Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame
Talvituuli puraisee poskia Jätkäsaaressa, mutta sydämessä läikähtää lämmin ylpeys siitä, että päälläni on tarinoita, ei vain vaatteita. Vanha pitsiverho muuttui unelmien hameeksi, Kierrätyskeskuksen neule lämmittää muistoineen, Fidasta löytynyt talvitakki kietoo minut turvaan, ja jämälangoista virkattu hattu on kuin villainen halaus, jonka tein itselleni. Tämä kokonaisuus päällä tuntui kuin olisi astunut omaan satuun, paikkaan, jossa ekologisuus ja estetiikka kohtaavat, ja jossa jokainen kerros kertoo: Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame, lämmin lammastakki ja jämälangoista virkattu hattu luovat unelman Jätkäsaaren tuuliin.
Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame, lämmin lammastakki ja jämälangoista virkattu hattu luovat unelman Jätkäsaaren tuuliin
On hetkiä, jolloin asu ei ole vain asu, se on mielentila, tarina, kokemus. Tämä kokonaisuus syntyi halusta yhdistää lämpö, kauneus ja vastuullisuus samaan näkyyn. Halusin näyttää, että talvinen pukeutuminen voi olla yhtä aikaa kodikasta ja kaunista, leikkisää ja ajatonta, ja että kierrätetty voi olla kaikkein upeinta, mitä päällä voi kantaa.
Pitsihame syntyi menneistä tarinoista
Päälläni hulmuava pitsihame ei ole kaupasta ostettu, se on joskus ollut pitsiverho. Kevyt, herkkä ja romanttinen kangas sai uuden elämän ompelupöydälläni. En halunnut sen tarinan päättyvän ikkunaan, kun siitä saattoi tulla jotain vielä kauniimpaa.
Talvituulessa pitsi liikkuu kuin tanssisi. Se ei piiloudu paksujen kerrosten alle, vaan saa näkyä rohkeasti. Se tekee talvi-lookista pehmeän, feminiinisen ja ripauksen taianomaisen. Tämä hame muistuttaa minua siitä, että luovuus on paras tyylivinkki, jonka voi omistaa.
Kierrätyskeskuksen neule – lämmin kuin halaus
Neule, jonka löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, on täydellinen turvavaate. Se kietoutuu ympärille lempeästi, eikä tunnu muoviselta tai kiireiseltä, vaan siltä kuin silläkin olisi ollut jo monta tarinaa ennen minun elämääni. Juuri tällaisista löydöistä tulee vaatekaapin rakastetuimpia kappaleita.
Fidasta löytynyt takki – talven supervoima
Fidasta vuosia sitten bongattu lämmin takki on kuin oma talvilinna. Se suojaa, lämmittää ja antaa asulle vahvan siluetin. Sen ruskea sävy ja pehmeät saumat tuovat mieleen perinteisen talvimuodin, sellaisen, jossa ei ole kiire, vaan rauha.
Hattu jämälangoista – oma kädenjälki tekee tyylistä todellisen
Kun ottaa koukun ja käden ulottuvilla pyörivät jämät, syntyy jotain ainutlaatuista. Tämä virkattu hattu ei ole trendituote, vaan henkilökohtainen tarina. Se on lämmin, kodikas ja juuri minulle tehty. Siksi se myös tuntuu erityisen rakkaalta osalta kokonaisuutta.
Talvipäivä, Jätkäsaari ja Mashiro – täydellinen päätös
Jätkäsaari on talvella täynnä merta, valoa ja hiljaisia hetkiä. Siihen tunnelmaan sopii täydellisesti myös ruokaelämys ja tällä kertaa pysähdyimme nauttimaan Japanista keskellä Helsinkiä.
Mashiro – Japanilainen ravintola, joka yllättää
Mashiro Jätkäsaaressa on paikka, jossa yksinkertaisuus, laatu ja rauha kohtaavat. Ravintolassa on lämmin, rauhallinen tunnelma ja kauniisti viimeistelty annoskulttuuri. Se ei huuda olevansa trendikäs, se vain on.
Ruoka on autenttista, raikasta ja täynnä makuja, jotka herättävät talvipäivän vielä elävämmäksi. Kun ulkona tuulee ja meri kuohuu, sisällä höyryävä annos lohduttaa, lämmittää ja saa hymyilemään.
Mashiro on ravintola, johon haluaa palata, se on lempeä, tyylikäs ja miellyttävän aito. Täydellinen paikka talviselle kierrätysmuotiretkelle.
Kierrätysmuoti on kauneinta, mitä voi pukea päälle
Tämä asu ei ole synnyttänyt uutta kulutusta. Se on syntynyt rakkaudesta, luovuudesta ja löydöistä. Se on pehmeä, lämmin, persoonallinen ja näkyvästi minun. Juuri siksi se tuntuu niin merkitykselliseltä.
Se muistuttaa, että kauneus ei katoa käytön myötä, se vain vaihtaa muotoaan.
Ja talvipäivä Jätkäsaaressa, meren äärellä, pitsihame hulmuten ja Mashiron herkkujen jälkeen hymyillen, se on niitä hetkiä, jotka haluan tallettaa.
Mukavaa keskiviikkoa!
Seuraa minua:
Lisää erilaisia pitsihameita inspiraatioksi:
Vuoden 2025 hittineuleet -kooste vuoden lankatöistä
Jälleen uusi vuosikooste kaikille, jotka niistä pitävät, kuten minä. Vuoden 2025 hittineuleet -kooste kertoo koko viime vuoden lankatöistä, joita sain aikaiseksi. Niitä ei valtavan paljon tullut, mutta joakinen vaatekappale kertoo tarinaa siitä mihin suuntaan olen menossa lankatöideni kanssa. Koko vuosi olen keskittynyt jämälankoihin, joita pyörii nurkissa enemmän kuin olen uskonut. Nyö jatkuu myös tänä vuonna, poikkeuksena se, että pyrin olemaan ostamatta uusia lankoja. Viime vuonna kun tuli ostettua muutamat. Viime vuonna koin myös täydellisen epäonnistumisenkin, siitäkin kerron artikkelin lopussa.
Vuoden 2024 lankatöitä voit käydä katsomassa alla olevasta linkistä:
Vuoden 2025 hittineuleet -kooste vuoden lankatöistä
Vuosi ei tosiaan ollut mikään loistelias liittyen lankatöihin. Vuoden aikana on tapahtunut niin valtavasti asioita, että käsityöt ovat jääneet lähes kokonaan pois elämästäni. Onneksi ei kokonaan, sillä käsityöt ovat juuri se millä poistan työstä tulevaa stressiä. Ja toivon todella, että tänä vuonna tilanne muuttuu edes hiukan. Haluja käsitöihin olisi, mutta into vielä puuttuu.
Tammikuu
- Balaclavat on mun juttu. Olen aivan rakastunut näihin helppoihin ja näyttäviin asusteisiin ja niitähän on jo korikaupalla eteisen kaapissa. Tämä onkin niitä harvoja neulottuja balaclavoja, joita olen tehnyt. Suurin osa on virkattuja.
Maaliskuu
- Seuraava työ oli jämälangoista tehty bolero/hihakkeet. Näistä onkin tullut meikäläisen the juttu. Oli ne tehty ompelemalla tai neulomalla. Mitään ohjetta tähän ei ole vain kokeilemalla ja tekemällä. Ensin keräsin kaikki pikku kerät ja yhdistin ne yhdeksi ja ei kun neulomaan. Eikä haittaa, että joukossa on eri laatuisia lankoja.
Toukokuu
- Toukokuussa villiinnyin chenille -laukuista ja näitä tein sitten itselleni, tyttärelle ja pojan avovaimolle. Nämä laukut kulki mukana joka paikkaan ja ovat edelleen minulla hitti ja tekisi mieli virkata näitä lisää.
- Toukokuussa valmistui myös suurin työni, nimittäin mekko tyttärelleni. Hänen pyynnöstään virkkasin hänelle pellavasekoitelangasta ihanan kevyen häämatkamekon. Tämä mekko on rakkaudella valmistettu ja tarkkaan virkattu. Jouduin tekemään mekon nuken päälle, joten kertaakaan sitä ei päästy sovittamaan. Se jännitti, että istuuko mekko oikein tytölle.
*****
Heinäkuu
- Heinäkuussa julkaisin toisen suuren työni. Valmistin itselleni virkatun mekon jämälangoista, joita on vielä paljon korissa. Tämä on jo toinen jämälankamekko. Valitettavasti en päässyt kertaakaan käyttämään mekkoa viime kesänä, mutta toivottavasti tulevana kesänä pääsen.
Syyskuu
- Syyskuussa sekosin seuraavaan ihanuuteen, tällä kertaa neuleeseen, nimittäin Talvimarja -kauluriin ja teinkin niitä sitten kaksi saman tien. Syksyllä tuli selväksi, että kaulurit ja liivit ovat tulleet jäädäkseen vaatekaappiini ja se on vain hyvä.
- Syyskuussa valmistui myös liivi, tällä kertaa jämälangoista. Mistä kaikkialta näitä jämälankoja oikein tulee? Niitä tulee omasta takaa ja jossakin vaiheessa ostin myös Kierrätyskeskuksesta lankajämiä projekteihin ja nyt niitä on sitten enemmän kuin olen ajatellut. Mutta liivistä tuli hieno.
Lokakuu
- Lokakuussa pengoin kaapit ja keräsin kaikki jämälangat erilliseen laatikkoon ja aloin tekemään erilaisia töitä. Tein hattuja, kämmekkäitä, isoja ja pieniä juttuja. Ja lisää tulee koko ajan. Olen hämmästynyt miten paljon näitä lankoja onkaan ja sen lisäksi on eri projekteihin hankitut langat…
Marraskuu
- Marraskuussa syntyi ehkä vuoden toiseksi ihanin juttu, nimittäin villahousut. Nämä housut ovat siitä ihanat, että nekin tehtiin jämäkeristä. Kyllä, tätä lankaa oli enää jäljellä neljä kerää ja kaikki meni näihin housuihin. Jouduin lisäämään vyötärölle toista lankaa, jotta saan housut valmiiksi, mutta hyvät niistä tuli.
Epäonnistunut neule valmistui ja se purettiin heti atomeiksi
Syksyllä neuloin mielestäni ihanan ja lämpöisen neuleen mutta kun sain neuleen valmiiksi se oli aivan kamala ja virheitä oli niin paljon, etten kyennyt sitä päälleni laittamaan. Neuleen kohtaloksi koitui se, että purin sen heti. Nyt langat odottavat korissa uutta ideaa ja uutta tulemista. En pakota sitä, vaan annan sen tulla kun sen aika on.
Suunnitelmia vuodelle 2026
Minulla on pieniä suunnitelmia tälle vuodelle ja ne ovat se, että keskityn vielä enemmän jämälankoihini. Ostin itselleni lahjaksi muutaman kirjan Kierrätyskeskuksesta ja toivon, että saan niistä lisää ideoita seuraaviin jämälankaprojekteihin. Yhden työn olenkin jo saanut valmiiksi ja odotan kovasti, että saan sen kuvattua teille tänne blogiin. En saanut paljon aikaan, mutta sain merkityksellisiä töitä paljon. Parasta on se, että jämälangat ovat ottaneet paikkansa ja voin luoda VillaNannan -tyyliin sopivaa myös langoilla. Tässä vuoden 2025 hittineuleet -postaus.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:


0















