Alkuvuoden parhaat hetket
Alkuvuoden parhaat hetket muodostuu monesta erilaisesta asiasta. Kaikki asiat ovat pienen pieniä ja monille varmasti aika turhiakin, mutta minulle ne ovat tärkeitä. En pidä talvesta, en sen kylmyydestä enkä myöskään lumesta. Olen vuosien saatossa ehkä vähän alkanut sietää talvea ja opetellut pitämään joistain talvisista aktiviteeteista. On ollut pakko, jotta ei ole valunut täysin syvään synkkyyteen.
Alkuvuoden parhaat hetket
Parasta on ollut se, että olemme saaneet ihmetellä tätä Helsingin Manhattanin ympäristöä. Aluetta, jonne meille oli kova hinku muuttaa jo aikaa sitten. Syksyllä vihdoin muutettiin ja nyt kun suurin muuttohärdelli alkaa olla ohi ja vähitellen tavarat alkavat löytää paikoilleen, on aika alkaa tutkia ympäristöään. Koko alkuvuosi on mennyt kävelyretkiin, kahviloissa hengailuun, museoihin ja muuten vain puuhasteluun. Ja koska puhutaan parhaista herkistä, niin ei me puhuta mun kaatumisista ja muista ei niin kivoista asioista. Vaan katsellaan hiukan mitä kaikkea kivaa on löytynyt nyt kun täällä asutaan.
Olen tykännyt siitä, että voin kävellä määränpäähäni, tai mennä nopeasti raitiovaunulla. En tarvitse omaa autoa mihinkään, niin paljon nopeammin pääsee liikkumaan joko julkisilla tai kävellen. Kävellen näkee aina parhaiten, sellaista mitä ei näe autolla liikkuessa. Pidän siitä, että kaikki on lähellä, oli kyse sitten kahvilasta, ravintolasta tai museosta. Toki osa on kauempana, mutta taas voi hypätä julkisiin välineisiin. Pidän siitä, että vaikka asuinalue on rakennettu piukkaan, on se kuin oma kylänsä ja kaikesta huolimatta hyvin rauhallinen paikka asua, vaikka liikennettä ja ihmisiä on paljon.
Odotan kevättä kovasti
Kevät jo kolkuttelee, lämpötilat ovat nousseet ja lumet alkaneet sulaa. Nyt on se aika vuodesta, joka on vähemmän kiva. On kuraista ja märkää. Mutta tällaisina aikoina on ihana mennä museoon, leffaan tai pitää omat pikku lettukestit kotona. Neuloa ja ommella. Viettää aikaa oman perheen kanssa saunoen ja koiria rapsutellen. Hyvin pienestä on elämän ilo kiinni. Olen nauttinut iltakävelyistä mieheni kanssa. Samalla ihmetelty asuinalueen monipuolista ilmettä ja uusia rakennuksia, joita kohoaa kohti taivasta.
Täällä on jotenkin levollisempi olo kuin tuolla ”maalla”. Olen paljasjalkainen city girl ja sellaisena pysyn. Nautin kaupungin ilmeestä ja se saa minut levolliseksi. Varsinkin illalla kun kaupungin valot loistaa ja ihmisiä on vähän liikkeellä. Minua tosin ei haittaa väenpaljous muutoinkaan, paitsi kaupoissa. Myös raitiovaunun vaimeaan kilkatukseen on ihana nukahtaa.
Rentoa lauantaita!
Seuraa minua:


4



















Paljon oletkin löytänyt parhaita paloja. On tärkeää huomata sellaisia hyviä asioita, että ei solahda elämän harmauteen.
Yhdessä kuvassa luulin että oletkos paljain jaloin lumessa. No et ollut, upeat jalkineet vain sulautuivat hauskasti lumeen.
Mukavaa kevään odotusta 🙂
Kyllä, on tosi tärkeää välillä pysähtyä ja katsella mitä kaikkea itsellä jo on. Yleensä kun keskittyy niin siihen, mitä kaikkea pitäisi olla ja saada. Tavallaan sitä ei sitten oikeastaan mitään enää tarvitsekkaan kun jo kaikki.
Tuo oli kivastu sanottu, että parasta on seikkailut omassa kotikaupungissa. Se kuulostaa just siltä, että se jokapäiväinen arkielämä on ihanaa. 🫶
Se on juuri näin. Ja aina on jotain uutta nähtävää siellä omassa kotikaupungissa. Itsekin olen löytänyt paljon uutta Helsingistä, vaikka olen täällä asunut ikuisuuden. On kuitenkin paikkoja, jonne ei ole koskaan eksynyt, mutta nyt on.