Vinkit onnistuneelle kirpparikierrokselle
4
Olen huomannut, että parhaat kirpparilöydöt syntyvät, kun pysähdyn hetkeksi ennen hyllyjen välissä harhailua. Erityisesti nyt, kun UFFilla on taas tasarahapäivät, houkutus ostaa paljon on suuri. Juuri siksi haluan jakaa oman tapani tehdä kirpparikierros niin, että mukaan lähtee vain aidosti hyviä, kestäviä ja omaan elämääni sopivia vaatteita. Tässä siis vinkit onnistuneelle kirpparikierrokselle, näillä vinkeillä onnistut löytämään varmasti sen oman elämäsi vaatteen.
Vinkit onnistuneelle kirpparikierrokselle
Kunto on aina tärkein asia
Minulle kirpparikierroksella tärkeintä ei ole merkki, trendi eikä edes hinta, vaan vaatteen kunto. Tämän opin kantapään kautta jo vuosia sitten. Halpa vaate, jota ei voi käyttää tai huoltaa, on lopulta kallis. Siksi tarkistan aina ensimmäisenä saumat: ovatko ne suorat, ehjät ja tasaiset. Katson kainalot, kaulukset, helmat ja lahkeensuut. Kokeilen napit ja vetoketjut, ja usein myös haistan vaatteen. Ummehtunut tai homeinen haju ei yleensä lähde pesussakaan.
Pieni huoltotarve ei pelota minua, nappi, lyhennys tai pieni paikkaus on ihan ok. Sen sijaan rakenteelliset viat, venyneet saumat tai ohueksi kulunut kangas ovat minulle yleensä ei-kiitos.
Näin tunnistan laadukkaan vaatteen
Laadukas vaate paljastaa itsensä yksityiskohdista. Kiinnitän erityisesti huomiota saumoihin: niissä on usein riittävä saumanvara, mikä kertoo siitä, että vaate on tehty kestämään ja muokattavaksi. Halvemmissa vaatteissa saumanvaraa ei juuri ole, eikä niitä ole ajateltu korjattaviksi.
Materiaali on toinen iso vihje. Kun puristan villakangasta kädessäni, sen pitäisi palautua muotoonsa. Hyvä puuvilla tuntuu napakalta eikä läpikuultavalta. Pellava saa olla ryhdikästä, ei haurasta tai nukkaantunutta. Silitän usein kangasta kämmenselälläni, laadukas materiaali tuntuu heti elävältä ja miellyttävältä.
Katson myös vaatteen sisäpuolta. Onko se siisti? Onko vuoritus kunnolla kiinni? Ovatko taskut oikeita ja tukevia? Pienetkin rakenteelliset ratkaisut kertovat paljon siitä, miten vaate on alun perin suunniteltu.
Puhelin on kirpparikierroksen tärkeä työkalu
Käytän puhelinta aina kirpparikierroksella. Googletan tuntemattomia merkkejä, tarkistan materiaalit ja joskus myös hoito-ohjeet. Jos epäröin, otan kuvan vaatteesta ja jätän sen hetkeksi hyllyyn. Pieni tauko ja nopea googlaus auttavat yllättävän paljon tekemään järkeviä päätöksiä.
Puhelimen avulla vertaan myös hintoja ja mietin, onko kyseessä oikeasti hyvä löytö vai vain hetken innostus. Erityisesti tasarahapäivinä tämä on tärkeää, halpa hinta ei tee vaatteesta automaattisesti hyvää.
Merkki on vihje, ei totuus
En koskaan osta vaatetta vain merkin perusteella. Hyväkään merkki ei takaa hyvää kuntoa, eikä tuntematon nimi tarkoita huonoa laatua. Kysyn itseltäni aina: onko tämä tehty kestämään? Näkyykö vaivannäkö rakenteessa? Käyttäisinkö tätä oikeasti arjessani? Jos vastaus on epäröivä, jätän vaatteen hyllyyn, vaikka hinta olisi kuinka houkutteleva.
Sovitan, mittaan ja tunnustelen
Koot vaihtelevat vuosikymmenittäin, joten en luota pelkkään kokolappuun. Sovitan aina kun mahdollista. Liian iso vaate on usein helpompi korjata kuin liian pieni. Kiinnitän huomiota siihen, miltä vaate tuntuu päällä: hyvä vaate ei vaadi jatkuvaa säätämistä.
Mietin huoltoa jo ostohetkellä
Ajattelen aina etukäteen, miten vaate elää kanssani. Kestääkö se pesua tai tuuletusta? Osaanko huoltaa sen? Onko tämä vaate ilo vai projekti? Kaikkea ei tarvitse pelätä, mutta kaiken ei myöskään tarvitse päätyä vaatehuoltotyöpöydälle.
