Peilikuvia
4
Peilikuvia on vaikea ottaa, enkä ole niiden ottamista oppinut näiden vuosien aikana, vaikka miten olen opetellut. Koko ajan otan peilin kautta kuvia, kun yritän esitellä päivän asujani. Mutta harva niistä sitten lopulta päätyy yhtään mihinkään. Minun kohdallani peilikuvat eivät toimi mitenkään päin. Ei mitenkään.
Peilikuvia
Jos ihan totta puhutaan, en oikein ole koskaan edes ymmärtänyt näiden kuvien päälle. Ongelma minulla on kuitenkin se, ettei minulla arjessa ole enää ketään, joka kuvaisi asujani samalla tavalla kuin ennen. Ei ole autoa, jolla minua kuljettaa töihin ja kotiin. Ei miehellä ole sellaiseen aikaakaan, kun hän käy myös töissä ja aivan eri aikaan kuin minä. En minä halua työpaikalle ennen kahdeksaa, jos päivä alkaa vasta kello 13.00. Joten pakko jotenkin pärjätä omin voimin näiden kuvien kanssa.
Paras apuväline on tripod, valitettavasti sekin useasti unohtuu kotiin. Eli, mikään järkevä ratkaisu ei siis onnistu meikäläiseltä ja on pakko valittaa siitä tänne ihan estottomasti. Kolmas vaihtoehto on olla ottamatta kuvia ja pitää some hiljaisena. Sitä lähinnä teenkin. Ihan jo siitä syystä, että nämä peilikuvat eivät minun kohdalla toimi mitenkään. Toki välillä niiden kanssa leikin, mutta koska en niistä pidä, niin ne eivät myöskään juurikaan mihinkään julkaisuun pääse. Paitsi nyt.
Irvistys pelastaa jo jotakin.
Hyvin se takki näkyy juu.
Kuvaaminen on hankalaa
Nykyään tuntuu, että kuvaaminen on todella hankalaa puuhaa. Ennen oli paljon helpompaa, kun se kuvaaja kulki aina mukana joka paikkaan. Nykyään ei niinkään. Ja mukaan on tullut myös unohtelu, lähdetään johonkin ja päätetään, että nyt otetaan kuvia siitä ja tästä. Hmmm, miten käykään? Kotona huomaan, että ai hemmetti, ne kuvat jäi ottamatta. Ja sitten tulee harmi kun olisi ollut kiva esitellä kiva asu täälläkin. Joko itse tehtyä tai sitten vaatekaappipäiväkirjan sivuna.
On vielä yksi juttu ja se on se, että en edes pidä kuvattavana olemisesta. En ollenkaan. En välttämättä haluaisi ollenkaan sitä hommaa. Olisi paljon kivempi kuvata muita kuin itseään. Mutta, koska teen lähes yksinomaan itselleni, niin niitä ei kauheasti kuvata muiden päällä. Joten on vain kärsittävä tästä tilanteesta. Ei auta kuulkaa mikään. Sopeudu tai lopeta. Näin se menee.
Pökkelönä on hyvä olla.
Hauskaa lauantaita!
Seuraa minua:
Sun omakuvat ovat aina kivoja❤️
Kaunis kiitos 🙂
Mie myös tuskailen talvisin asukuvien kanssa, kun pimeä tulee niin aikaisin. Tutulta kuulostaa ajatukset ja mietteet, peilikuvat ei sovi miunkaan blogiin. 🙂 Puolison kanssa kuvaamme viikonloppuisin asut, jos vaan on fiilistä ja arkena on pakko kuvata joko kaverin kanssa, tai kaukolaukaisimen avulla puolison ollessa töissä. Ennen oli iisimpää, kun kuvauskaverilla oli vaihtelevat työvuorot, mutta nyt on vaikeaa nähdä valoisan aikaan! 😀 Pitäisi olla lisää kuvauskavereita, jotka asuisivat suht lähellä.
Noh, onneksi järkkärillä saa otettua puhelimen / kaukolaukaisimen avulla. Tarvittaessa saisi sisälläkin, kun ostin kunnon valot, mutta minusta yksi blogini juttu on se, että asukuvat otetaan yleensä aina ulkona takkeja ja asusteita myöten. <3
https://www.moonshapedlittlebox.fi/
Mä olen jättänyt järkkärin jättänyt pois kokonaan. Molemmat makaa tuolla kaapissa käyttämättöminä. Mulle ylipäänsä kuvien ottaminen on haasteellista, kun en osaa…