Niskala arboretum sijaitsee Keskuspuistossa, ihan Haltialan tilan lähettyvillä. Vieressä on myös Ruutinkosken luontopolku, joka on upea retkikohde sekin.  Arboretum tarkoittaa puulajikokoelmaa tai -puistoa. 1800-1900 likujen välissä lähes kaikilla kartanon omistajilla oli jonkinlainen puulajikokoelma tiluksillaan. Niskala on yksi sellainen, Jakob Kavaleffin arboretum.

Alueella on myös puukirjasto, jossa kirjat on tehty puusta ja niissä on erilaisia runoja eri puista. Se oli hauska yllätys, oli myös mielenkiintoista lukea miten paljon runoja kirjoitetaan myös puista. Tämä puisto on kiva tapa opettaa lapselle historiaa, luonnon moninaisuutta ja liikkua yhdessä. Opastetauluissa ei kerrota pelkästään puista ja muista kasveista, vaan myös alueen eläimistä, varsinkin linnuista.

En koksaan kyllästy ihmettelemästä Helsingin monipuolista retkeily -ja vapaa-aikamahdollisuuksia. Nähtävää ja koettavaa on valtavasti ja varsinkin täällä, Pohjois-Helsingissä on luontoa vaikka muille jakaa. Enkä kyllästy koskaan käymään samoissa paikoissa. Keskuspuisto on niin monenkirjavaa seutua ja täältä löytää vaikka mitä mielenkiintoista.

Tällä kertaa halusimme nähdä mitä kaikkea on istutettu tälle puulajikokoelma-alueelle. Joltain osin huomasi hyvin, että alue on ollut jossakin kohtaa kärsinyt myrskyistä mutta hyvin on saatu alue kukoistamaan, vaikka se on ollut unohduksissa monta vuotta. Pidän siitä, miten monipuolisesti arboretum on rakennettu, ei ole vain keinotekoisia teitä joiden molemmin puolin on istutuksia, vaan maasto muuttuu moneen muottoon ja istutukset ovat luonnon joukossa, ja istutukset erottaa nimikylteistä.

Kannattaako tänne tulla?

Kannattaa, tämä voi olla myös yksi pyörälenkin kohteista, ei se pääkohde niin kuin meillä tämä oli. Haluttiin nopeasti vain hengailemaan luontoon ja näkemään sellaista, jossa opimme jotakin. Hyötykäyttää oman asuinalueen alueen mahdollisuuksia. Niin kuin alussa jo totesin, tässä on vieressä Ruutinkosken luontopolku. Nämä kaksi voi hyvin yhdistää ja lopuksi ajaa vaikka Haltialan tilalle syömään ja hengailemaan. Sen jälkeen ajaa Vantaanjokea pitkin kohti vanhaa kaupunkia. Vantaanjoen varsi on täynnä nähtävää ja koettavaa myöskin.

En ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä, miten monet haukkuu Helsinkiä, ettei täällä ole luontoa, ei muuta kuin rumia taloja, kuten makkaratalo. On vain kiireisiä ja kiukkuisia ihmisiä. Minun kokemus kun on aivan toinen. Täällä on paljon luontoa, retkeilymahdollisuuksia löytyy, on kaunista, ihmiset ovat iloisia ja juttelevatkin useimmiten. Ei tämä Helsinki ole niin vakava ja vihainen mitä kuvitellaan.

Helsinkiin kannattaa tutustua ja lähteä hiukan edemmäs, jos oman asuinalueen ympäristö on koluttu monta kertaa ja se jo vähän tylsistyttää. Tänne pohjoiseen asti ei tarvitse tulla, sillä Itä-Helsingissäkin on vaikka mitä nähtävää ja koettavaa. Ei muuta kuin kartta esiin, vähän googlettelua ja vaihtoehtoja löytyy monen monta.

Tiesitkö, että Kierrätyskeskuksella on ilmaisosastoja? Kyllä, jokaisessa myymälässä on oma osasto, josta voi hakea ilmaiseksi tavaraa. Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto on todellinen aarreaitta. Itse en kuitenkaan ole aikoihin muuta hakenut kuin pikkuisia kahvikuppeja, joita keräilen. Mutta nyt minulla oli halu ja tahto päästä katsomaan mitä kaikkea tuo ilmaisoston maailma on nielaissut uumeniinsa.

Otimme kohteeksi kolme Kierrätyskeskusta ja vain ilmaisosastot. Nihtisilta, Suomenoja sekä Kyläsaari ja löytöjä tuli tehtyä sen verran, että tämän jälkeen etsin vain niitä kahvikuppeja. Tosin, uskallan myös hiukan epäillä tätä ajatusta ja lupausta. Kun ei ole mitkään muutkaan lupaukset pitäneet kutiaan.

Mitä kaikkea löysin?

• Vaalean, romanttisen neuletakin
• Sinapinkeltaisen neulepaidan
• Luonnonvalkoisen neulemekon
• Valkoisen pitsipaidan
• Revityt farkkushortsit (korjasin ne Härdelille), Miesten kauluspaita, joka oli liian pieni vanhemmalle pojalle ja lähti kiertoon.
• Kolme miesten kauluspaitaa, jotka tuunataan hameeksi sekä mekoksi
• Kaksi naisten kauluspaitaa
• Luonnonvalkoinen neulepaita
• Kevyt toppatakki
• Bleiseri
• Lötköpötkö neulepaita 
• Kahdet suorat housut, jotka tuunataan
• Villakangas hame, kiinnitän uudet napit
• Joustosamettimekko, tuunattu leggareiksi
• Kangaslaukku
• Mustat bootsit
• Sandaalit
• Kahdet korkkarit

Iso lista ja paljon tavaraa. Tarkoitus ei ollut ottaa mitään materiaalia, josta tehdä jotakin, mutta mukaan tuli siltikin sellaisiakin juttuja. Olen oikein tyytyväinen löytöihin ja sain jokaiseen eri tyyliini uutta elementtiä. Ja kyllä, koska kelit ovat niin huonot, niin on alkanut tuo syksy kutitella mielessä ja siksi olen tehnyt muutamia hyvin syksyisiä löytöjä.

Instassa jo sanoin asustani, että se sopii aiheeseen erittäin hyvin. Ja nyt kerron miksi se sopii hyvin ilmaisosasto kierrokselle. Kaulalla keikkuva huivi on tehty kahdesta kapeasta huivista, ohje löytyy täältä, huivit on löydetty ilmaisosastolta. Niin kuin kuvista huomaatte, voi ilmaisosastolta tehdä hienojakin löytöjä.

Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto ei siis ole pelkkä romuosasto, vaan joukossa on ihan priimaa tavaraa, joka tarvitsee uuden hyvän kodin ja meistä kuka tahansa voi antaa sen kodin. Useasti varsinkin vaatteet on sellaisia, että ne voi helposti korjata ja varsinkin materiaaleiksi soveltuu iso osa ilmaisosaston tekstiileistä.

Oikein mukavaa päivää!

-Melissa-