Matka unelmien vaatekaappiin
8
Matka unelmien vaatekaappiin on ollut pitkä ja kivinen tie. Paljon olen tehnyt virheitä, niistä opittu ja paljon myös oppinut itsestäni ja siitä, miten haluan pukeutua nyt ja myöhemmin. Unelmieni vaatekaapista ei puutu mitään.
Matka unelmien vaatekaappiin
Kun sairastuin ja aikaa oli sängyssä maatessa miettiä miten parantaa omaa oloani, etten vaivu syvään masennukseen, kun en enää voi liikkua ja mennä niin kuin ennen. Mikä tekee minut iloiseksi ja nostaa fiilistäni? No, vaatteet. Silloin en ihan vielä tiennyt mihin suuntaan kaikki menee, mutta aloin miettiä ja suunnitella. Suunta löytyi kuitenkin vasta kun muutimme takaisin Helsinkiin ja löysin kirpparit ja refashionin maailman.
Aluksi en vielä kuitenkaan löytänyt sitä ajatusta, joka minulla on nyt. Tein monta virhettä matkallani ja eksyin tieltä monet kerrat. Oikeastaan Eetin lempivaatteeni -haaste avasi silmäni ymmärtämään, että minun unelmien vaatekaappi sisältää pelkästään lempivaatteita. Sen lisäksi tutkailin voimavaatteitani ja mietin millaiset vaatteet tuovat minulle voimaa ja missä viihdyn parhaiten.
Tällä matkalla olen oppinut sen, että hankin ja muokkaan vaatteet sellaisiksi, että minun on niissä hyvä olla ja missä tunnen itseni vahvaksi. Kun sovitan vaatetta, sen on heti tunnuttava hyvältä päälläni ja sen pitää tuoda se fiilis, että tämä se on, juuri tämä vaate on mahtava päälläni ja tekee hyvän fiiliksen. En ota mukaani mitään sellaista, joka tuntuu jo päälläni ehkä vaatteelle. Ne jäävät lopulta roikkumaan henkariin, eikä niitä kukaan käytä. Sen pitää olla rakkautta.
Lempivaatteeni on voimavaatteeni
Nykyään kaikki vaatteeni on lempivaatteitani, jos jokin hutiostos tulee, niin se muokataan sellaiseksi. Nykyään tosin kun sovitan vaatetta päälleni kirpparilla, niin jos se ei vain tunnu oikealle, jätän sen pois listasta mutta jos fiilis kohoaa heti kun sovitan vaatetta päälleni, niin vaate lähtee mukaan joka kerta.
Minulla toki on myös osa vaatteista voimavaatteita ja loput lempivaatteita. Voimavaatteeni poikkeaa lempivaatteista siten, että jos herään mieli maassa, on todella väsynyt ja tuntee olonsa niin pieneksi ja rumaksi. Laitan voimavaatteeni päälleni ja peilistä katsoo vahva soturi, kaunis ja kaikkeen pystyvä. Kyllä, vaatteilla voi muokata omaa fiilistä. Toki värit ovat siinäkin hommassa etulyöntiasemassa.
Vaatteen arvostus on laskenut vuosien mittaan todella paljon ja sen huomaa varsinkin kirppareita kierrellessä. Niin paljon ihan uusia vaatteita löytyy kirppareiden tangoissa. Paljon hutiostoja, paljon väärän kokoisia, huono kuntoisia. Syitä varmasti löytyy yhtä monta kuin on ostajaakin. Auttaisiko arvostukseen se, että ostaisi vain pelkkiä lempivaatteita? Tai tekee itselleen vain lempivaatteita?
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Vikkelän naisen puska
Vikkelän naisen puska on kimppu ojan kasveja, jotka kuivatetaan huoneen hämyssä. Tästä syystä oli pakko lähteä tuohon pienen matkan päähän hyppimään ojan molemmin puolin ja leikkelemään kasveja kummalliseen kassiin.
Vikkelän naisen puska
Meillä ei kasveja juuri ole, ihan siitä syystä, että ne kuolee todella nopeasti kun en koskaan muista niitä hoitaa, tai sitten ei vain kiinnostus riitä. Siitä huolimatta haluan kotiini kasveja ja yksi vaihtoehto on ollut muovikasvit, mutta en niitäkään halua kotiin joka puolelle. Sitten löysin kuivatetut kasvit ja pakkohan on kokeilla kuivattaa niitä myös itse. Tosin niiden haku olikin paljon kivempi homma kuin kuivattelu. Tosin tuossa ne maljakossa killuu edelleen, tosin jos niihin koskee, niin ehkä ne rapisee lattialle. En osaa sanoa.
Lähdettiin miehen kanssa siis takamukset pystyssä kaivelemaan meidän ajotien ojaan ja kohta olikin ihan kivan näköinen kimppu kaiken maailman ruohoja, en minä niitä tunne, muttei se niin haittaakaan. sinne ne maljakkoon sopii oikein hyvin. Päivä oli kyllä ihana, aurinko paistoi, oli suhteellisen lämmin ja ihan syksystä ei ollut vielä tietoakaan. Linnut lauloi ja toki autot körötteli ohi ja ihmiset ihmetteli, että mitä ihmettä nuo kaksi kylähullua pyllistelee ojassa.
Rakas Helsinkini
Helsinki on meikäläiselle hyvin rakas. Vaikka olen ison osan elämääni asunut synnyinkaupungissani Turussa, niin siellä en ole koskaan oikein tuntenut kuuluneeni joukkoon. Siksi lopulta aikuisena muutin Helsinkiin ja täällä minä tykkään olla ja asua. Helsinki on niin monimuotoinen ja täällä on kaikenlaista nähtävää ja koettavaa. Olen näiden vuosien aikana asunut Itä-Helsingissä sekä kahdessa paikassa Pohjois-Helsingissä. Tärkeimpiä alueita minulle on Vantaanjoki ja varsinkin Ruutinkosken alue. Mutta parastahan on hypätä fillarin selkään ja lähteä ajamaan Vantaanjoen viertä joko kohti Vantaan koskea tai sitten Helsingin Vanhan kaupungin koskelle. Joen alue on myös moninainen ja kaikenlaista näkee matkan varrella.
Toki mielelläni asuisin myös kantakaupungissa, mutta koska Härdelli on vielä pikkuruinen miehen alku, on parempi asustella täällä landella kuin ihan keskustassa. Olemme toki jo miehen kanssa katsoneet ne alueet, joissa asuisimme kun Härdelli muuttaa pois kotoa. Nimittäin, itse ainakin haluan asua kaiken keskellä vanhuspäivineni. En enää näin kaukaa halua lähteä julkisilla köröttelemään keskustaan, vaikka ihan keskustan tuntumassa asutaankin.
Leppoisaa iltaa kaikille!