Oma kirpparifilosofiani
Paras kirpparilöytö ei ole trendikäs eikä halpa. Se on hyväkuntoinen, laadukas ja omaan elämääni sopiva vaate. UFFin tasarahapäivät ovat loistava mahdollisuus tehdä löytöjä, kunhan muistan pysähtyä, katsoa ja valita harkiten. Näin kirpparikierros pysyy ilona, ei taakkana vaatekaapissa. Kirpparikierros on myös nautinto, joten ota aikaa, sillä ajan kanssa kun menee, niin ei tule herätteitä. Pysähdy, käy läpi korisi, sovita. Jos vaate ei heti kokeilussa tunnu lempivaatteelta, jätä se jollekin toiselle löydettäväksi. Joka reissulla ei tarvitse löytää mitään. Ota mukaan vain se, mikä jo sovituhetkellä tuntuu omalle.
Rentoa viikonloppua!
Seuraa minua:
Kuvissa on eri aikoina hankittuja vaatteita, osa vuosia sitten, osa vuoden sisällä. Mukavia shoppailuhetkiä kirppiksillä!
Kolme päivää ennen lomaa – työpukeutumista omalla tyylillä
Tässä kolmen päivän asukokonaisuuksissa on jotain yllättävän vapauttavaa: kun loma kolkuttelee jo ovella, työpukeutuminen saa olla rennompi, leikkisämpi ja vähän “minä itse”. Kolme päivää ennen lomaa – työpukeutumista omalla tyylillä on muistutus siitä, ettei toimistotyyli tarkoita tylsyyttä. Se tarkoittaa valintoja, jotka tuntuvat hyvältä päällä ja päässä.
Kolme päivää ennen lomaa – työpukeutumista omalla tyylillä
Kolme päivää. Sen verran oli jäljellä ennen lomaa, ja sen kyllä huomasi pukeutumisessa. Olin jokaisena päivänä omalla työpisteellä, mutta mielentila oli jo puoliksi vapaalla. Annoin tyylin elää, hengittää ja vähän irrotella, juuri niin kuin haluan. Ei trendipakkoa, ei ”näin kuuluu pukeutua” -ääntä takaraivossa. Vain minä, vaatteet ja fiilis.
Tiistai: liivi ja vuoreton villakangastakki – kerroksia ja mukavuutta
Tiistaina valitsin liivin ja vuorettoman villakangastakin kombon. Tämä on yksi niistä asuista, joka näyttää harkitulta, vaikka tuntuu päällä lähes oloasulta. Kerroksellisuus tekee asusta mielenkiintoisen ja käytännöllisen: työpisteellä lämmin, ulkona helppo liikkua. Vuoreton takki on aliarvostettu vaate, se on yhtä aikaa sisä- ja ulkovaatteen rajalla, vähän kuin tyylikäs välimuoto, joka sopii täydellisesti työarkeen.
Keskiviikko: bolero, farkut ja kauluspaita – pieni särö tekee asun
Keskiviikkona kaivoin esiin boleron (tai hihake, rakkaalla vaatteella on monta nimeä), farkut ja kauluspaidan. Tässä asussa yhdistyy klassinen ja persoonallinen. Kauluspaita tuo ryhtiä, farkut pitävät kokonaisuuden maanläheisenä ja bolero rikkoo perinteisen toimistotyylin. Tämä on juuri sitä pukeutumista, josta pidän: ei liian siloiteltua, mutta ei myöskään välinpitämätöntä. Sellainen “tiedän mitä teen” -asu.
Torstai: neulemekko ja UGGit – lomafiilis hiipii mukaan
Torstaina loma oli jo niin lähellä, ettei sitä voinut enää peittää. Neulemekko ja UGGit kertoivat kaiken oleellisen. Mukavuus ennen kaikkea, mutta silti tyylillä. Neulemekko on vaate, joka pelastaa monta työpäivää: se on lämmin, helppo ja näyttää aina harkitulta. UGGit taas… no, ne ovat rehellinen tunnustus siitä, että mieli on jo vapaalla. Ja miksei olisi? Kaikkien työpäivien ei tarvitse näyttää samalta.
Mitä tästä opin?
Työpukeutuminen omalla tyylillä ei vaadi uutta vaatekaappia tai viimeisimpiä trendejä. Se vaatii luvan olla oma itsensä. Kolme päivää ennen lomaa osoitti, että tyyli voi elää arjen ja fiiliksen mukana ja juuri silloin se tuntuu parhaimmalta.
Jos etsit inspiraatiota rennompaan mutta silti toimivaan työpukeutumiseen, kokeile tätä: kuuntele itseäsi. Se on yllättävän hyvä stylisti.
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua: