Meidän kesätraditio -Vuosaarenhuippu
Meidän kesätraditio on ollut jo monena vuonna lähteä retkelle Vuosaarenhuipulle. Joka vuosi olen kirjoittanut uuden postauksen ja kertonut fiiliksiä miltä alue näyttää ja miltä tuntuu kävellä. Viime vuonna olimmekin alkusyksystä alueella, odottelimme kovin, että myös entinen kaatopaikka avautui myös. Maisemointi on osassa aluetta vielä kesken, mutta paljon uutta nähtiin vaikka koko aluetta ei tällä kertaa edes yritetty koluta.
Meidän kesätraditio -Vuosaarenhuippu
Miksi emme siis viettäneet pidempään aikaa tuolla? Yleensä kun meillä on eväät ja seikkaillaan alueella pitkään. Yksi syy oli se, että mieheni toipuu edelleen leikkauksesta ja minä poden edelleen päänsärkyjä, tokikaan en enää saa kohtauksia. Silti pelko kohtauksista on aina takapuolessa, mutta isoin pelko olikin kun kuulin jyrinää taivaalta ja näin kaukana mustat pilvet. Meikäläinen pelkää ukkosta, ukkosilmalla olen nimittäin mieluiten sängynalla piilossa tärisemässä, jos vain mahtuisin sinne sängynalle. Mutta en mahdu.
Joten kun ukkonen kertoi, että täältä tullaan, niin otin jalat alleni ja lähdin laskeutumaan kohti uutta hienoa parkkipaikkaa, eteläistä parkkipaikkaa, jonne meidän kottero oli jätetty seisomaan yksinään outoon ja uuteen paikkaan. Mahtoi olla jännät paikat silläkin kun hienoja autoja oli ympärillä ja hän on vain tuommoinen pikkuinen kottero.
Täyttömäki on mahtava seikkailupaikka
Alue muuttuu koko ajan ja uutta nähtävää tulee joka vuosi, on myös mahtavaa nähdä miten luonto ottaa alueen valtaansa ja muokkaa sen lopulta ihan uudeksi ympäristöksi. Pölyttäjät pörräävät ja sirkat soittaa, linnut lentelee ympärillä. nähtävää ja koettavaa siis on ja paljon. Kukkaloisto on mieletön ja jos et muualla perhosia ole nähnyt aikoihin, niin täällä näkee ja montaa eri laatua.
Tänäänkin näin miten haarapääsky koitti napata isoa perhosta suuhunsa mutta ei onnistunut. Taistelu oli kova mutta tällä kertaa perhonen veti isomman korren ja pääsi karkuun. Oli kyllä mieletöntä nähdä tällainenkin taitelu ihan minun vieressä. Ja kun on ihan hiljaa kuulee paljon muutakin kuin mehiläisten ja pulleiden kimalaisten hurinan ja heinäsirkkojen soiton. Koko luonto puhuu ympärillä ja odottaa, että me istumme alas kuuntelemaan tarinaa, jossa olemme itse yksi osa tarinaa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Helppo virkattu toppi- Ilmainen ohje aloittelijalle (kesän suosikki)
Helppo virkattu toppi -ohje tulee vihdoin tässä. Pari postausta sitten oli sellainen, jonka ohjetta pyydettiin. Niin kuin tiedätte, olen todella huono kirjoittamaan ohjeita mutta kokeilen kuitenkin. Muutenkin otan itse yleensä kuvasta mallia, enkä lue ohjetta, kun en osaa, niin ongelmallista on minun virkkaaminen. Linkki kyseiseen postaukseen löytyy alta.
Helppo virkattu toppi- Ilmainen ohje aloittelijalle (kesän suosikki)
Tarvikkeet:
- Drops Paris, valkoinen, noin 200g
- virkkuukoukku 3,5mm
Valmiin vaatteen mitat:
Vaate sopii noin L kokoiselle.
- Leveys 49 cm
- Pituus 50
Tee näin:
- Virkkaa ketjusilmukoita 100 ja käänny takaisin tehden pylväitä. Tee 17 pylväskerrosta. Jos haluat leveämmän topin, tee kerroksia enemmän.
- Virkkaa näitä kappaleita kaksi. Yhden kappaleen pituus on päästä päähän 82 cm, keveys noin 23 cm.
- Taita kappaleet kaksin kerroin (kapeat reunat vastakkain) ja mittaa noin 21 cm reunasta ylöspäin. Laita siihen merkki ja virkkaa sivusauma kiinni. Tee sama toiselle kappaleelle.
- Yhdistä kappaleet toisiinsa kiinteillä silmukoilla. Jatka tämän jälkeen kolme kerrosta pylväitä (tai niin monta kerrosta kuin haluat).
- Virkkaa ketjusilmukoilla pitkä nauha etukappaleelle ja taakse solmimisnauhat. Jos haluat, niin voit virkata nauhojen päihin vielä kukat.
Toivottavasti tästä oli jotakin apua kun lähdette tätä toteuttamaan itsellenne. Vaikka olen myöhemmin virkannut toisesta langasta ja toisella virkkuukoukun koolla, niin olen siitä huolimatta tehnyt samalla ohjeella eikä topin koko juuri muuttunut mihinkään.
Virkkaamisen opettelu jatkuu
Seuraavaksi minulla on suunnitteilla virkata itselleni mekko, jos vielä ehtisin tällä lomalla sen vääntää, niin hyvä olisi. Saa tosin nähdä miten aisan kanssa menee. Vielä en ole aloittanut edes kolmatta toppia ja voi olla etten lopulta sitä edes tee. Jotenkin tuntuu sille, että nämä kaksi riittää sittenkin ja teen muista langoista jotakin muuta. Tai olen jo aloittanut tekemään jotakin muuta.
Haluan kuitenkin nyt voittaa tämän virkkauksen ja oppia myös lukemaan virkkausohjeita. Mutta ne ovat minulle edelleen aivan hepreaa, joten voi olla, että se homma jää tekemättä. Helpompi on katsoa kuvaa ja tehdä sen mukaan kuin lukea virkkausohjeita. Toki joissain tapauksissa on helppo katsoa sitä kuvaohjetta, jossa näkyy miten kuvio muodostuu. Niitäkin käytän paljon. Mutta aina nekään ei kerro minulle yhtään mitään. Elän kuitenkin toivossa, että vielä opin virkkauksen salat.
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:


2












