Voiko olla ekologinen vaatevuoren kanssa
2
Voiko olla ekologinen vaatevuoren kanssa, jos kaapit tursuavat kenkiä ja hyllyt notkuvat mekkoja? Tämä kysymys herättää ristiriitaisia tunteita, ja hyvä niin. Ekologisuus ei aina näytä pelkistetyltä kapselipuvustolta tai harmaalta säkiltä. Jos rakastat tyyliä, värejä ja vintagehelmiä, mutta samalla haluat kantaa vastuuta, tämä postaus on sinulle. Katsotaan, mitä tapahtuu, kun avaan vaatekaappini ovet ja kysyn suoraan: onko se synti vai sittenkin tapa pelastaa maailmaa?
Voiko olla ekologinen vaatevuoren kanssa?
Rakastan vaatteita. Rakastan värejä, erilaisia tekstuureja, hattuja, kenkiä, printtejä ja kaikkea, missä näkyy tunne. Jos avaat kaappini, saatat kuvitella, että sisällä asuu pieni vaatekauppa. Ja kyllä, kenkiä on enemmän kuin minulla on jalkoja. Mekkoja löytyy joka sävyssä, ja hameita, joita “ehkä vielä käytän”, on viidellä hyllyllä. Silti väitän, että voin olla ekologinen, tai ainakin ekologisempi kuin moni muu.
Tässä kohtaa joku pudistelee päätään ja huutaa ruudun takaa greenwashing! Mutta odota hetki.
Ekologisuus ei ole pelkkää asketismia. Se ei tarkoita sitä, että pukeutuisit säkkiin ja eläisit ilman intohimoja. Se voi myös tarkoittaa sitä, että käytät kaiken, aivan kaiken, mitä omistat. Että korjaat, yhdistät, lainaat ja ennen kaikkea: rakastat. Koska kuluttaminen ei ole pahasta silloin, kun se muuttuu jatkuvasta ostamisesta jatkuvaksi käytöksi.
Minun tapani olla ekologinen ei ole vaatteiden vähyys. Se on niiden käyttöikä.
Ostan lähes kaiken second handina. Metsästän, tuunaan, muokkaan. En osta halpamuotia. En tilaa neljäkymmentä uutta mekkoa vuodessa. Mutta kun löydän yhden täydellisen, se jää luokseni vuosiksi. Rakastan myös jakaa vaatteita ystävien kanssa. Yksi ja sama vaate saattaa kiertää meidän porukassa kolmekin vuotta, välillä eri paikkakunnilla.
Toisin sanoen: vaatekaappini ei ole kertakäyttöinen vaan kiertotaloudellinen. Ongelma ei ole se, kuinka monta vaatetta sinulla on. Ongelma on se, kuinka monta niistä jää käyttämättä. Ekologisuus on monella tavalla asenne. Jos jokainen vaatekappaleesi on tarina, muisto tai palanen identiteettiäsi, olet jo pidemmällä kuin moni “vain vastuullista uutta” ostava.
Sitten on ne kengät!
Tunnustan: kenkiä on paljon. Aivan liikaa järjellä mitattuna. Mutta kenelläpä olisi järki päässä silloin, kun löytää 70-luvun korkonilkkurit täydellisessä kunnossa? En osta kenkiä, koska tarvitsen niitä. Vaan koska ne kertovat jotain, ja ne säilyvät. Ja jälleen kerran, ostan ne käytettynä. Korjautan suutarilla. Ja kyllä, joskus lahjoitan eteenpäin. Jokainen pari saa arvoisensa kohtelun.
Se, että minulla on paljon, ei tarkoita, että tuhlaan. Se tarkoittaa, että valitsen, säilytän ja arvostan.
- Entä jos ekologisuus ei olisikaan täydellinen ostolakko vaan älykäs kiintymyssuhde?
- Entä jos rakastaisimme tavaroita niin paljon, että ne eivät koskaan joutuisi roskikseen?
Ekologisuus ei ole helppo polku, eikä se ole kaikille sama. Mutta yksi asia on varma: emme pelasta maailmaa vihaamalla itseämme tai toisiamme. Me pelastamme sen rakastamalla enemmän, myös niitä asioita, joita jo omistamme. Loppujen lopuksi kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon sinulla on. Vaan siitä, kuinka paljon käytät, arvostat ja elät niiden asioiden kanssa. Eli kyllä, voin olla ekologinen vaatevuoren kanssa. Ja ehkä sinäkin voit.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
Hyvä postaus ja ajankohtaista pohdintaa aiheesta. 😊 Näitäkin asioita voi katsoa monelta eri kannalta, koska myös ihmisen oma ”arvojärjestys” vaikuttaa siihen, miten kukakin meistä kuluttaa. Jollekin ekologisuutta on vegaaniset materiaalit, joillekin mahdollisimman kestävät luonnonmateriaalit, aina on parempi ostaa second handina kuin uutena ja niin edelleen. Kuten kuvasit, sekin vaikuttaa, että millainen käyttöikä vaatteella on, kestääkö se korjaamista, onko myytävissä eteenpäin ja onko vaate muokattavissa, jos se jää käyttämättä tai vääränkokoiseksi. 🤔🤗
https://www.moonshapedlittlebox.fi/
Se on juurikin näin. Liikaa nykyään syyllistetään, tärkeintä olisi ohjata ja antaa eri vaihtoehtoja.