Illan hämärässä
Illan hämärässä Jätkäsaaren rannassa on jotain taianomaista. Kesäkuun lempeät illat, jolloin aurinko viipyilee horisontissa kuin ei malttaisi lähteä, täyttyvät hiljaisesta kauneudesta. Meri tuoksuu suolaiselta ja raikkaalta, ja ilma on juuri sopivan lämmin, sellainen, että kevyt neuletakki riittää, mutta senkin voi hetkeksi unohtaa tuulen helliessä.
Illan hämärässä, Jätkäsaaren rannan kesäilta
Jätkäsaaren rantakivet ovat päivän jäljiltä vielä lämpimiä. Niiden alta alkaa nousta merituulen tuoma viileys, joka kertoo yön lähestyvän. Sataman suunnasta kuuluu laivojen matala humina ja kauempaa lokkien huudot, aivan kuin nekin haluaisivat osallistua illan keskusteluun. Ne kaartavat taivaanrannassa, jossa taivas vaihtaa väriään oranssista syvän siniseen. Merituuli hyväilee poskia ja tuo mukanaan hennon kasteen, sellaisen, joka saa hiukset tanssimaan ja kutittaa niskaa lempeästi.
Jokainen aallon isku rantakiveä vasten tuntuu kuiskaavan omaa tarinaansa. Ne kertovat menneistä matkoista, sataman vilinästä ja niistä hetkistä, kun laiva irrottaa köydet ja lähtee kohti avomerta. Kaukana horisontissa vilkkuu majakan valo, muistuttaen, että meri ei koskaan nuku.
Kesäkuun ilta Jätkäsaaressa on täynnä lupauksia. Hämärä ei ole pimeä, se on pehmeä ja lempeä, kuin Helsingin oma rauhoittava hengitys päivän jälkeen. Meri näyttää pinnaltaan lähes mustalta, mutta läheltä katsottuna sen aallot ovat yhä läpikuultavia, kätkien sisäänsä päivän viimeiset valonsäteet.
Aika pysähtyy
Istun rantakivellä ja annan ajan pysähtyä. Ohitse kulkee pyöräilijöitä ja koiranulkoiluttajia, mutta heidän äänensä sulautuvat meren kohinaan. Tuuli tuo mukanaan muistoja lapsuuden kesistä, niistä, jolloin uitiin niin kauan, että huulet sinertyivät, ja silti haluttiin vielä kerran takaisin veteen.
Illan hämärässä Jätkäsaaren ranta on parhaimmillaan. Se on yhtä aikaa urbaani ja luonnonläheinen, vilkas ja silti rauhallinen. Tässä hetkessä on kaikki, mitä kesä voi tarjota: lämpö, tuoksut, äänet ja se sanaton lupaus, että huomenna on taas uusi päivä ja uusi ilta hämärässä. Ja juuri siksi kaipaan näitä kesäiltoja ja kesäkuun herkkiä hetkiä, jolloin meri, taivas ja kaupunki hengittävät samaan tahtiin ja kaikki tuntuu mahdolliselta.
Rentoa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Hyvästit kesälomalle
Hyvästit kesälomalle, suloiset muistot sydämessä tuntuvat vielä lämpiminä, vaikka arki on jo ottanut ohjat. Olen ollut töissä nyt viikon ja huomaan, että loma antoi juuri sitä, mitä tarvitsin: lepoa, inspiroivia hetkiä ja kauniita muistoja, joihin voi palata kylminä syyspäivinä.
Hyvästit kesälomalle
Tämä kesä helli jokaista solua ja tietenkin mieltä. Tämän kesän rytmi oli täydellinen. Oli sopivasti tekemistä ja paljon niitä päiviä, jolloin sai vain olla. Vietin aikaa sekä kotona rentoutuen että reissussa uusia maisemia ihaillen. Matka toi mukanaan uusia makuja, tarinoita ja inspiraatiota, kun taas kotipäivät antoivat mahdollisuuden pysähtyä, kuunnella itseä ja nauttia ihan pienistäkin asioista.
Kesä oli lämmin ja valoisa, ja sen tunnelma jää mieleen kuin kaunis postikortti. Jokainen auringonlasku, jokainen tuulenhenkäys ja jokainen naurunhetki teki lomasta sellaisen, ettei sitä unohda.
Lomamatka, pieni irtiotto arjesta
Matkalle lähteminen oli kesän kohokohta. Kun laukut oli pakattu ja junan tai lentokoneen ikkunoista näkyi uusia maisemia, tunsi, että arki jäi kauas taakse. Päivät täyttyivät tutkimusretkistä, uusista kaupungeista ja ihanista kahviloista. Jokainen hetki oli omanlaisensa seikkailu, ei kiirettä, ei aikatauluja, vain vapaus mennä ja tehdä.
Reissusta jäi mukaan paljon valokuvia, mutta ennen kaikkea tunteita: se tunne, kun istut ulkoterassilla ja aurinko lämmittää poskia, tai kun löydät pienen putiikin, josta tarttuu mukaan jotain ainutlaatuista.
Kotipäivät, levon ja inspiraation lähde
Vaikka reissu oli ihana, kotona vietetyt päivät olivat vähintään yhtä arvokkaita. Aamut alkoivat hitaasti, kahvikuppi kädessä ja kirja vieressä. Pihatöitä, pieniä käsityöprojekteja ja keittiössä syntyneitä uusia reseptejä, juuri niitä asioita, joita ei arjen keskellä aina ehdi tehdä.
Hiljaiset illat ja kesäiset tuoksut antoivat tilaa ajatuksille. Syntyi uusia ideoita, suunnitelmia tuleville projekteille ja ennen kaikkea tunne siitä, että olen latautunut.
Paluu arkeen, pehmeä lasku
Nyt, kun töissä on mennyt ensimmäinen viikko, huomaan, että loma teki tehtävänsä. Olen energinen, mutta myös rauhallinen. Arki tuntuu hyvältä, eikä se enää pelota tai paina. Kun on saanut olla kunnolla lomalla, on helpompi ottaa vastaan syksyn haasteet.
Vaikka kesälomalle sanotaan hyvästit, sen lämpö kulkee mukana. Pienet hetket, kuten valokuvien selaaminen, lomalla ostetun huivin kietominen kaulaan tai jonkin lomareseptin kokkaaminen, palauttavat hetkeksi siihen kesän rauhaan.
Syksy tuo uutta tilalle
Hyvästien ei tarvitse olla haikeita. Syksy tuo mukanaan oman kauneutensa: kirpeät aamut, värikkäät lehdet ja kynttilöiden valon. On mukava huomata, että loma ei ole vain irtiotto, vaan myös voimanlähde tuleviin kuukausiin.
Tämä kesä opetti minulle, että tasapaino tekemisen ja lepäämisen välillä tekee ihmeitä. Kun osaa pysähtyä ja kuunnella itseään, löytää iloa niin lomamatkoista kuin hiljaisista kotipäivistäkin.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0











