Nuppu ja Söpö
Harvoin ihan näin laitan postausta vain meidän tytöistä. Mutta Nuppu ja Söpö kuuluu isona osana meidän perheen elämään, niin ihan hyvä heistäkin on jotakin pientä kertoa. Pyrimme siihen, että tytöt ovat mahdollisimman paljon meidän mukana, varsinkin nyt kun Nuppu on jo vanhus. Mutta nyt on Nuppu ollut sen verran kipulainen, ettei voida ottaa ihan joka paikkaan mukaan, mutta pieniä seikkailuja toki pitää näille tytöille myös järjestää, vaikkei matkoille ja jokaiselle retkelle pääse mukaan.
Nuppu on 13 vuotias vanha rouva, prinsessa, jota palvellaan kiltisti tai palvelijan kohtalo on kurja. Nuppu valitsi meidät kun kävimme kennellistä katsomassa pentuja. Meidän piti ihan toinen pentu ottaa, mutta Nuppu päätti toisin. Kun pennut päästettiin emonsa kanssa meitä moikkaamaan, niin tyttö käveli suoraan minun syliin, eikä lähtenyt millään pois. Ja kovan neuvotteluiden jälkeen Nuppu tuli kuin tulikin meille.
Nuppu on luonteeltaan hyvin kiltti, hyvin omapäinen tosin. Nuppua ei saa tekemään temppuja mutta mielellään katselee kun me teemme temppuja. Nupulla on kissamaisia piirteitä, se hyppii pöydille, piiloutuu hyvin ja haluaa olla rauhassa. Nuppu hakee huomiota itse, jos sitä haluaa. Nakkelee niskojaan helposti ja loukkaantuu verisesti, jos hommat ei mene sen haluamalla tavalla. Mutta Härdelli on Nupun pentu, jota hoidetaan ja hoivataan. Nuppu menee aina nukuttamaan Härdelliä ja jos poika on kipeänä, Nuppu hoitaa ja vahtii. Samoin, jos Härdellillä on suruja ja murheita, on Nuppu auttamassa.
Söpö on 6 vuotias ja edelleen aivan pentu. Sähäkkä, suuren suuri susi, vaarallinen susi. Temperamenttia löytyy ja kahnauksilta ei voida välttyä. Tämä tyttö tuli meille Tesystä (Turun Eläinsuojeluyhdistys) ihan pentuna. Pentuaika oli jännää, mutta jo silloin huomasimme miten kiinni Söpö tarttui minuun ja kiinni se on edelleen minussa, vaikka napanuoraa on koitettu katkaista. Söpö on pikku hiljaa itsenäistynyt mutta välillä tulee voimakkaita eroahdistuksia ja en pääse edes vassaan ilman Söpöä.
Söpö on kuumakalle, jota pitää välillä todella rauhoitella. Niin söpö mutta hankala.
Kuninkaankolmion fillaripolut
Kuninkaankolmion fillaripolut on kiinnostanut minua pidemmän aikaa ja tavallaan olemme fillaroineet jo muutoinkin näitä Kuninkaankolmion fillarireittejä tietämättämme. Kuninkaankolmio tarkoittaa sitä kohtaa, jossa Helsinki, Vantaa ja Espoo kohtaavat. Kolme ylpeää kuningasta. Fillarireitit kulkevat näiden kolmen kaupungin ympäristössä ja jokaisella reitillä on paljon nähtävää ja koettavaa. On historiaa, arkkitehtuuria, taidetta ja luontoa. Yksi meidän suosikkikohteista Vantaanjoen lisäksi on Malminkartanon alueen tutkailu. Viimeksi kiipesimme Malminkartanon portaat ja nyt tutustuimme Malminkartanon ihanaan omenapuutarhaan. Tosin puut eivät enää kukkineet.
Kuninkaankolmion fillaripolut kartan voit halutessasi ladata täältä. Siellä on kaikki kohteet mitä kannattaa käydä tutkailemassa ja etsimässä. Voit joko mennä jo suunniteltuja reittejä pitkin tai tehdä omasi, kuten me teemme. Tällä reissulla oli tarkoitus pyöräillä Mätäjoen yli Silvolan kaivoksille asti ja sen reitin varrella olevat paikat piti myös käydä läpi mutta kun saavuimme Malminkartanon omenapuutarhaan, alkoi sade kertoilla tulostaan ja päätimme lähteä sittenkin takaisin päin, sillä miehelläni oli jo kylmäkin. Mutta muutamia mielenkiintoisia kohteita näimme matkalla. Kuten Malminkartanon arkkitehtuuria, Malminkartanon huipun ohi ajeltiin ja nähtiin miten varhaismetallikautinen kulttipaikka muovautuu ympäristöönsä.
Pääkaupunkiseutu on upeaa aluetta ja nähtävää ja koettavaa on valtavasti. Voit lähteä helposti luontoon tai nauttia kaupungin humusta. Valitsi minkä tahansa, niin tämä alue ei jätä kylmäksi. Jo pelkästään Helsingin tutkiminen vie valtavasti aikaa ja moni asia muuttuu nopeasti. Itse en kyllästy koskaan fillaroimaan näissä maisemissa, sillä aina löytää jotain uutta, jonka on viime kerralla vain ohittanut, ei ole tiennyt tai silmät eivät ole osuneet siihen.
Välillä suunnittelemme tarkaan minne olemme menossa mutta välillä taas on kiva lähteä fillarilla jonnekkin ja katsoa mihin eksyy. Se on mahtavaa, tuollaisella reissulla löysimme Vantaankosken. Vaan mentiin eteen päin ja lopulta ei tiedetty missä ollaan. Tätä reissua me muistelemme ihan joka kerta kun ajelemme samaan suuntaan. Tällainen seikkailu on myös ihana tapa hoitaa parisuhdetta! Tästä voinkin kertoa toiste enemmän.
Ihanaa iltaa!


10
























