Se olisi jälleen viikonloppu
8
Se olisi jälleen viikonloppu, tämä viikko ei ole tosiaankaan kulunut ihan parhaiten. Koko viikko on ollut jotenkin erittäin tahmea ja mikään homma ei ole ihan mennyt sen mukaan mitä on pitänyt. En ole aikoihin sählännyt niin paljon kuin tämän viikon aikana.
Se olisi jälleen viikonloppu
Hyviä asioita on kaivettava esiin, että jaksaa painaa taas rankasti tänäänkin. Yksi sellainen hyvä asia tältä viikolta on se, että minulla on uusi kumppani, nimittäin kivunhoitolaite, jonka sähköinen olemus hoitaa minua kaksi kertaa päivässä, aamuin ja illoin. Anturat laitetaan nilkkaan ja ei muuta kuin sykkimään. Saapi nähdä tuleeko meikäläisestä sähköjänis.
Töissä oon säheltänyt kuin viimeistä päivää, mutta onnistumisiakin on ollut. Onneksi. Muuten ei kyllä millään jaksaisi, jos mikään ei onnistuisi. Upeita töitä on tullut ja lapset ja nuoret ovat olleet innoissaan puuhissaan. Joten hyvä he! Ja mä kans. Kotona olen pääsääntöisesti ihmetellyt maailman menoa, vaikka suunnittelin niin paljon, että saan ommeltua pitkin viikkoa. En ole saanut!
Huomasin myös, että olin sairastumiseni lomassa unohtanut kokonaan yhden tärkeän sähköpostin kirjoittamisen ja nyt se on tältä erää myöhässä. Toivotaan, että ensi syksynä se olisi mahdollista… Niin kovasti toivon. Näin siinä sitten käy kun terveys alkaa reistailemaan ja kaikki tärkeät asiat unohtuu. Tämä asia harmittaa, enkä löydä asiaan mitään hyvää puolta.
Miten tästä eteen päin?
Viikonloppuna olisi tarkoitus ommella, kuvata ja retkeillä. Tarkoitus…Voi olla, että nukunkin koko viikonlopun. Ei pakko on nousta sängystä ja mennä ulkoilemaan, näin saa energiaa lisää. Olen tosin sitä mieltä, että vaikka meikäläisellä pahin on ohi ja olo suhteellisen normaali, niin tämä paha väsymys, tavaroiden tippuminen, hankala kulkeminen liittyy edelleen siihen, ettei kaikki ole vielä ihan kunnossa rokotuksen jälkeen.
Aivosumuakin on ollut sen verran reippaasti, että toivottavasti tämä menisi pian ohi. Saikullekaan ei voi pitkäksi ajaksi lähteä. Toivottavasti aivosumukin laskeutuu tässä kun jumppailee sen kanssa. Eli niitä käsitöitä pitäisi tehdä, että helpottaisi sumuilu. Olenhan minä kyllä aloittanutkin kotona uuden työn. Nimittäin vanhan villakangastakin tuunaus on käynnissä. Pienet lankakerät loistaa korissa, joita käytän tässä tuunauksessa. Saa nähdä miten yliampuvaksi tuon työn saan tällä kerralla tehtyä… Tällaisen vinkupostauksen sain sitten väsättyä!
Miten on sinun viikko sujunut?
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Matka journal tehdään kierrätysmateriaaleista
Matka journal tehdään kierrätysmateriaaleista tällä kertaa. Pohjana käytin Anttilan valokuvien säilytys käärettä, vai mikä tämän nimi oikeasti on. Muut materiaalit, joita käytin projektiin on joko omien kaappien kätköistä löytyneitä papereita tai sitten Kierrätyskeskuksesta ostettuja. Esimerkiksi paperipussit ja kirjekuoret ovat oman paperiroskiksen löytöjä.
Matka journal tehdään kierrätysmateriaaleista
Aloin keräämään materiaaleja, joista voisi tehdä tämän matkamuistokirjan. Tällä kertaa tietenkin päätin sen, että liian paksua ei kannata tehdä, ettei käy niin kuin kahdelle ensimmäiselle. Eli ne räjähtää käsiin kun alkaa niitä täyttämään.
Viime joulun alla korona taas sulki Suomen ja itse aloin tehdä mielikuvitusmatkoja ympäri maailman. Ymmärsin, että minun on saatava matka journal, jonne laitan säilöön meidän seuraavan kunnon ulkomaanmatkan tarinat ja muistot. Toki jotain juttuja sinne jo laitoin säilöön. Vanhat pääsyliput, joiden taakse voi kirjoittaa salaisuuksia yms. Oma matkakuume on vain lisääntynyt eikä kesän Ahvenanmaan matka helpottanut kaipuuta ulkomaille. Toki Ahvenanmaa on Suomea, mutta tuntuu kuin olisi ulkomailla.
Aloin keräämään materiaaleja, joista voisi tehdä tämän matkamuistokirjan. Tällä kertaa tietenkin päätin sen, että liian paksua ei kannata tehdä, ettei käy niin kuin kahdelle ensimmäiselle. Eli ne räjähtää käsiin kun alkaa niitä täyttämään. Mahdollisimman ohut ja mahdollisimman vähän sisälle tavaraa, että voi lisäillä kun aloittaa kirjan käytön. Kotoa löytyi jo vaikka mitä kivaa ja Kierrätyskeskuksen pinosta lisää. Ja ei kun hommiin.
Paperia ja liimaa
Tässä hommassa kuluu liimaa paljon, kun liimailee päällisosia yms. Tässä työssä en ole käyttänyt pahvikansia vaan kansiosa muodostui Anttilan vanhasta valokuvahärpäkkeestä, jonka satuin löytämään valokuvien joukosta. Sin päälle liimasin kirjekuoren, joka oli saapunut postissa. Näin sain mallin uudelle päiväkirjalle. Tämän kokonaisuuden etukansiin liimasin karttakartonkia ja näin kannet saivat hivenen kovemman päällisen. Todellisuudessa kansi ei ole kovinkaan kova, mutta ei myöskään hirmuisen pehmeä.
Sisälle halusin lähinnä kirjoituspaperia sekä tietenkin pussin, jonne piilottaa aarteita. Kansiin sitten teinkin tageille taskuja. Vain yksi nidos riittää mielestäni tähän kirjaan, koska kyseessä on yhden matkan matkakirja. Uskon, että näille sivuille mahtuu oikein hyvin se mitä haluan tulevaisuudessa matkastani kirjoittaa. Koska tykkään itse tästä kirjasta paljon, niin toivon matkamme suuntautuvan joko Krakovaan tai Zakopaneen. Tai molempiin.
Ehkä pian voisin journailla teidän kanssa, niin näette miten eri tavoin päiväkirjaa voi ylläpitää. Itse nimittäin harvoin kirjoitan perinteistä päiväkirjaa, vaan saatan kirjoitella kaikkea muutakin tai vain laittaa kuvia tai koristella. Vaihtoehtoja löytyy vaikka miten paljon.
Nautinnollista päivää kaikille!