Mikä vaatteissa kiehtoo?
2
Mikä vaatteissa kiehtoo? Tätä olen mittinyt tässä muutaman päivän, kun olen tätä vaaterumbaa tässä käynyt ja raahannut syys -ja talvivaatteet ylös ja kaikki kesävaatteet on viety alas. Mikä kumma vaatteissa viehättää niin paljon, että niitä haluaa kerätä tällaisia määriä? Älkää ymmärtäkö väärin, en ole muuttumassa minimalistiksi, se ei toimi minulla.
Mikä vaatteissa kiehtoo?
Olen siis kaksi päivää ihan kaikessa rauhassa tyhjentänyt vaatekaapit ja vaihtanut vaatteet päittäin, kengät on vielä laittamatta, mutta vaikuttaa sille, että homma olisi suht hanskassa. Löysin ison määrän ”uusia vaatteita” eikä näin ollen tarvitse alkaa ostelemaan mitään kaappiin, ainakaan sen suurempia juttuja. Muutamat vaatteet lähtee kirpparille ja muutamat tuunauspinoon. Löysin siis jälleen kaapista sopimattomia asioita, jotka lähtevät nyt pois elämästäni.
Minulla yksi ainoa vaatimus vaatteelle, joka saa olla kaapissani ja seon se, että se tuntuu päälläni lempivaatteelle. En halua kaappiin mitään sellaista, joka ei lemppari ole. Silloin useasti voikin tulla sellainen olo, että kaapissa ei ole mitään puettavaa. On vähän sellainen tyhjän kaapin syndrooma. Kun alunperin hankkii vain lempivaatteita, niin silloin ei tuota ongelmaa tule vastaan. Nyt vain joudun luopumaan osasta lempivaatteita, koska ne eivät enää sovellu päälleni. Eivät mahdu tai eivät enää istu oikein. Kaikkea en voi myöskään tilan puutteen vuoksi laittaa tuunauspinoonkaan, joten joku saa annettua hyvän kodin näille.
Tyhjän kaapin syndrooma
Tyhjän kaapin syndrooma on monen naisen vihollinen. Kaappi täynnä vaatetta, muttei mitään päälle laitettavaa. Myös minulla oli joskus nuorempana näin ja aloin taistella sitä vastaan. Keinoja oli monia, mutta vasta myöhemmin aloin ymmärtämään, että minun kohdalla paras tapa päästä ongelmasta eroon on se, että täytän kaappini tietyllä tavalla. Ja tosiaan olen kokeillut kaikenlaista, myös minimalismia jo silloin kun se ei vielä ollut se juttu. Eikä se koskaan onnistunut minulla.
Lopulta löysin oman tapani ehkäistä tuota tyhjän kaapin ongelmaa. Hankin ja tein vain vaatteita, jotka tuntuvat heti päällä lempivaatteilta, kaikki muu jää hankkimatta ja tekemättä. Näin kaappiin ei kulkeudu mitään sellaista, jota en käytä. Toki tässä iässä vartalokin muuttuu ja aina ne kaikki lempivaatteetkaan eivät enää sovi. Silloin on päätettävä niiden jatkosta. Tuunataanko vai myydäänkö. Myyminen on nyt pakollinen ja ne mitkä eivät mene myy, menee jakoon.
Nyt on kiva katsoa järjestyksessä olevaa kaappia. Kohta se on taas sekaisin…
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
Pitkä parisuhde vaatii myös työtä
Pitkä parisuhde vaatii myös työtä, se on ihan itsestään selvää, että näin on. Parisuhde ei ole koskaan iloa ja onnea, vaan välillä myös ristiriitoja. Arki on useasti aika tavallista ja joskus henkisesti rankkaa. Parisuhde voi kadota arjen jalkoihin, hyvinkin salakavalasti. Parisuhdetta pitää muistaa hoitaa ja hoivata, eikä antaa sen valua pois reitiltään.
Pitkä parisuhde vaatii myös työtä
Meille tulee helmikuussa jälleen vuosia täyteen, olemme silloin olleet naimisissa 19 vuotta ja näihin vuosiin mahtuu kaikenlaista, vakavasta sairastumisesta ja avioeron harkinta-ajasta ollaan kuitenkin päästy näin pitkälle ja olemme edelleen yhdessä. Ja ei kyse ei ole siitä, että jäämme huonoon parisuhteeseen, vaan olemme taistelleet kaiken sen hyvän puolesta, jotka suhteessamme on.
Muutama vuosi sitten kirjoitin postauksen siitä, miten parisuhteemme oli kadonnut arjen jalkoihin ja meillä oli avioeron harkinta-aika päällä. Silloin kuitenkin saimme ulkopuolista apua, joka auttoi rakentamaan elämää uudelleen sille pohjalle mitä se oli silloin joskus ennen. Harkinta-ajan jälkeen päätimme siis jatkaa avioliittoa, mutta tiesimme, että kun arki on meillä rankkaa, niin pitää muistaa toinen sen keskellä.
Pusakka: Beynd Retro
Housut: En muista
Kengät: Levi´s
Toisen huomioiminen ja tukeminen on tärkeää
Meillä molemmilla on työ, joka ei ole aina ihan helpoimmasta päästä ja henkisesti olemme useasti aika kuormittuneita. Toki työasioiden kuormitukset pyritään aina hoitamaan työyhteisön kanssa, mutta joskus työt tulevat kotiin mukaan ja silloin on vain pakotettava itsensä siihen, että työt jätetään sinne työpaikalle ja keskitytään ihan muihin asioihin kun pääsee kotiin. Toki meillä vielä ongelmana se, että mies tekee aamuvuoroa ja minä iltavuoroa, niin näemme aika huonosti viikolla toisiamme.
Mies opiskelee työn ohessa, joten sekin vähentää yhteistä aikaa. Aikaa on siis tavallaan varastettava, jotta pääsee palautumaan työstä ja voi keskittyä myös omaan parisuhteeseen. Ei siis riitä, että keskittyy parisuhteeseen vain loma-aikoina, vaan on keskityttävä siihen joka viikko ja joka päivä, tavalla tai toisella. Samaan aikaan pitää myös antaa toiselle tilaa palautua työstä ja antaa kumppanin tehdä niitä omia palautumisasioita, joka minulla on esimerkiksi ompelu ja neulominen. Miehellä on omansa ja hänelle pitää antaa se oma aika. Mutta rajansa niilläkin, oikeanlainen tasapaino pitää huolta koko perheestä.
Cafe Carusellissa saa muuten hyvää lohikeittoa.
Helsingin jäätelötehtaan kioski oli vielä auki ja pakkohan siitä oli napata evästä mukaan.
Ihanaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: