Meillä oli viikolla seikkailupäivä Helsingissä, vain yksi suunniteltu kohde meillä oli, mutta muutoin seikkailtiin hyppäämällä ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan. Halusin myös nähdä upean taideteoksen Oodissa, joten sitäkin piti mennä ihmettelemään. talvipuutarha oli mennyt juuri kiinni, kun saavuimme sinne, joten sen jälkeen oikeastaan alkoi seikkailu.

Seikkailupäivä Helsingissä

olin viikolla, että hei, nyt tarvitaan pientä seikkailua, sellaista, joka ei ole suunniteltua, mutta ensin haluan päästä kokemaan polkuveneen huumaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Mies varasi polkuveneen Hakuna Matata sup vuokrauksesta tunniksi. Seuraavana päivänä ei muuta kuin matkaan. Junalla keskustaan ja kohti Oodia.

Oodi

• Reissu kuitenkin alkoi Oodista, sillä upea virkattu taidetaos oli pakko nähdä. Hienosti toteutettu koralliriutta nökötti ylväänä paraatipaikalla. Heti ikkunasta näki taideteoksen ja täytyy sanoa, että kyllä vähän harmitti etten itse lopulta ehtinyt tähän taokseen osallistua. Mahtava idea ja hieno toteutus.

Hakuna Matata sup rental

• Alunperin tarkoitus oli, että minä lähden Härdellin kanssa seikkailemaan polkuveneellä ympäri lahtea, mutta poikaa jännitti lähteä kauas rannasta ja vesiheinäkin oli ihan liian jännä juttu. Joten touhusin pojan kanssa minkä hän jaksoi ja seuraavaksi veneeseen istui mieheni. Hänen kanssaan lähdettiin katselemaan junaradan toiselle puolelle.
• Hakunassa on kyllä mahtava palvelu, henkilökunta on mukavaa ja avuliasta. Sillä aikaa kun minä ja mieheni poljettiin pitkin Töölönlahtea, Härdelli sai hyvää höpötys seuraa henkilökunnasta ja kun palasimme takaisin rantaan, poika heitteli palloa henkilökunnan kanssa.

Kahvila Tyyni

• Tunnin polkuveneilyn jälkeen jalat olivat vähän hellänä, joten suuntasimme matkan Kahvila Tyyniin, pientä virvoketta ja tietenkin raparperipiirakkaa teki mieli. Samalla sai nauttia aivan ihanasta tunnelmasta sekä ympäristöstä. Koko Töölönlahden alue on ihanan boheemi, sellainen joka toimii minulle täydellisesti. Nautimme rauhassa olostamme ja lepuuttelimme jalkojamme.

Talvipuutarha

• Valitettavasti talvipuutarha oli ehtinyt mennä kiinni, kun sinne asti pääsimme. Hetki kiertelimme ulkopuutarhaa ja kuvailimme, tämän jälkeen oikeastaan seikkailu vasta alkoi. Mentiin ensimmäiselle ratikkapysäkille, joka oli talvipuutarhan edustalla ja hypättiin ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan.

Hyppää ratikkaan ja katso minne se menee

Tämän seikkailun voi tehdä monella tavalla, voit hypätä eri ratikoihin tai mennä loppuun asti yhdellä. Näin me teimme, eli mentiin loppuun asti yhdellä ratikalla. Olimme siis hankkineet päiväliput, joka tässä tapauksessa tulee halvemmaksi kuin hankkia joka kerta oman lippunsa. Meillä kun ei noita kausikortteja ole kesällä käytössä, kun tulee liikuttua niin vähän julkisilla.

Eiranranta

• Meidän päätepysäkki oli tällä kertaa Eiran uimaranta, meillä ei ollut uimavarusteita mukana, mutta koska kesä, niin Hädelli sai hypätä veteen vaatteet päällä. Rannalla viihdyimme puolitoista tuntia, poika sai hiukan myös kuivatella vaatteitaan. Kuuma ilma ja märät vaatteet, se on aika mahtava fiilis. Ei tule ihan heti kuuma.
• Käveltiin Eiran rantaa pitkin kohti Olympia terminaalia ja vastaan tuli minigolf, valitettavasti sinne emme sitten päätyneet, sillä ei meillä ollut käteistä ja siellä käteinen oli ainut valuutta. Sai jäädä se homma väliin ja suuntasimme sitten huikopalalle Cafe Caruselliin. Siellä istuimme ja nautimme olostamme jonkin aikaa ja lopulta päätettiin alkaa lähteä kotiin päin. Väsy painoi ja poika alkoi olla kärttyisällä tuulella.
• Helsingin jäätelötehtaan kojusta otettiin vielä jäätelöt mukaan ja lähdettiin hitaasti kävellen kohti seuraavaa ratikkapysäkkiä. Helsingin jäätelötehtaan kioski on muuten se kioski, mistä on pakko ainakin yhdet jäätelöt saada kerran kesässä. Paras jäätelö mitä on markkinoilla ja suurimmat annokset. Ihan paras.

Näin päättyi meidän seikkailupäivä Helsingissä. Tätä reissua ei ihan hevillä unohdeta, uskokaa vain. Härdelli nautti menosta ja hänen kanssa on hyvä tehdä tällaisia reissuja, kun hänellä on seikkailu ajatus koko ajan päässä. Tällainen reissu tehdään joskus toistekin.

Nautinnollista sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Hanko, kesäinen Hanko, sinne me eilen lähdimme pienelle ajelulle. Katsomaan miten Hanko on muuttunut vuosien saatossa. Olen siellä vieraillut viimeksi 1985 äitini ja isoäitini kanssa. Tosin, en kyllä muista siitä reissusta muuta kuin, että käytiin siellä. Äiti kertoi, että käytiin samalla myös Tammisaaressa, siitä taas ei ole mitään muistikuvaa.

Hanko, kesäinen Hanko

Merisavu oli nielaissut koko itäsataman, kun saavuimme päivällä Hankoon. Tarkoitus oli vain hengailla ja käydä Rakkauden polulla piipahtamassa ja tietenkin nauttia ruokapöydän antimista. Matka loppui kuitenkin aika nopeasti, sillä miehellä oli viikolla mennyt olkapää sijoiltaan ja kipu alkoi vaivata kovasti ja viimeinen naula lyötiin arkkuun, kun metsäreitillä Härdellin kimppuun kävi hyttyset. Poika kun on allerginen pistiäisille, niin pistojäljet pullistuivat suuriksi ja olo oli kaamea. Ei auttanut mikään helpotus, kotiin oli lähdettävä. Härdelli nukahti matkalla, mikä oli oikein hyvä asia.

Mutta sitten iloisiin asioihin. Vaikka merisavu oli nielaissut koko sataman, niin lämpöä kyllä piisasi, ihmisiä virtasi joka puolella. Päivän kohokohta oli tietenkin Ravintola Makasiinin juhannus päivällinen. Itse halusin kiertää kirppareita, mutta ne sitten jäi, kun lähdettiin niin myöhään Helsingistä liikkeelle. Leirihommat vielä vähän väsytti minuakin.

Yksi asia ällötti ja se oli se, että karavaanarit kävivät tarpeillaan näköalapaikan alla, josta on suora näkyvyys heidän toiminnoilleen ja kun se tarpeilla käynti ei riittänyt, niin heiteltiin vessapaperit pitkin luontoa. Ällöttävää!

Ravintola Makasiini

Ravintola Makasiini avattiin vuonna 1999 vanhaan rantamakasiiniin, näin kertoo heidän kotisivut. Tavoitteena on myös saada lähituotettua ruokaa tarjolle, mikä sopii meidän ajatukseen hyvin. Sisustus sopii loistavasti merelliseen maailmaan ja sisustus myös kunnioittaa vanhaa. Miljöö on varsin ihana ja kun ulkopuolella käveli katua pitkin, tuli hiukan sellainen fiilis kuin olisi Visbyssä.

Aina kun lähtee lyhyellekin reissulle, kannattaa varata pöytä valmiiksi sieltä mistä haluaa. Näin varmistaa sen, että tosiaan pääsee kyseiseen ravintolaan. Ihan viime tinkaan ei kannata tosin sitä jättää, ettei pöytä mene sivu suun. Me saimme nippa nappa pöydän varattua edellisellä viikolla, silloin jo aikoja oli enää vain muutama. Tosin meille sopi hyvin tuo kello 15.00 kattaus.

Ravintola maksiini on ihana paikka, henkilökunta pitää todella hyvää huolta asiakkaista ja ruoka maistuu erittäin hyvälle, kelpaa siis vähän ronkeliinkin makuun. Meille kerrottiin merisavusta, joka on haihtumissumun muoto. Merisavua muodostuu silloin kun ilman ja veden lämpötilaero on vähintään 15 astetta. Ihanaa nippelitietoa ja oppi uuden terminkin.

Lisää voit lukea Ravintolan omilta sivuilta, klikkaa tästä.

Seikkailu Hangossa

Koska vierailu jäi niin lyhyeen, emme juuri päässeet tutustumaan Hankoon kuin hyvin pieneen osaan. Ihmisiä oli paljon joka puolella, juhannusta kuitenkin vietettiin aika rauhassa. Iloisia ihmisiä siellä täällä ja perheitä piknikillä kallioilla ja rannalla. Tänä vuonna ei Hangossa juurikaan juhannusjuhlia järjestetty, kaikki oli ilmoitettu peruutetuiksi. Olisikin kiva joskus nähdä Hangon juhannusjuhlat. Vaikka kunnon juhlat olivat unohdettu, niin oli kiva katsella juhlivia ihmisiä, omat kemut ja omat hauskat hetket riitti.

Mutta tosiaan reissu loppui nopeasti kun mentiin metsään ja kallioille tepastelemaan. Ehkä ensi kerralla pääsen sitten tutustumaan Hangon second Hand -tarjontaan sekä vähän nähdä kaupunkia muutenkin, eikä vain ranta-aluetta, joka on muuten aivan ihana. Tällaiset lyhyet piipahdukset ovat kivoja, koska se jättää nälkäiseksi. Kotimatkalla muisteltiin viime vuoden road trippiä Raaseporissa, ihana Tammisaari sekä Raaseporin linnanrauniot ja Fiskarsin ihana kylä.

Nautinnollista lauantaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi