löydä rauha surun keskeltä
Löydä rauha surun keskeltä: tarvitset vain liimaa, paperia ja saksia. Se on yksinkertaista ja juuri nyt niin tarpeellista. Junk journalin täyttäminen ilman suunnitelmaa on minulle tapa olla läsnä hetkessä ja antaa ajatusten pysähtyä, kun liima saa pitää ne sivuilla.
löydä rauha surun keskeltä
Joskus ei tarvitse enempää kuin liimaa, paperia ja aikaa. Olen löytänyt itseni viime päivinä istumasta pöydän ääreen, kasa epämääräisiä paperinpaloja ja vanhoja kuvia edessäni, liimapuikko kädessä. En mieti, mikä sopii mihinkin. En suunnittele värejä, en tee kokonaisuuksia. Liimaan, löydän rauhan ja hengitän syvään.
Junk journaling on minulle nyt kuin pieni hengähdys. Ei tavoitteita, ei valmiita sivuja, ei edes ajatusta siitä, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää. Vain sivut, jotka täyttyvät hitaasti, liima kerrallaan.
Kun avaan junk journalin, maailma ympärillä hiljenee. Paperin kahina ja liiman tuoksu täyttävät tilan. Pöydälle kertyy sotkuinen kasa leikkeitä, sanomalehtipaloja, värikkäitä teepakkauksia, postikortteja ja kuvia, jotka ovat odottaneet paikkaansa jo pitkään. Yhtäkkiä ne kaikki löytävät kotinsa, ei siksi että ne sopisivat yhteen, vaan koska ne sattuvat olemaan siinä hetkessä käsissäni.
Flow ja maailman unohdus
Tämä on parasta junk journalingissa: se ei vaadi kauneutta eikä sääntöjä. Se on paikka, jossa ei tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat. Voin liimata sivun täyteen sekalaisia mainoksia ja repaleisia kuvia, ja silti se tuntuu tärkeältä. Tuntuu kuin jokainen liimattu pala olisi pala mieltäni, pala tätä hetkeä.
Moni miettii, miten aloittaa junk journal, mutta totuus on, että sitä ei oikeastaan voi tehdä väärin. Tarvitset vain vihkon tai kirjan, jonka sivut kestävät liimaa, ja kaikenlaista materiaalia, vanhoja lehtiä, postimerkkejä, kuittipapereita, kuvia, tarroja. Ja tietenkin liimaa. Sitten vain alat liimata. Ei tarvitse tehdä kauniita asetelmia tai kirjoittaa mitään. Riittää, että annat käsien tehdä työn ja ajatusten tulla ja mennä.
Minulle tämä on ollut erityisen tärkeää nyt, kun elämässä on paljon tunteita ja kaipaan rauhoittumista. Jokainen liimattu pala on kuin pieni meditaatio. Kun keskityn siihen, että saan paperin pysymään suorassa tai että liimapinta tarttuu kunnolla, en ajattele muuta. Se on kuin pieni tauko surusta ja arjen kiireistä.
Junk journal on minun kuvakirja tunteista
Junk journal toimii myös muistikirjana. Vaikka en kirjoita, jokainen liimattu kuva tai paperinpala tallentaa muiston. Vuosien päästä tiedän, mitä värejä näin ympärilläni, mitä ajatuksia minulla oli ja millaisiin materiaaleihin tartuin. Se on kuin hiljainen päiväkirja, joka kertoo tarinan ilman sanoja.
Jos sinäkin kaipaat rauhoittumista, suosittelen kokeilemaan. Älä mieti, tarvitsetko erityisiä tarvikkeita. Aloita siitä, mitä sinulla jo on. Kerää lehtileikkeitä, vanhoja kirjekuoria, kauniita pakkauspapereita. Ota hetki itsellesi ja liimaa. Se on yksinkertaista ja yllättävän vapauttavaa.
Tämä prosessi on auttanut minua hyväksymään sen, että kaikkea ei tarvitse hallita. Joskus elämä on vähän sotkuista, joskus se ei ole kaunista, mutta se on silti arvokasta. Juuri niin kuin nämä sivut: ne eivät ehkä voittaisi mitään estetiikkapalkintoja, mutta ne ovat totta, ja se riittää.
Junk journaling ei ole vain askartelua, se on tapa pysähtyä ja olla läsnä itselleen. Se on luova turvapaikka, jossa voi olla juuri sellainen kuin on. Minulle se on tänä syksynä ollut tärkein rutiini, pieni rauhan hetki jokaisessa päivässä.
Jos kaipaat luovaa tekemistä ilman painetta, kokeile tätä. Liimaa, löydä rauha, hengitä, ja anna sivujen täyttyä ilman sääntöjä.
Ihania junkkisteluja kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0












