos tykkää käyttää sitä roskaa? Myös itse olen saanut näitä hämmästelyviestejä osakseni, että miksi rikon hienon vaatteen. Minä rikon sen ihan siitä syystä, että minulla on se vaate, mutta en käytä sitä sellaisenaan, vaan haluan sen oman tyylini mukaiseksi. Kuten nyt tämä mekko. En käytä näitä paitoja sellaisenaan missään, joten teen niistä jotain sellaista mitä sitten mielelläni käytän. Se on tärkeää.
Sen toisen roskan voitte käydä katsomassa tästä linkistä. Kannattaa katsoa tuo linkki, sillä nämä mekot ovat aivan erilaiset. En siis häpeile yhtään kulkea tuunatuissa vaatteissa. Enkä häpeile valmistaa niitä. Oli ne sitten roskaa tai ei. Kestäkööt he, joiden mukaan tuunaaminen on roskaamista. Minä kannan ylpeydellä roskani harteillani. Oman elämänsä taiteilijat yleensä tekee lumpuistaan mitä ikinä keksivät ja parasta on se, että niistä tulee sellaisia, joita jokainen tuunaaja haluaa itse käyttää.
Nautitaan ihanasta päivästä!
Seuraa minua:
Meidän kesätraditio -Vuosaarenhuippu
Meidän kesätraditio on ollut jo monena vuonna lähteä retkelle Vuosaarenhuipulle. Joka vuosi olen kirjoittanut uuden postauksen ja kertonut fiiliksiä miltä alue näyttää ja miltä tuntuu kävellä. Viime vuonna olimmekin alkusyksystä alueella, odottelimme kovin, että myös entinen kaatopaikka avautui myös. Maisemointi on osassa aluetta vielä kesken, mutta paljon uutta nähtiin vaikka koko aluetta ei tällä kertaa edes yritetty koluta.
Meidän kesätraditio -Vuosaarenhuippu
Miksi emme siis viettäneet pidempään aikaa tuolla? Yleensä kun meillä on eväät ja seikkaillaan alueella pitkään. Yksi syy oli se, että mieheni toipuu edelleen leikkauksesta ja minä poden edelleen päänsärkyjä, tokikaan en enää saa kohtauksia. Silti pelko kohtauksista on aina takapuolessa, mutta isoin pelko olikin kun kuulin jyrinää taivaalta ja näin kaukana mustat pilvet. Meikäläinen pelkää ukkosta, ukkosilmalla olen nimittäin mieluiten sängynalla piilossa tärisemässä, jos vain mahtuisin sinne sängynalle. Mutta en mahdu.
Joten kun ukkonen kertoi, että täältä tullaan, niin otin jalat alleni ja lähdin laskeutumaan kohti uutta hienoa parkkipaikkaa, eteläistä parkkipaikkaa, jonne meidän kottero oli jätetty seisomaan yksinään outoon ja uuteen paikkaan. Mahtoi olla jännät paikat silläkin kun hienoja autoja oli ympärillä ja hän on vain tuommoinen pikkuinen kottero.
Täyttömäki on mahtava seikkailupaikka
Alue muuttuu koko ajan ja uutta nähtävää tulee joka vuosi, on myös mahtavaa nähdä miten luonto ottaa alueen valtaansa ja muokkaa sen lopulta ihan uudeksi ympäristöksi. Pölyttäjät pörräävät ja sirkat soittaa, linnut lentelee ympärillä. nähtävää ja koettavaa siis on ja paljon. Kukkaloisto on mieletön ja jos et muualla perhosia ole nähnyt aikoihin, niin täällä näkee ja montaa eri laatua.
Tänäänkin näin miten haarapääsky koitti napata isoa perhosta suuhunsa mutta ei onnistunut. Taistelu oli kova mutta tällä kertaa perhonen veti isomman korren ja pääsi karkuun. Oli kyllä mieletöntä nähdä tällainenkin taitelu ihan minun vieressä. Ja kun on ihan hiljaa kuulee paljon muutakin kuin mehiläisten ja pulleiden kimalaisten hurinan ja heinäsirkkojen soiton. Koko luonto puhuu ympärillä ja odottaa, että me istumme alas kuuntelemaan tarinaa, jossa olemme itse yksi osa tarinaa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: