Kevätaamun pehmeys ja pieniä suuria hetkiä
2
Kevätaamun pehmeys ja pieniä suuria hetkiä luodaan hiljaisten aamujen hämyssä. Valo herättelee varovasti ja kutittelee nenää, on aika herätä uuteen päivään. Hitaasti venytellen nousen ylös, kahvin tuoksu valtaa asunnon, on vain tämä hetki, elämän keveyttä ei voita mikään.
Kevätaamun pehmeys ja pieniä suuria hetkiä
On hiljainen aamu. Sellainen, jossa valo hiipii verhojen raosta lempeästi, eikä mikään kiire hengitä niskaan. Tämän kaiken pehmeyden keskellä pysähdyn kädessäni lehti, jonka sivut vielä hieman kahisevat uutuudestaan. Sen kannessa tuijottaa vahva katse, mutta omassa maailmassani ei juuri nyt ole tilaa muulle kuin rauhalle.
Päälläni on harmaa collegepaita*. Se ei ole mikä tahansa vaate, vaan nuorimman poikani tekemä. Lahja, joka lämmittää enemmän kuin mikään villatakki voisi. Se muistuttaa minua rakkaudesta, käsillä tekemisestä ja siitä, kuinka suuria asioita pieniin pyykkikoreihin voikaan piiloutua. Hihaani koristaa keltainen virkattu hiusdonitsi, omien käsieni jälki. Se on pieni ilon pilkahdus, väriä arkeen, ja samalla todiste siitä, että vaikka elämä välillä väsyttää, luovuus ei katoa.
Muuton jälkeen: Pieniä lepohetkiä ja käsin tehtyä lämpöä
Takana on muutto. Rankka sellainen. Seiniin jäi naurua, huokauksia ja monta muistoa. Muuttosiivous pyyhki pois viimeisetkin jäljet, mutta sydämeen jäi polku, joka kulki läpi kodin, huone kerrallaan. Nyt ollaan uudessa ja vaikka kaikki ei ole vielä järjestyksessä, jotain on silti kohdallaan. Makuuhuoneen sängyllä lojuu Vogue. Se on kuin pieni silta toiseen maailmaan, täynnä tarinoita, inspiraatiota ja unelmia. Mutta minulle tärkeintä juuri nyt on tämä hetki. Se, kun voi vain olla, pehmeässä paidassa, itse virkatun donitsin kanssa, ja antaa kehon ja mielen hengähtää.
Muuton jälkeen olo voi olla hauras mutta toiveikas. Kun pöly laskeutuu ja ensimmäinen kahvi juodaan uudessa keittiössä, huomaa, miten tärkeää on ympäröidä itsensä tutuilla, rakkailla asioilla. Poikani tekemä collegepaita ja oma virkattu donitsi kantavat mukanaan kodin tunnetta, muistutuksia siitä, että koti ei synny vain seinistä, vaan tarinoista ja käsin tehdyistä hetkistä.
Jos olet itse muuttanut tai uuden alun äärellä, pysähdy hetkeksi. Kiedo ympärillesi jotain pehmeää, keitä kuppi teetä ja anna itsellesi lupa vain olla. Kaikki järjestyy ajallaan ja sillä välin, pienet ilot ja rakkaudella tehdyt asiat kantavat pitkälle. Elämän kauneus piilee juuri näissä itse tehdyissä vaatteissa, rakkaudessa perheeseen, rauhassa kiireen jälkeen. Siinä, kun kevätvalo osuu kasvoihin ja tietää, että on ihan hyvä juuri näin.
*Collegepaita on oikeasti poika tehnyt itselleen ja nyt se muuton aikana siirtyi minun kaappiini. Poika ei enää halua pitää sitä. On ollut yksi rakkaimmista paidoista hänellä.
Kuvan kahvikuppi on työkaverini tehnyt ja on yksi suosikkikuppejani, josta tykkään juoda kahvini.
Nähdään taas pian.
Lämpöisin ajatuksin,
Nanna
LUE MYÖS:
Supersankareiden universumissa tapahtuu
Supersankareiden universumissa tapahtuu
Tanssin talossa on käynnissä Talvisirkus Super vielä 28.1 asti. Tätä sirkusta halusin käydä ehdottomasti katsomassa, ihan siitäkin syystä, että Tanssin talo on tässä meidän lähellä ja minulla on aina tarkoitus tukea lähialueen yrityksiä sekä kulttuuritoimintaa. Sirkus on tarkoitettu hiukan pienemmille lapsille, mutta voi sitä käydä katsomassa aikuisetkin. Ikäjakauma oli suuri katsomossa.
Supersankareiden universumissa tapahtuu
Kova pakkanen pureutui luihin ja ytimiin kun kävelimme kohti Kaapelitehdasta. Meiltä on lyhyt matka sinne, mutta koska pakkanen paukkui ja meren kylmyys on aika jäätävä, niin käveleminen kovassa merellisessä pakkasessa oli kyllä kokemus. Pitää myös mainita tässä, että raahasin mukaan myös tuon kohta 15 -vuotiaan klopinkin. Ei kaveri ollut mitenkään tyytyväinen, mutta koska sovittiin, että mennään näytöksen jälkeen syömään hänen lempiravintolaan, niin sen varjolla sitten lähti mukaan seikkailuun.
Kun pääsimme lopulta Kaapelitehtaan Tanssin taloon, oli paikka jo täynnä ihmisiä, puheensorina oli kova. Pikkuiset lapset juoksi jaloissa ja aikuiset huhuili, keitä nyt sitten ikinä huhuilivat. Jotenkin kaaottista. Tanssin talo ei nyt mikään valtavan suuri paikka ole, mutta siitä huolimatta tuntui kuin se olisi pakattu täyteen ihmisiä. Aika pian sen jälkeen kun saavuimme paikalle ja olimme saaneet kuoriuduttua päällysvaatteistamme, kutsu kävi astua kohti omia paikkoja. Näytös alkaa.
Superin universumissa tapahtuu
Tanssin talon näyttämö on muuttunut Superin universumiksi, jossa asukkaat tekevät erilaisia temppuja ja elävät elämäänsä. Näytös on tarinallinen, jossa pulujengi aiheuttaa kakkapommeillaan harmia ja tavis etsii omaa supervoimaansa. Sirkusnumerot on rakennettu tarinan sisälle ja tarinan edetessä saadaan nähdä vähän kaikenlaisia akropaattisia sekä jänniäkin temppuja.
Tarina on hauska ja vaikka olen ollut sirkuksissa, niin tällaisessa en ole ennen ollut. Konsepti on kiva ja toimii varsinkin lapsilla todella hyvin. Olikin hienoa nähdä miten lapset olivat niin mukana näytöksessä ja väliajalla kävi kova höpinä liittyen esitykseen. Voin siis suositella lämpimästi tätä kaikille lapsiperheille. Myös isommille, mutta eniten tuosta näytöksestä saa irti lapset. Koska näytös on tarinallinen, se jaksaa pitää otteessaan. Myös yleisö pääsi osallistumaan ja näyttämössä otettiin todella hyvin yleisö huomioon. Todella lämminhenkinen näytös. Kiitos tanssiteatteri Hurjaruuth.
Liput näytökseen: Talvisirkus Super
Tutustu näytökseen: Hurjaruuth
Iltapäivä meni kivasti Santa Fé ravintolassa nauttien.
Kulttuurin täyteistä päivää kaikille!
Seuraa minua: