Vastuullisuus petti – vaate hurmasi
2
Joskus elämä ei anna aikaa valinnoille. Joskus eettisyys joutuu väistymään olosuhteiden tieltä. Ja joskus kauniin vaatteen mukana saapuu epämiellyttävä totuus. Tämä on kertomus siitä, miten vastuullisuus petti ja kuinka päädyin ostamaan vaatteita brändiltä, jonka arvot eivät ole omieni mukaisia ja kuinka vaikea on myöntää, että silti pidän siitä mitä ostin.
Vastuullisuus petti – vaate hurmasi
Niin kuin tiedätte, rakastan vaatteita, rakastan leikkiä niillä ja puuhastella niiden parissa. Vaatteet ovat harrastus, mutta ne ovat myös minun kompastuskiveni. Koska haluan elää ekologisesti ja eettisesti, vaatemäärästä riippumatta, niin pyrin aina hankkimaan arvojeni mukaisia vaatteita.
Valitettavasti aina minullakaan ei osu ihan nappiin hankinnat ja näin kävi minulle tänä kesänä, kun tuli pakko hankinta eteen ja jouduin sujahtamaan vaateliikkeeseen sisälle ja hankkia uusia vaatteita, kiireessä ja samalla unohtaen täysin omat kriteerit sekä googlen.
Kiire, kaaos ja puhtaan vaatteen pakko
Olin Århusissa Erasmus+-matkalla vastuussa nuorista ja ohjelmasta, joka eteni minuuttiaikataululla. Lennot peruttiin, hotelliyöt venyivät, puhtaat vaatteet loppuivat. Ei ollut aikaa pyykkiin eikä shoppailuun. Olin likainen, väsynyt ja epätoivoinen ja siinä hetkessä vaate ei ollut enää valinta vaan pakko.
Kävelin ensimmäiseen vastaantulevaan vaatekauppaan. Se oli Boii Studios. Näyteikkunassa oli paita, joka huusi nimeäni. Sovitin. Ostin. Mukaan lähti kaksi kokonaista asua, koska tiesin, että seuraavan kerran ehtisin vaihtaa vaatteita vasta Suomessa. Ja näin vastuullisuus petti pahimman kerran.
Kaksi asua, yksi ristiriita
Ensimmäinen asu: röyhelöinen sinivalkoraidallinen paita ja tummansininen housuhame. Yhdistelmä keveyttä ja ilmaa, jossa viihdyn. Kuvassa seison parvekkeella aurinkoisena päivänä, mutta silmieni takana painaa tieto siitä, että vaate ei ehkä ole syntynyt hyvissä käsissä.
Toinen asu: valkoinen, väljä pusero ja leveä, maansävyiset ruskeat housut. Kuvattu Krakovan Plac Nowylla, hetkessä jossa olin kiitollinen mutta ristiriitainen. Vaatteet toimivat, tuntuvat hyviltä. Mutta niiden alkuperä ei tee minua ylpeäksi.
Boii Studios: kauniita vaatteita, hiljaisia vastauksia
Boii Studios on tanskalainen muotimerkki, jonka vaatteet ovat linjassa sen kanssa, mitä moni haluaa tänään pukea: väljyyttä, volyymia, kerroksia ja herkkyyttä. Mutta entä arvot?
Yrityksen verkkosivut vaikenevat tuotantoketjuista. Ei tietoa valmistusmaista, ei eettisistä linjauksista, ei ilmastotavoitteita. Ei mitään, mikä tekisi ostamisesta tietoista. Trustpilot on täynnä kriittisiä kokemuksia: palautusprosesseista, laadusta ja asiakaspalvelusta. Sana ”vastuullisuus” puuttuu lähes kokonaan.
Minun olisi pitänyt tutkia, mutta aika ei antanut siihen mahdollisuutta. Ja nyt vaatteet ovat minulla, ja ne toimivat. Mutta hinta ei ollut vain rahallinen.
Voiko epäeettisesti tuotettua vaatetta rakastaa?
Tämä on kysymys, joka ei jätä minua rauhaan. Olen tehnyt vuosia töitä eettisyyden ja tietoisen kuluttamisen eteen. Olen pitänyt vastuullisuutta kriteerinä kaikessa, ruuasta vaatteisiin, valinnoista kaikkeen kuluttamiseen. Ja nyt seisoin vaatekaapin edessä, neljä vaatetta kädessä, tietäen että ne eivät täytä arvojeni vaatimuksia.
Mutta silti: ne ovat mukavat. Ne ovat kauniit. Ne pelastivat minut tilanteessa, jossa ei ollut vaihtoehtoa.
Ehkä tämä ei ole rakkaustarina vaatteista, vaan muistutus siitä, kuinka inhimillisiä olemme. Me kompastumme. Teemme virheitä. Teemme valintoja, joita emme olisi tehneet paremmassa tilanteessa. Ja silti: niistäkin hetkistä syntyy tarinoita.
Mitä seuraavaksi?
En aio ostaa Boiilta enää. Se ei ole linjassa arvojeni kanssa. Mutta aion käyttää nämä vaatteet loppuun asti. Koska eettisyyttä ei ole se, että heitämme ”väärät” vaatteet pois, vaan se, että käytämme ne viisaasti ja tiedostaen. Nyt kun tiedän enemmän, voin tehdä paremmin.
Entä sinä? Onko sinulle käynyt näin? Oletko joskus ostanut kiireessä tai pakon edessä jotain, mikä ei vastannut arvojasi? Voiko rakastaa vaatetta, jonka synty ei ole puhdas?
Kirjoita ajatuksesi kommenttikenttään tai jaa somessa tunnisteella #vaatteetjotarinoita, koska vaate ei ole vain vaate. Se on valinta, tarina ja joskus, kompromissi.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Kyllä se kuluttaminen on kuluttamista, vaikka vaate olisikin eettisesti tuotettu. Toki tällöin huomioitu työskentelyolosuhteet yms. Mutta luonnonvaroja siinäkin kulutetaan.
Eettisistä olisi karsia kuluttamista rankalla kädellä. Ei ihminen tarvitse sellaista määrää vaatteita, mikä monella on vaatekomeroissaan. Yksi ystäväni ostaa esim. joka talvi uuden talvitakin. Koska vie kirpparille edellisvuotisen, kuvittelee olevansa ekologinen…
Kiitos, kun jaoit ajatuksesi <3 Olen samaa mieltä, että kuluttaminen on kuluttamista, oli vaate kuinka eettinen tahansa, luonnonvaroja kuluu aina. Itse pyrin siihen, että hankin vain sellaista vaatetta, joita käytän pitkään ja moneen eri tilanteeseen. Välillä kuitenkin sydän vie ja silloin yritän tasapainottaa valinnan esimerkiksi kierrättämällä, korjaamalla ja pitämällä huolta siitä, että vaate todella saa pitkän elämän.
Minulle vastuullisuus ei ole täydellisyyttä, vaan jatkuvaa opettelua ja parempien valintojen etsimistä. Ja juuri tällainen keskustelu on arvokasta, se saa miettimään ja pysähtymään, mikä on meille jokaiselle se oikea ja kestävä tapa kuluttaa.