Lumi saapui Helsinkiin
2
Lumi saapui Helsinkiin ja oli kiva kuunnella lasten riemua kun lumisotaa käytiin pihalla ja rinteissä laskettiin jo pulkalla, vaikka isoa kerrosta lunta ei tullutkaan, vielä eilen. En ole tässä aamulla vielä ehtinyt katsoa miltä maailma näyttää nyt. Onko se vähä lumi jo sulannut vai onko sitä tullut yön aikana lisää.
Lumi saapui Helsinkiin
Eilen oli minun ainut vapaani viikolla, eli pitkä työrupeama on takana ja edessä. Seuraava viikonloppuvapaa on vasta tämän viikon la ja su. Mutta eilen myös me intouduimme lumisateesta ja lähdimme päivällä kuvaamaan asua, jonka olen juuri saanut valmiiksi ja illalla pienessä lumisateessa lähdimme mieheni kanssa pienelle kävelylle, tällä kertaa ihan kahdestaan, ilman koiria. Koirat pääsivät aamulla pitkälle lenkille, joten meidän vanhus oli niin väsynyt, että oli paras jättää tytöt kotiin.
Illalla kääriydyin jo lämpimään toppatakkiin, joka on minulla ollut vuodesta 2013 kun Helsinkiin takaisin muutettiin. Kauluksen olen neulonut jämälangoilla erilaisin pinnoin ja jalkaan menneen muodin moon bootsit. Ihan parhaat kengät kun märkää lunta saadaan niskaan. Aluksi oli kylmä kun lähdettiin tallustamaan pitkin poikin, mutta hetken päästä lämpö alkoi kutittamaan selkää. Tehtiin parin tunnin tallustus lähimaastossa ja juttua riitti myös.
Miksi en pidä lumesta, enkä talvesta?
Ihan siitä syystä, että on kylmä ja pitää pukea paljon lämmintä päälle. Lumi on kylmää ja märkää, ainut hyvä puoli lumessa on se, että se tuo valoa pimeyteen, joka on syksyssä ja talvessa pahinta. Liika lumi taas ei ole kiva. Ainut talviset menot, joista pidän on laskettelu sekä myös luistelu. Hiihdosta en juuri tykkää, mutta olen alkanut nyt intoutumaan sellaisesta hiihtovaelluksesta. Hiihtoa kohtaan minulla ei mitään sanottavaa, mutta muita hiihtäjiä kohtaan kyllä. Täällä meillä kun on noita laturaivoajia sen verran paljon, että kiinnostus hiihtoa kohtaan on vähentynyt entisestään.
Uskon, että nämä jotka raivoavat laduilla on samoja ihmisiä, jotka raivoaa pyöränselässä sekä ratissa. Eivät siis osaa olla liikenteessä ollenkaan. Se on kurjaa, että nämä tontut ovat aiheuttaneet negatiivisen ilmapiirin, eikä laduille uskaltauduta lastenkaan kanssa. Sekö on se tarkoitus näillä, että hiihto kuolee, he haluavat olla viimeiset hiihtäjät? Vaikea sanoa mitä he ajattelee mutta valitettavasti sen näkee ja kuulee mitä he eivät ajattele.
Voimaa luonnosta
Oli sitten kesä tai talvi, niin luonnosta saa voimaa ja koska eilinen oli meikäläisen ainut vapaa, halusin hyödyntää sen kokonaan ulkoillen. Lumi saapui Helsinkiin ja sitä oli päästävä seuraamaan niin päivällä kuin illallakin. Olo parani ja energiataso nousi kun sai hiukan haistella luontoa. Autoja liikkui aika vähän, joten kävely oli mukavaa siltäkin osin.
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
Hei, se olen minä
Hei, mitä teille kaikille kuuluu? Olen hetkisen ollut poissa blogista ja Instasta. Syytä ei ole sen kummempaa. Halusin vain pitää pienen muutaman päivän tauon postailuissa. Mutta nyt olen taas tässä, moikka. Katson tässä ympärilleni, Söpö tuhisee tuossa vieressäni ja pitäisi alkaa laittaa itseään kuntoon töitä varten.
Hei, se olen minä
Olen ollut hyvin apealla mielellä, sillä työkuviot muuttuvat hyvin radikaalisti vuoden vaihteessa ja minulle niin rakas työmuoto päättyy. Tämä tietenkin aiheuttaa stressiä, sekä vaikuttaa hyvinvointiini. Kun on apea ja väsynyt, niin ei voi olla paras mahdollinen ohjaajakaan. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan riippuu monesta asiasta. Syksy on ollut pitkään aika lämpöinen ja pimeä, joten sekin imee energiaa pois, lunta on luvattu sunnuntaiksi, joten jos lunta on tulossa, niin valoa saadaan edes vähäsen. Värit auttaa, mutta jostain syystä tarvitse nyt enemmän ja googlettelenkin paljon ruoka-aineita, joista saisin vähän lisää vitamiineja ja hivenaineita.
Ikä on toki yksi mikä muuttaa vireyttä jonkin verran. Monet sairaudet vie oman tilansa ja ihan kaikkiin samoihin suorituksiin ei enää pysty mitä muutama vuosi sitten. Onneksi meillä on tuo matka tulossa ja vaikka se on buukattu hyvinkin täyteen asioita, niin meinaan nauttia täysillä. Lupaan kertoa matkakohteesta tuonnenpana, ikävä ihminen kun olen… Minulle tämä muutaman päivän tauko on antanut pienen miettimisajan, että mitä haluan jatkossa blogiin kirjoitella ja mikä rooli Installa tulisi olemaan. Nyt kun Insta on minulle lähinnä blogin mainostusta varten.
Olen nyt 50v, tuliko ikäkriisi?
En nyt sanoisi kriisiksikään tätä, mutta jonkinlainen totuuden siemen tuossakin kysymyksessä on. Millaista sisältöä haluan tehdä nyt 50 -vuotiaana? Se on ollut nyt minun mielessäni ja se, että voinko koko ikäni olla kakara. Näitä asioita olen pähkäillyt tämän vain muutaman päivän tauollani. Käsityön ihanaa terveysmaailmaa toki tulee edelleen näkymään, se ei täältä poistu. VillaNanna on käsityöblogi ja sellaiseksi jää. Mutta mikä on muu sisältö onkin vielä hiukan hakusessa. Lukijoilta on vuoden aikana tullut paljon hienoja ideoita sisällöksi ja kaikki ideat on kirjattu ylös ja niitä alkaa tiputellen tulemaan, kun aiheet on ajankohtaisia. Vinkkejä saa siis antaa aina!
En nyt sanoisi kriisiksikään tätä, mutta jonkinlainen totuuden siemen tuossakin kysymyksessä on. Millaista sisältöä haluan tehdä nyt 50 -vuotiaana?
Eli blogi on kuitenkin tulevaisuudessakin se ykkösjuttu. Instagramin kohtaloa en osaa vielä sanoa. Teen sinne niin vähän mitään järkevää sisältöä, se on lähinnä blogin mainostuspaikka itselläni. En siis näe mitään järkevyyttä sen ylläpidossa, toki paljon tulee Instan kautta kävijöitä blogiin. Mutta…Saapi nähdä, en toistaiseksi tee asialle mitään. Toivon tietenkin, että löydän jonkin järkevän käytön kyseiselle kanavalle. Instaankin on pyydetty erilaisia ideoita, jotka on kerätty muistiin. Katsotaan mitä asian kanssa tullaan vielä tekemään.
Rentoa päivää kaikille!
Seuraa minua: