Ompelijan taikaa: Kun nukke syntyi minusta
2
Se on ompelijan taikaa: Kun nukke syntyi minusta. Eräänä keväisenä aamuna, kun aurinko nousi Jätkäsaaren yllä ja meri kimalteli lempeästi, tapahtui jotain taianomaista. Olin pukeutunut itse ompelemaani siniseen mekkoon, jonka kaava löytyi Suuri Käsityö -lehdestä. Tein siihen pieniä muutoksia, vähensin hieman väljyyttä, muokkasin pääntietä, annoin helman hulmuta. Jalkoihini sujautin kukkakuosiset maiharit, virkatun pussukan heilautin käsivarrelleni ja kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytämäni huivin kiedoin kaulaani. Olin valmis päivän seikkailuihin.
ompelijan taikaa: Kun nukke syntyi minusta
Mutta juuri silloin, kun astuin ulos ovesta ja meri huokaisi, tapahtui jotain kummallista. Kuulin vaimean surrauksen, kuin ompelukone olisi herännyt eloon jossain aivan lähellä. Ja kun katsoin eteeni, näin pienen laatikon, jossa seisoi… minä. Nukkeversio minusta. Hänen nimensä oli MELISSA! Aivan kuten blogini VillaNanna kertoo. Hänellä oli samanlainen sininen mekko, maiharit ja vierellään ompelukone sekä iloisen oranssi kangaspala täynnä pilkkuja. Laatikon alalaidassa luki: ”Sewing is my Superpower.”
Itsetehdyn voima: taikaa ja tarinaa
Tämä pieni nukke ei ollut vain lelu. Se oli kunnianosoitus käsityölle, mielikuvitukselle ja omalle polulleni luovana ompelijana ja bloggaajana. Jokainen ompelemani pisto sisältää tarinan. Jokainen virkkaamani silmukka on kuin loitsu, joka muuttaa langan esineeksi tai kenties kokonaiseksi maailmaksi.
Mekko, jonka ompelin, ei ollut vain vaate. Se oli portti sadunomaiseen hetkeen, jossa sain kohdata nukkeversioni. Mallin kaava oli tuttu, mutta siinä oli minun kädenjälkeni. Se oli omani, aivan kuin persoonallinen sävel rakkaassa laulussa.
Jätkäsaaren satama: taustana taikaan
Paikkana Jätkäsaari on kuin moderni satu. Kaupunki ja meri kohtaavat, tuuli puhaltaa uusia tarinoita rannoille. Kun seisoin siellä sinisessä mekossani, nukke kainalossa, tuntui kuin olisin ollut osa suurempaa kankaankudontaa, kuin jokainen askeleeni olisi silmukka suuressa virkkauksessa, jota elämä kutoo.
Käsityö on supervoima
Nuken viesti on yksinkertainen mutta voimallinen: Sewing is my Superpower. Käsityö ei ole vain harrastus, se on keino ilmaista itseään, rakentaa identiteettiä, luoda iloa ja toivoa. Se on supervoima, joka antaa meille kyvyn muuttaa maailmaa, edes pienin pistoin.
Kun kirjoitat tarinaa käsin, se jättää jäljen. Ja kun puet sen yllesi, olipa se nukelle tai itsellesi, se muuttuu joksikin suuremmaksi. Se on taikaa, jonka voi tuntea jokaisella hameenhelman heilahduksella ja jokaisella neulansilmän läpi kulkevalla langalla.
Tämä nukke ei ole vain leikkiä, se on muistutus siitä, kuka olen. Minä olen Melissa. Minulla on ompelukone, mielikuvitus ja halu luoda. Sininen mekko tuulessa, kukkasaappaat jalkoja suojaamassa, virkattu pussukka mukana, ja sydämessäni tarinoita. Tämä on minun supervoimani ja ehkä, jos suljet silmäsi ja kuuntelet, löydät omasi.
Kaavatiedot: Suuri käsityö -lehti 2/25
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Käsityö on tosiaan supervoima tätä nykyä. Se on voimaannuttavaa, kun oppii jotain uutta ja onnistuu asiassa kun asiassa.
Kyllä ja kädentaidot ovat yksi hyvä työkalu nuorisotyössä.