Ole ylpeä kädentaidoistasi ja nauti vaatteistasi
Ole ylpeä kädentaidoistasi ja nauti vaatteistasi, olit sitten pro tai vähemmän pro. Sillä ei ole väliä. Tärkeintä on se, että sinä olet tehnyt sen omin käsin ja sait sen alusta loppuun itse. Tämä on minun sanoma kaikille, jotka löytää kädentaidon ihmeelliseen maailmaan. Aina ei tarvitse tehdä vaatteita, vaan kaikkea muutakin voi valmistaa monin eri menetelmin.
Ole ylpeä kädentaidoistasi ja nauti vaatteistasi
Olen itse nyt aika huonosti tehnyt mitään kädentaitoja. Jos jotain olen tehnyt, niin esimerkkitöitä nuorille. Eipä hirveästi muuta. Suunnitelmia on vaikka miten paljon, mutta toteutus on tällä hetkellä aika nolla. Tätä samaa asiaa olen kiukutellut täällä jo pidempään. Mutta koska olen ommellut ja neulonut vähän, niin olen myös oppinut yhden asian: Olen alkanut nauttia entistä enemmän vaatteistani, joita on kaapissani. Hauska aamuinen leikki, kun sukeltaa kaappiin ja etsii sopivaa vaatetta päälleen. Ja aina löytyy jotakin ihanaa päälle, aina.
Kaikkein eniten olen innoissani itse tehdyistä vaatteista, myös niistä, jotka olen löytänyt kirppareilta. Mikään ei oikeastaan voita sitä fiilistä kun puet itse tehtyä päällesi. Sitä vain katsoo peiliin ja huokaisee, että ei hemmetti, olen tehnyt tämän itse ja tähän meni näin ja näin paljon aikaa ja ämpärillinen kyyneleitä (ei aina mutta välillä). Ja kyllä, saa olla ylpeä lopputuloksesta. Aivan mahti fiilis.
Asu
- Takki: UFF
- Housut: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
- Kauluspaita: Pojan vanha
- Kengät: Uutena ostettu kauan sitten
- Neule: Itse tehty (Ehkä Modan ohje)
Ihanat vaatteet
Tosiaan tässä olen oppinut nauttimaan ihan jokaisesta vaatteesta, joka tuolla kaapissani on. Ovat ne sitten itse tehtyjä, kirpparilta löytyneitä, miehen tai pojan kaapista napattuja tai omia vanhoja uutena ostettuja. Ihan sama, kunhan jokainen vaate kertoo minulle jotain tarinaa. Kuiskii hiljaa korvaani, luo minulle uuden roolin tai identiteetin. Voin vaihdella tyylejä tai sekoittaa niitä keskenään tai kokeilla erilaisia kokonaisuuksia, joita näen kadulla tai lehdissä. Vaatteiden kanssa leikkiminen on hauskaa ajanvietettä, eikä sen tarvitse olla niin vakavaa.
Vaatteilla on helppo esitellä itsensä muille, omaa identiteettiään, kiinnostuksen kohteita, lempivärejään, luonnetta ja mielialoja. Värit esimerkiksi kielii käyttäjän tunnetiloista. Myös leikkimielisyys on sellainen mikä näkyy kauas pukeutumisessa. Tämä onkin se syy miksi nautin istua terassilla ja seurata ihmisvilinää. Rekisteröin ohikulkevia ja luen heitä. Se on kiinnostavaa.
Mukavaa lauantaita!
Seuraa minua:
Pitkää ja pätkää puhvihihaa
Vaatekaapissani on pitkää ja pätkää puhvihihaa. Ne on minulla sellainen asia, etten kykene kävelemään niiden ohi. Kaikki isot hihat on minua kutsuvia ja koska ne ovat minun juttu, niin niitä sitten löytyy kaapista ja paljon. Välillä ihmettelen sitä puhvihihojen määrää mitä kaapista löytyy.
Pitkää ja pätkää puhvihihaa
Minun tämän syksyn kaksi the vaatetta on paksu pooloneule sekä collegemekko, molemmissa on nuo isot puhvihihat, joita olette nähneet minun käyttävän ihan koko ajan. Nuo hihat ovat mielestäni ihanan naiselliset, romanttiset, tyttömäiset ja monella tavoin suloiset. Ne myös pehmentää eri tyylejä kivasti, vaikka päällä olisi reisitaskuhousut tai farkut. Ei siis tarvitse välttämättä pukea isoa määrää rimpsua ja hörhelöä, vaan ihan vain perus vaatteita voi laittaa niiden kanssa.
Paksu neulepaita
Tämän neulepaidan löysin ennen kuin palasin lomilta töihin Oh la la Second hand -myymälästä, joka löytyy Tikkurista. Itse en ihan joka päivä tuonne lähde, niin päätin sitten ostaa muutaman kivan jutun tälle syksylle ja talvelle. Sieltä löysin siis tämän paidan ja mustat reisitaskuhousut. Housut ovat minulle liian suuret, mutta niin pitkään kuin pysyvät kuitenkin jalassa, käytän niitä. Nämä kaksi sopivat hyvin yhteen vaikka näitä voi myös käyttää hyvin erikseen.
Ilmaisosaston hämyssä
Ilmaisosastolla en ole käynyt juuri enää ollenkaan. Homma vähän lösähti tuossa koronan aikaan, muutaman kerran tuli käytyä kun kirpparit vihdoin avasivat ovensa uudelleen. Joten, nämä joita esittelen vihdoin blogissa ovat sellaisia löytöjä, jotka olen sukeltanut ilmaisosaston laareihin kauan kauan sitten. Aikana kun lähes kaikki materiaalini löytyi sieltä. Tällä hetkellä ainoat materiaalihankinnat ovat olleet vetoketjuja (3kpl), jotka kävin hakemassa Euriksesta. Muita materiaaleja en ole hankkinut yli puoleen vuoteen.
Puhvihihainen collegemekko
Tämän mekon kaivoin siis jo ennen koronaa ja sitä on käytetty kyllä, mutta eipä se ole koskaan tänne blogiin asti päätynyt. Kuvien perusteella, ei olisi tarvinnut vieläkään sitä tänne laittaa. Mutta joka tapauksessa kuvaräpsyt ovat nyt täällä, kestäkää. Materiaali on ohutta collegea ja mekon voi pukea päälle myös pitkähihaisen trikoopaidan päälle. Näin kädet pysyy suht lämpiminä. Jos siis haluaa, tässä on kuitenkin ollut vielä sen verran lämpöisiä kelejä, että ihan hyvin voi kulkea ihan näinkin. Ja paras osa mekossa on nuo hihat. Niistähän tässä piti olla kyse.
Huikeeta päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


6
















