Hae
VillaNanna

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi, tämä päivä oli juuri sellainen, jolloin kamera, käsityö ja kaupungin syksyiset maisemat kohtasivat täydellisesti. UFFista hankitut farkut ja itse tekemäni neuleliivi pääsivät ulkoilemaan, ja niiden ympärille syntyi kokonainen tarina, joka kuljetti minua pitkin siltoja veden äärellä kohti kaupungin keskustaa.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

On niitä päiviä, jolloin koko kaupunki tuntuu hengittävän samaan tahtiin ja tänään oli juuri sellainen. Heräsin sateen jälkeiseen raikkaaseen aamuun, siihen hetkeen kun ilma on kostea mutta ei enää harmaa, ja päätin lähteä ulos kävelylle. Päälle päätyi uusi lempiyhdistelmäni: itse tekemäni neuleliivi ja UFFista löydetyt, täydellisesti risaiset farkut.

Jätkäsaaressa oli tänään hiljaista, sellaista sunnuntaimaista seesteisyyttä vaikka päivä ei ollut sunnuntai lainkaan. Kanavan varressa näin kaksi pientä varpusta, jotka tutkivat kivetyksen pintaa tarkasti, ehkä ne etsivät pudonneita siemeniä tai vain nauttivat kosteasta aamusta. Hetken aikaa istuin penkillä ja katselin niitä, kuin olisimme kaikki kolme olleet osa samaa maisemaa.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Itse tehty neuleliivi ilman ohjetta

Tämä neuleliivi on vähän kuin elämä itse, ei kaavaa, ei ohjetta, vain lankaa, puikot ja intuitio. Halusin jotain, mikä toisi lämpöä viileään syksyyn, mutta ei tuntuisi liian sidotulta mihinkään tyylilajiin. Liivissä on sopivasti boheemia pehmeyttä, vähän kotikutoista charmia ja juuri sen verran epäsymmetriaa, että se näyttää siltä kuin se olisi ollut olemassa jo vuosia.

Rakastan sitä, että se ei ole täydellinen. Neuleen raidat syntyivät langasta itsestään, kuin luonnon inspiroimana, vähän kuin syksyn lehdet, jotka eivät koskaan tipu samanlaisina.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

UFF-farkut ja niiden tarina

Farkut puolestaan ovat löytö, jonka kohdalla teki mieli tuulettaa UFFin sovituskopissa. Juuri oikeanlainen vaalea denim, polvissa valmiiksi revityt reiät ja malli, joka ei purista mistään. Ne näyttävät siltä kuin ne olisivat kulkeneet pitkän matkan ennen kuin päätyivät minun vaatekaappiini.

Ehkä joku on käyttänyt niitä festareilla, ehkä joku on muuttanut ne yllättäen suosikkihousuikseen, ja nyt ne jatkavat tarinaansa minun mukanani. Second hand -löydöt ovat juuri siksi niin kiehtovia, jokaisella vaatteella on jo valmis historia, joka saa jatkoa uuden käyttäjän myötä.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Kanavan varrella ja sillan kupeessa

Kävelin sillalle ja pysähdyin katsomaan vettä. Se oli tumma ja tyyni, kuin olisi halunnut kertoa minulle jonkin salaisuuden. Vanha ruostunut ostoskärry makasi kivetyksellä, todennäköisesti joku oli nostanut sen vedestä. Siinä se seisoi, metallinen luuranko, joka oli muuttunut ruskeaksi ruosteesta, tavallinen arjen esine, mutta vedestä pelastettuna se näytti lähes taideteokselta.

Silta oli koristeltu kukilla ja lehdet olivat jo alkaneet tippua. Tuuli heilutti oksia, ja kun katsoin peilikuviani vedestä, tajusin että tässä hetkessä oli jotain hyvin rauhoittavaa. Ei ollut kiire minnekään, ei edes syytä katsoa puhelinta.

Ompelimon ikkuna ja miniatyyrimaailma

Matkan varrella pysähdyin ompelimon ikkunan eteen, jossa oli pieni miniatyyrimaailma, täydellinen ompelimo pienoiskoossa, minikoneet, kankaat ja jopa nukkeja asiakkaina. Se oli kuin tarina toisesta todellisuudesta, sellainen, joka saa hymyilemään ja unelmoimaan. Tuntui siltä, että tämäkin pieni kohtaus oli osa päivän harmoniaa.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Arkinen asu, mutta täydellinen olo

Otin muutaman kuvan itsestäni portailla, farkut ja neuleliivi pääosassa. Oli hauska huomata, että juuri tällaisissa arkisissa, huolettomissa asuissa tunnen oloni kaikkein itsevarmimmaksi. Ei kiristä, ei purista, ei tarvitse miettiä, sopiiko tyyli johonkin dresscodeen.

Neuleliivi on saanut jo monta kehua, ehkä siksi, että se näyttää yhtä aikaa sekä käsintehdylle että muodikkaalle. Monet kysyvät ohjetta, mutta sellaista ei ole. Sanon vain, että aloitin silmukoilla ja jatkoin kunnes se näytti sopivalta. Tämä onkin yksi käsitöiden kauneimmista puolista: ei tarvitse seurata sääntöjä.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Päivän opetus ja inspiraatiokutsu

Kun kävelin takaisin kotiin, tunsin oloni sekä virkistyneeksi että inspiroituneeksi. Haluan muistaa tämän päivän sellaisena kuin se oli: pienten varpusten, hiljaisen veden ja ruosteisen ostoskärryn päivänä.

Tällaiset hetket muistuttavat, miksi rakastan sekä käsitöitä että second hand -löytöjä. Ne kantavat mukanaan tarinoita, ja kun neuleen teen itse ja farkut löytävät minut, niistä tulee osa minun tarinaani.

Jos sinulla on keskeneräinen neule, jatka sitä tänään edes muutaman kerroksen verran, tai käy etsimässä syksyn täydelliset farkut lähimmästä kierrätysliikkeestä. Se voi olla juuri se pieni asia, joka tekee päivästäsi erityisen.

Kaupunginrannan syksy ja itse tehty liivi

Ihanaa sunnuntaita!

Seuraa minua:

Instagram

Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Avalon-neule

Lankajämistä bolero

Vaatekaappipäiväkirjan lämmin sivu

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Talvimarja-kauluri on täällä! Kun kesän viimeiset aurinkoiset päivät hiipuvat hiljaa ja aamukaste tuntuu jo kylmemmältä, on aika kaivaa esiin neuleet, jotka tekevät syksystä ja alkutalvesta kauniin ja lempeän. Ja mikä olisikaan täydellisempi aloitus tälle kaudelle kuin Novitan kevät 2025 uutuus, Talvimarja-kauluri, joka on neulottu ihanan muhkeasta Hyggelangasta ja suunniteltu itseoikeutetusti neulesuunnittelun taiturin, Lea Petäjän, käsissä.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Kun ripustin kaulurit henkarille ja nostin ne kaapin ovea vasten, sydän melkein pysähtyi, siinä ne olivat, kuin kaksi pientä syksyn sielua, toinen hennon vihreänä, toinen marjaisan pinkkinä. Talvimarja-kauluri on juuri sellainen vaate, joka saa sinut haluamaan käpertyä villasukat jalassa ikkunan ääreen, sytyttää kynttilät ja keittää pannullisen teetä. Se on villapaitojen ja paksujen huivien serkku, mutta paljon käytännöllisempi: se sujahtaa pään yli ja pysyy kauniisti paikoillaan koko päivän.

Kauluri, joka on kuin lämmin halaus

Talvimarja-kauluri on yksi niistä käsitöistä, jotka eivät vain lämmitä, vaan kertovat tarinaa. Neulepinta on täynnä pieniä palmikoita ja tekstuuria, jotka tekevät siitä kiinnostavan katsella ja ihanan tuntuisen käyttää. Kauluksen muhkea taitos istuu kauniisti ja suojaa niskan ja rinnan, juuri ne kohdat, jotka alkavat ensimmäisenä palella syysviiman iskiessä.

Hyggelanka tekee tästä kaulurista aivan erityisen. Se on pehmeä, paksu ja ilmava, juuri sopiva lankavalinta, kun kaipaa nopeasti valmistuvaa mutta näyttävää asustetta. Ja jos olet joskus haaveillut siitä, että neuletyö olisi sekä meditaatiota että tyylin luomista, tämä malli on siihen täydellinen.

Lea Petäjän suunnittelema neulekaunotar

Lea Petäjä on onnistunut vangitsemaan Talvimarja-kauluriin jotain hyvin suomalaista: siinä on samaa rauhaa kuin syysmetsässä, samaa lohtua kuin kahvikupillisessa sateen ropistessa ikkunaan. Malli on yksinkertainen neuloa, mutta tulos näyttää ammattilaisen käsialalta. Ja mikä parasta, tämä on yksi niistä projekteista, jotka valmistuvat nopeasti, joten pääset käyttämään sitä vielä tämän syksyn kylmillä keleillä.

Syksyn ensipakkaset ja kaulurin lohtu

Kuvittele aamu, jolloin heräät ja huomaat nurmikon olevan kuurassa. Lapsi lähtee kouluun pipo syvällä päässä ja sinä etsit kuumeisesti jotakin, joka lämmittäisi mutta ei olisi liian raskas. Silloin Talvimarja-kauluri pelastaa päivän. Sen voi pukea kevyen takin alle, ja se muuttaa heti koko asun syksyiseksi ja lämpimäksi.

Vihreä kauluri tuo mieleen metsän sammaleet ja kuusten syvät varjot. Pinkki taas on kuin karpalo tai puolukka, täynnä energiaa ja pirteyttä, joka tekee pimeästäkin aamusta vähän kirkkaamman. Minulla on ollut tapana pukea vihreä kauluri rauhallisiin päiviin, kun istun kotona työpöydän ääressä, ja pinkki silloin, kun kaipaan vähän lisäenergiaa ja iloa päivään.

Syksy on tunnekauden huipentuma

Minulle syksy on aina ollut tunnekauden huipentuma. Syksyssä on jotain dramaattista ja kaunista, vähän kuin ranskalaisessa elokuvassa, jossa päähenkilö kävelee lehtien peittämää katua sateenvarjo kädessä. Talvimarja-kauluri sopii tähän draamaan täydellisesti. Kun sen pukee ylle, on kuin astuisi omaan syystarinaansa: sinusta tulee päähenkilö, joka pysähtyy ihastelemaan puiden hehkuvia värejä ja hengittää syvään kirpeää ilmaa.

Kauluri on monen asun pelastus

Parasta Talvimarja-kaulurissa on sen monikäyttöisyys. Sen voi yhdistää villakangastakin, pufferin, farkkutakin tai jopa neulemekon kanssa. Se sopii yhtä hyvin sunnuntaikävelylle kuin toimistopäivään. Ja mikä tärkeintä, se on helppo ottaa mukaan. Kun sää on arvaamaton, kauluri mahtuu laukkuun ja sen voi vetää päälle missä vain.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Käsityön ja syksyn liitto

Kun neuloin näitä kaulureita, tunsin syksyn hiipivän jo sisälle kotiin. Lankakerät pyörivät pöydällä, kynttilät paloivat ja kuuntelin sateen ääniä. Tämä on juuri sitä hyggeä, jota rakastan, pientä rauhaa ja pysähtymistä arjen keskellä.

Talvimarja-kauluri ei ole vain kauluri, se on syksyn alku, lämmin halaus ja pieni muistutus siitä, että pimeät illat voivat olla kauniita. Jos haluat aloittaa syksysi pehmeästi ja tyylikkäästi, tämä on täydellinen projekti.

Ja mikä parasta, kun neulot kaulurin itse, siitä tulee juuri sinun näköisesi. Valitse väri, joka tekee sinut onnelliseksi, ja anna puikkojen kilistä. Pian huomaat, että syksy ei tunnukaan enää niin kylmältä.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Ihanaa päivää!

Seuraa minua:

Instagram

Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Avalon-neule

Isoäidinneliö liivi

Ole ylpeä kädentaidoistasi ja nauti vaatteistasi