Kaapelitehtaan museot
Kaapelitehtaan museot on oiva paikka kuluttaa aikaansa viikonloppuna. Oli kyllä hyvin rento fiilis, kun hengailtiin siellä ja sen jälkeen pyrähdettiin Jätkäsaaren puolelle syömään. Ollaan viimeksi oltu Kaapelitehtaan museoissa vuonna 2018 ja olihan siellä kaikki muuttunut kun astuimme sisälle. Siis tosiaan ihan kaikki oli muuttunut.
Kaapelitehtaan museot
Sisäänpääsy oli 12€ mieheltäni, itse vinguttelin museokorttia. Hinta oli allennettu sillä yksi museo ei ollut auki, eli Suomen valokuvataiteen museo oli lauantaina kiinni, koska näyttelyä vasta rakennettiin, joten hilpaisimme suoraan kolmanteen kerrokseen Hotelli -ja ravintolamuseoon. Sielläkin oli näyttely totta kai muuttunut, eikä siellä mennyt niin pitkään aikaa kuin viime kerralla. Mielenkiintoinen näyttely siitä huolimatta ja kaikenlaista tuli luettua ajasta kun itse oli nuori. Tuttuja värejä ja tietenkin Rosso.
Mutta tosiaan näyttely oli aika pikkuinen ja oli kotona pakko katsoa millaisia kuvia tuli otettua silloin 2018 ja kuvia oli paljon ja enemmän kaikkea. En ihan saanut irti tästä näyttelystä sitä mitä sain silloin. Oli tuolla paljon samojakin juttuja, mutta monta asiaa puuttui mitä näkyi vanhoissa kuvissa. Kierros oli siis aika nopeasti tehty kolmannessa kerroksessa. Ja matka jatkuu alaspäin museoon, josta oli jäänyt parhaat muistot viime kerralla.
Seuraavana oli teatterimuseo, jossa ei kyllä ollut mitään nähtävää tällä kertaa. Tanssin historia oli mielenkiintoinen mutta eipä sitten muuta ollutkaan. Sinne parhaillaan rakennettiin näyttelyä, joten ymmärtäähän sen, että museo on minikokoinen. Mutta ei näyttelyt olleet sen 12€ arvoisia. Isoa tyhjää tilaa vain esillä.
Nautinnollinen päivällinen
Kun päästiin ulos museosta, niin minun ja mieheni vatsat kurni kunnolla. Ei muuta kuin googlella etsimään lähialueen ravintoloita ja päädyimme Hotelli Ax ravintolaan. Mies varasi pöydän ja ei muuta kuin suunta kohti Jätkäsaarta. Jostain syystä päädymme aina tänne. Hotelli Ax on mielenkiintoinen, erilainen ja ravintola myös persoonallinen. Istahdimme odottamaan pöytäämme ja tialsimme juomat. Mietimme, että tänne voisimme tulla viettämään vuoden päästä hääpäivää…Meillä kun on jo varattuna toinen hotelli ensi viikoksi.
Viihdyimme oikein hyvin ravintolassa ja kun pääsimme pöytään, niin aika nopeasti tiesimme mitä syömme. Ruoka oli oikein hyvää ja olikin pakko sanoa tarjoilijalle, että kana oli parempaa kuin Disneylandissa. Tätähän en muuten missään ole sanonut, että olin hyvin pettynyt Kalifornian ruokaan. Vain yksi ravintola tarjoili oikeasti hyvää sapuskaa. Siitä enemmän tässä postauksessa. Mutta suosittelen tutustumaan Ax ravintolaan ja uskon, että hotellikin on hieno.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


6



















Museoiden näyttelyt vaihtelevat aina välillä. Toisaalta, kun muutaman vuoden välein käy jossain museossa, voi itse katsojakin muuttua sen verran, ettei tietty näyttely enää nappaa.
Totta. Vuosi sitten oltiin Turun linnassa ja siellä oli kyllä mahtava näyttely. Tosin tuossa oli se, että siellä rakennettiin uutta.
Tuo museokortti maksaa itsensä kyllä todella nopeasti takaisin. Itselläni sitä ei ikinä ole ollut ja vuodesta toiseen tulee maksettua noita pääsymaksuja huomattavasti kortin hintaa enemmän. Kaapelitehtaalla en olekaan muistaakseni ikinä käynyt, taas hyvä kohde, jonka laittaa mieleen.
Totta, en voisi enää olla ilman tuota korttia. Ei tarvitse laskea rahoja kun haluaa päästä museoon, kun menee vaan.
No tämähän oli varsin mielenkiintoinen. Olen sen verran monta vuotta asunut jo ulkomailla, että en edes tiennyt että Kaapelitehtaalla on museoita. Tuo Hotelli- ja Ravintolamuseo olisi kyllä ihan omaa alaakin, eli pitääpä ehkä suunnata tuonne ensi kesänä.
Kyllä, Kaapelitehtaalla on paljon muutakin kuin vain nuo museot.