Tiedättekö mitä tapahtuu kun lapset katoaa? Selvitellään sitä tässä postauksessa vähän. Meneekö vanhemmat ihan sekaisin siitä, kun asunto tyhjenee? Vai alkaako kova juhliminen? Näin kävi meille…

Mitä tapahtuu kun lapset katoaa?

Ei nyt sentään niin kamalaa tapahtunut, että lapsi katoaisi niin, ettei tiedetä missä on. Meillä oli juuri molemmat pojat muutaman päivän poissa, molemmat reissussa, toinen lomailemassa Turussa ja toinen naapurinpojan kanssa mökkeilemässä. Saatiin siis ihan vahingossa omaa aikaa, parisuhdeaikaa ja kun tämä tapahtui, niin molemmat tuijottaa seinää ja miettii kuumeisesti, että mitäs nyt? Osataanko me ollenkaan olla kahdestaan.

Osattiinhan me sitten lopulta, kun saatiin tai uskallettiin heittää se vanhemmuusturkki pois harteilta ja sukeltaa omaan maailmaan. Maailman kiertäminen aloitettiin kuitenkin Kierrätyskeskuksesta ja päättyi Haltialan tilalle. Oli oikein makoisa päivä kaikin puolin. Oli kyllä erittäin mielenkiintoista olla tupa tyhjänä, siitä onkin niin paljon aikaa, ettei edes muista moista. Oli todella isoja vaikeuksia päästää irtiotto moodiin.

Haltialan tilan grillistä saa todella hyviä bataattiranuja sekä muita herkkuja, hyvät hinnat ja upea miljöö ympärillä. Valtavasti ihmisiä ja joutui aika pitkään odottamaan ruokaa, onneksi jonotusaika ilmoitettiin jo tilattaessa. Mutta mikä siinä oli ollessa, olla ja höpöttää, möllöttää ja nauttia olostaan. Ihana ilma.

Uusi asu vanhasta mekosta

Meidän ensimmäinen yhteinen päivä tarvitsi ihan uuden asun, playsuitin tietenkin ja sen ompelin vanhasta mekosta. Tykästyin todella paljon tähän kun vetaisin sen päälleni ja vielä kun oli aivan ihana lämpöinen ja aurinkoinen päivä, niin tuli kesätyttö fiilis pintaan. Oli onnistunut asuvalinta, vai mitä mieltä olette?

Haalareiden kaavoja on nykyään ihan missä tahansa lehdissä mutta kaavoja voi myös yhdistellä mielin määrin. Nappaa vain kiva yläosa ja shortsit, yhdistä toisiinsa. Muista vain lisätä tarpeeksi rinnan ja lantion väliin materiaalia, että ei tule liian lyhyt. Tai sitten leikkelee vapaasti, niin kuin minä tein. Onnistuu sekin hyvin. Mekko löytyi läjästäni, joten läjä projekti pääsi taas hiukan eteen päin.

Herkuttelua Haltialassa

Haltiala on paikka, jossa nauttii ihanaa kesäpäivää mielellään. Siellä on kaikki mitä tarvitsee, ruoka, juoma ja seura. Ja koska minulla oli uusi upea asu päällä, oli itsestään selvää, että haluan esitellä asuani juuri Haltialassa, istua hienostelemassa Vanhan Pehtoorin pihalla. Syödä ja juoda oman rakkaan mieheni kanssa. Ihan kahdestaan, vain hän ja minä ja lukuisat muut ihmiset, jotka ovat tulleet eri syistä nauttimaan kesäpäivästä tänne.

 

 

Mekko farkuista – Kävelyllä Hietalahden telakalla, mielenkiintoinen matka oman pään sisälle sekä tutustumista Hietalahden telakan alueelle. Täällä en aikaisemmin ole ihan näin ollut.

Hietalahden telakka ollaan yhdistämässä Helsingin rantareittiin, oli tietenkin ihan pakko päästä näkemään miltä telakka -alueella mahdollisesti nyt näyttää ja kivaltahan siellä alkaa näyttämään kun ravintoloita nousee moniin paikkoihin. Monta sellaista paikkaa joka kiinnostaa meitäkin. Rantatiesuunnitelmaa kun katsoo, niin kyllä tästäkin paikasta on tulossa aika hieno ja todella varteenotettava hengailu paikka. Jossakin kohtaa Helsinki tosiaan haluaa onnistua.

Mekko farkuista – Kävelyllä Hietalahden telakalla

Farkku varasto alkaa olla tehty kokonaan loppuun mutta onneksi jotain saan vielä tehtyä näistä farkuista. Välillä kun teen kovin rönsyileviä vaatteita, niin haluan jotakin hiukan klassisempaa ja niin tälläkin kertaa Burda 2/17 -lehdestä löytyi aivan ihastuttava mekko, jota oli ihan pakko testata mutta eipä se omalta tunnu kun sen päälleen laittaa. Kiva mekko tosin, tykkään paljon mutta jotakin siitä puuttuu sellaista, että voi sanoa, että on minun tyyliseni. Mekko on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista, myös vetoketju on säästetty toisesta mekosta joskus.

Tämä mekko on ihana kaikin mahdollisin tavoin. Rento, hivenen safarimainen, ei haittaa vaikka lihoo. On aika mahtavaa nähdä miten moneen muotoon voi vanhat farkut muovautua. Ja vielä mahtavampaa on se, että vanhat farkut saavat lisäaikaa ja minähän käytän mekkoa mielelläni.

 

 

 

 

Muuttuva Hietalahti

On hyvä, että tällaisia alueita aletaan kunnostamaan ja ottamaan hyötykäyttöön. On todella mielenkiinstoista nähdä miltä alue näytti ennen, miltä nyt ja millainen se on tulevaisuudessa. Todella mielenkiintoista. Itse pidän paljon tämän tyyppisistä uudistamisista eri kaupungeissa, viihdyn todella hyvin varsinkin meren äärellä ja jos kaupungissa on hyvin hyödynnetty satama-alueet niin minähän olen sitten siellä tukevasti kuin puupölkky.

Käymme hyvin vähän keskustassa enää nykyään ja se pitäisi kyllä muuttaa, nimittäin Helsinki on todella kaunis, upeita rakennuksia ja kiinnostavia paikkoja löytyy joka puolelta. Joku päivä voisi mennä ihan vaan kävelemään ympäri ämpäri kameran kanssa, ei mitään muuta. Ja yksi asia mihin haluaisin osallistua on kummituskävelyt.

Onhan tämäkin nyt tavallaan ilmainen retkivinkki, sillä kyllä tuli sellainen olo, että on ulkomailla kun tallusteli pitkin poikin tuolla rannassa. Ja kun kameralla räpsittiin kuvia isot määrät niin tuli turisti olo. Tämä onkin aika kivaa puuhaa oikeasti. Lapsikin saa osallistua kuvaamiseen ja näkee myös mielenkiintoisia asioita omilla silmillään ja haluaa tietää enemmän mitä tuolla on. Seikkailu siis hänellekin.

 

 

 

Mekko: Itse tehty vanhoista farkuista Neuletakki: Saatu, pienennetty Laukku: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto

 

 

 

Takki: ilmainen Housut: itse tehdyt (isoveljelle joskus kauan sitten)

 

 

 

 

 

 

 

 

Helsinki ei ole vain kaupunki, se on seikkailu. Joka osa kaupungista on erilainen. Ihan keskusta on sykkivä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ympärillä olevat alueet taas hiukan hiljaisempia, mielenkiintoisia. Ja kun mennään pidemmälle löytyykin valtava määrä luontoa, paikkoja joissa ulkoilla, seikkailla. Nähdä maailmaa vähän eri vinkkelistä. Siksi rakastan Helsinkiä, se on niin monimuotoinen ja aina on uutta katseltavaa ja ihmeteltävää.